Hyppää pääsisältöön

Runebergin sisko jäi kirjailijana täysin veljensä varjoon – "Elämässähän naisen osana on vain kodin maailmaan vaikuttaa"

Runebergin sisarukset Reginalle tapetilla
Runebergin sisarukset Reginalle tapetilla Kuva: Yle runebergin sisko

Kansallisrunoilija J.L. Runeberg nousi jo omana aikanaan kuuluisaksi ja jätti varjoonsa muut kirjailijat – varsinkin ympärillään olevat naiset. Fredrika-vaimo onnistui sentään huushollin hoidon keskellä kunnostautumaan historiallisten romaanien kirjoittajana. Sen sijaan harva tietää, että Runebergilla oli myös kirjoittava sisko, Carolina Runeberg. Hän oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka julkaisi runokokoelman omalla nimellään.

Carolina Runeberg (1808-1891) teki pitkän uran opettajana. Muutettuaan synnyinkaupungistaan Pietarsaaresta Helsinkiin vuonna 1834 hän perusti varakkaiden perheiden lapsille tarkoitetun koulun. Carolina oli uutta kokeileva: hän opetti myöhemmin vuorovaikutteisessa Bell-Lancaster –nuorisokoulussa, jossa myös oppilaat osallistuivat opettamiseen.

Kirjoittaminen oli silti hänen suuri rakkautensa. Lapsuudenkoti oli ollut kirjallinen, molemmat vanhemmat lukivat paljon ja isä Lorens kirjoitti runoja. Runebergeilla kirjoittaminen oli verissä.

Helsingissä Carolina pääsi yhtenä harvoista naisista osallistumaan kirjalliseen Lauantaiseuraan. Veli Johan Ludvig oli sen dynamo ja muita osallistujia olivat muiden muassa Fredrik Cyganeus, J.V. Snellman, M.A. Castren, Z. Topelius sekä Elias Lönnrot. Lauantaiseuran ilmapiiri oli hilpeä ja epämuodollinen. Carolinan lisäksi mukana oli veljen vaimo Fredrika.

Ensimmäinen nainen, joka kirjoitti omalla nimellään

Vuonna 1855 Carolina teki historiaa, kun hänen 64-sivuinen runokokoelmansa "Små diktförsök" näki päivänvalon. Ensimmäisenä suomalaisena naiskirjailijana hän julkaisi teoksen omalla nimellään. Siihen saakka kaikki naisten julkaisemat teokset olivat ilmestyneet nimimerkillä tai nimettöminä. Jo runokokoelman ironinen nimi, "Pieniä runoyritelmiä", kertoo ajan hengestä. Kansallisrunoilijan sisko tiesi, miten teos otettaisiin vastaan.

Elämässähän naisen osana on vain kodin maailmaan vaikuttaa.
Mutta jos hän esiintyy julkisesti, arvostelu näpäyttää häntä.
Små diktförsök 1855, käännös Kirsti Manninen.

kirjan kansi
kirjan kansi Kuva: Yle runebergin sisko

Carolinalle ei suinkaan ollut yllätys, etteivät arkiset, huumorin ja satiirin välimaastossa liikkuvat runot miellyttäneet sen paremmin miespuolisia arvostelijoita kuin oikein lukijoitakaan. Myös oman nimen käyttö saattoi ärsyttää aikalaisia. Venäjän alaisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa tarvittiin arkisten havaintojen sijaan urheaa Vänrikki Stoolia ja uhrautuvaista Lotta Svärdiä. Niitä löytyi Johan-veljen Vänrikki Stoolin tarinoista, jotka olivat ilmestyneet muutamia vuosia aiemmin. Kansalliskirjailijaoli jo syntynyt.

Sisko ja vaimo kirjoittivat samalla nimimerkillä

Runoteos jäikin Carolinan ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Hänen runojaan ja kertomuksiaan ilmestyi kuitenkin vielä erilaisissa yhteisjulkaisuissa, sanomalehdissä ja lastenkalentereissa. Nyt Carolina oli läksynsä oppinut; kirjoitukset ilmestyivät jälleen ajan naiskirjailijalle sopivasti nimimerkin suojissa. Osassa kirjoituksia Carolina käytti samaa nimimerkkiä kuin Fredrika Runeberg. Aika on kohdellut Fredrikaa Carolinaa armollisemmin: 1900-luku nosti Fredrika Runebergin merkittävien suomalaisten kirjailijoiden joukkoon, pois miehensä varjosta. Carolina Runebergin kohdalla ei varjosta voida puhua, hänen kohdalleen on osunut suoranainen auringonpimennys.

Minäkin ajattelin pelkästään
vaeltaa naisen hiljaista polkua,
mutta poikkean nyt hämilläni
ihan vähän syrjään tieltä.
Små diktförsök 1855, käännös Kirsti Manninen.

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän