Kun kukaan muu ei tuntenut sääliä, antoivat oma äiti, lapset sekä Katri Helenan kappale uskoa tulevaan. Nyt on Ritvan kiitoksen aika.
”Minulla oli mieheni kanssa 90-luvulla sisustusalan liike. Sitä varten rakennettiin uusi liiketalo, ja samassa rakennuksessa oli meidän kotimmekin.
Sitten yhtenä yönä markka devalvoitiin. Meidän velkamme tuplaantuivat ja pankki halusi omansa takaisin heti. Ei sitä todellisuutta pystynyt heti käsittelemään, mutta pian tajusin, että minulta menee kaikki.
Minulta hävisi yhdessä hujauksessa yritys, liiketalo ja siinä samassa koti, autot – koko omaisuus siis. Velkaa jäi kuusi miljoonaa markkaa, mutta onneksi pääsin velkajärjestelyyn.
Pankki ei tuntenut minkäänlaista armoa, vaan vei kaiken. Samankaltaisen tarinan koki moni yrittäjätuttavani. Varsinkin miehille se oli kova paikka, kun pankit eivät säälineet. Osalle niin kova, että he tekivät itsemurhan.
Vielä tänäkin päivänä iso joukko ihmisiä kärsii siitä, etteivät pankit tunteneet pienintäkään inhimillisyyttä. Meitäkin käytiin häätämässä kodistamme useaan kertaan, kun emme olleet vielä löytäneet uutta kotia.
Minun mieheni häipyi samassa rytäkässä, sisarussuhteet kariutuivat ja ystävät kaikkosivat. Mutta kaikki eivät kadonneet: Leski-äitini ja kaksi tytärtäni olivat tukenani.
Vanhempi tyttäreni Sari oli jo muuttanut pois kotoa ja nuoremman tyttäreni Katjan nappasin reppuselkään, kun jouduimme lähtemään kotoamme.”
”Nyt on oikea hätä”
”Onneksi oli tyttärien kavereiden vanhempia, jotka tulivat apuun. Eräs heistä antoi meille asunnon vuokralle. Hän sattui olemaan vielä niin ihana ihminen, ettei vaatinut vuokraa heti. Riitti, että maksoin asunnon vastikkeen ja vuokraa sitten, kun minulla oli siihen varaa.
Toinen tärkeä käännekohta oli, kun soitin epätoivoisena paikalliselle diakonissalle. Hän oli jo lähdössä töistä kotiin, mutta kuuli äänestäni, että nyt on oikea hätä. Diakonissa otti minut vastaan ja sen illan jälkeen uskoin, että tästä selvitään.
Samaan aikaan tyttäreni olivat koko ajan tukenani. Heidän ei tarvinnut muuta tehdä kuin tulla viereeni, halata ja sanoa, että ”kyllä me tästä selvitään”. En tiedä, mistä he saivat voimaa auttaa minua. En kuullut koskaan heiltä sanaakaan siitä, ettei heillä ollut muotivaatteita tai etteivät he päässeet jonnekin mukaan. Sen sijaan he sanoivat aina, että ”vielä tulee päivä, jolloin mekin saamme nauttia jostain ihanasta.”
”Raha ei tuo onnea”
”Ja sitten oli vielä Katri Helenan yksi kappale. Anna mulle tähtitaivas antoi minulle aina voimaa jatkaa eteenpäin. Tyttäreni huomasivat, että tuota kappaletta kuunnellessa minulle tuli onnellinen katse. Kun olin surullinen, he sanoivatkin, että ”laitetaan äiti Katri Helena soimaan”. Minulle kappaleen sanoma on, että parempaan huomiseen kannattaa uskoa.
”Anna mulle aamurusko, anna usko elämään,
anna mulle rohkeutta, että jaksan huomiseen”
Tytöt ovat nyt aikuisia ja minulle tosi läheisiä ja rakkaita, samoin kuin nykyään heidän lapsensakin. Lastenlapsilleni olen yrittänyt olla esimerkkinä: Raha ei merkitse kaikkea, eikä se tuo onnea ja kaikesta voi selvitä.
Halusin SuomiLOVEssa osoittaa tyttärilleni rakkauttani ja muistuttaa, mitä heidän huolenpitonsa minulle merkitsi, vaikka en aina sitä jaksanut heille osoittaa. Osa heidän lapsuudestaan meni päivästä toiseen selviämisessä. He todella ansaitsivat jotain mieleenpainuvaa, jolla osoitin rakkauteni ja ilmaisin, kuinka tärkeitä he olivat ja ovat edelleen.”
