Hyppää pääsisältöön

Uusi Presidentti-sarja voisi olla Suomen House of Cards – mutta miksi tehdä draamaa politiikasta, kun oikea politiikkakin on niin kreisiä?

Suomalainen poliittinen tv-draama on kadonnut melkein kokonaan. Presidentti-sarjan ohjaaja Lauri Nurkse uskoo sen johtuvan siitä, että politiikka on tv-kanaville haastava aihe.

Henri Talvio (Samuli Edelmann) nousee tv-sarjassa presidentiksi. // Kuva: Yle / Zodiak Finland

Politiikka ei kiinnosta kaikkia, mutta poliittinen fiktio on massojen viihdettä.

Netflixin House of Cards on suuri hitti, Vallan linnake on esitellyt tanskalaista tv-osaamista maailmalle, HBO:n Veep-komediasarja on pyyhkinyt muilla komediasarjoilla pöytää tv-alan Emmy-gaaloissa.

Mihin kotimaiseen tv-sarjaan House of Cardsia tai Veepiä voisi verrata?

YleX Etusivu

Jäikö uutiset lukematta? Mitä päivän puheenaiheista pitäisi ajatella?

Kuuntele YleX Etusivua arkisin kello 11–13! Radio-ohjelman jaksot löydät myös Yle Areenasta.

No ei paljon mihinkään! Suomessahan ei poliittista tv-draamaa tai -komediaa juuri tehdä. Se on outoa, koska politiikkahan on jännitteitä täynnä: valtapeliä, sopimuksia, petoksia, yllättäviä liittolaisuuksia, kovia panoksia.

Miksi näin? Elokuvia ja tv-sarjoja ohjannut Lauri Nurkse vastaa YleX Etusivun haastattelussa:

- Väitän, että se on aika haastava maailma. Elämme muutenkin poliittisesti tosi latautuneessa maailmassa, jossa poliittista sisältöä on paljon muutenkin. Tekijän näkökulmasta se [poliittinen draama] vaatii myös rahoittajilta eli tv-kanavilta rohkeutta tarttua poliittisiin aiheisiin.

Lauri Nurkse tietää mistä puhuu, koska juuri näiden haasteiden parissa hän on ollut tekemisissä pari viime vuotta. Sunnuntaina Yle TV1:ssä ja Areenassa alkaa hänen ohjaamansa Presidentti-draamasarja, ja se on tyylipuhdasta poliittista draamaa: vallanhimoisia, poliittisia lehmänkauppoja suhmuroivia päättäjiä, jotka ovat törmäyskurssilla toistensa kanssa ja yrittävät siinä sivussa myös luotsata Suomea.

Presidentti-sarjassa kaikuja tosielämästä?

_Presidentti-_sarja alkaa Suomen presidentinvaaleista vuonna 2018. Aivan sarjan alussa gallupit menevätkin mönkään, ja perinteisen politiikan ulkopuolelta nouseekin presidentiksi bisnesmies Henri Talvio, jota näyttelee Samuli Edelmann.

Talvio puhuu kiihkeästi vallan palauttamisesta kansalle, kritisoi vanhoja, elitistisiä puolueita ja haluaa romuttaa vanhat tavat tehdä politiikkaa. Lisäksi Talvio joutuu johtamaan Suomea aikana, jolloin maahan koettelevat uudet, odottamattomat uhat: hakkerointi, ääriliikkeet ja ympäristökatastrofit, esimerkiksi.

Bisnesmies poliitikkona, valta kansalle, uudenlaiset uhkakuvat – kuulostaa oikeastaan aika tunnistettavalta! Talvion voisi ajatella olevan yhdistelmä Suomen pääministeri Juha Sipilää, ulkoministeri Timo Soinia ja jenkkipressa Donald Trumpia.  

Toisaalta Presidentti-sarjan Suomessa on fiktiiviset puolueet, eli tarkoituksena ei ole kuvata Suomea aivan sellaisena kuin se on.

- Näissä fiktiivisissä puolueissa on kuitenkin kaikuja demareista, tai keskustasta, tai perussuomalaisista, ohjaaja Lauri Nurkse sanoo.

Lauri Nurkse. // Kuva: Jussi Latvala

Nurkse kertoo, että fiktiivisten puolueiden avulla katsojalla on mahdollisuus irrottautua omista poliittisista näkökannoistaan: ei tarvitse tuohtua, että näin törkeästi he käsittelevät minun puoluettani. Fiktiivisillä puolueilla ja poliitikoilla voidaan tehdä draamaa, joka on vapaa tosielämän politiikan painolasteista.

Silloin katsojakin voi seurata sarjaa vapaana omista puoluekannoistaan ja pohtia avoimemmin sitä, miksi jotkut ihmiset ajattelevat eri tavalla ja mikä johtaa sellaisiin päätöksiin, joista itse on eri mieltä.

- Fiktio on turvallinen maailma, jossa voi katsoa, että miksi olen tuon kanssa samaa mieltä tai miksi provosoidun siitä, että tuo nyt pamputtaa minulle tuossa ydinvoimaa tai mitä ikinä.

On totta, että ihan oikeassa elämässä on usein vaikeaa suhtautua näin avoimesti muiden ihmisten ajatuksiin, varsinkin, jos he ovat eri mieltä kuin itse. Voisiko siis olla kyse siitä, että fiktio lisää empatiaa?

Lauri Nurkse innostuu ajatuksesta.

"Ei tarvitse hyväksyä, ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta ainakin antaa mahdollisuuden ymmärtää, miksi ihmiset tekevät niin kuin he tekevät. Se olisi ihanaa."― - Lauri Nurkse

- Joo, sehän olisi mahtavaa! Silloin se tarkoittaa sitä, että ihminen on antautunut draaman vietäväksi ja pystyy sitä kautta näkemään asioita eri tavalla. Ei tarvitse hyväksyä, ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta ainakin antaa mahdollisuuden ymmärtää, miksi ihmiset tekevät niin kuin he tekevät. Se olisi ihanaa.

Eikö oikea politiikka ole jo draamaviihdettä?

Presidentti-sarja tulee telkkarista aikana, jolloin politiikassa tapahtuu suuria mullistuksia. Donald Trump on hyvin poikkeuksellinen presidentti, EU natisee liitoksissaan, yhteiskuntia uhkaavat ympäristöongelmat ja tietoturvauhat.

Onko haaste tehdä poliittista draamaa, kun poliittinen todellisuuskin on aika, no, kreisiä?

- Joo, on se haaste, Nurkse vastaa.

- Pari vuotta sitten, kun tätä Presidenttiä ruvettiin tekemään, meidän ajatukset tuntui siltä, että ”no onhan tämä aika hauska idea, mutta onneksi tämä ei ole todellisuutta”. Nyt ne on muuttuneet todellisuudeksi.

Toisaalta Nurkse kertoo olevansa tosi iloinen siitä, että sarja tulee ulos juuri nyt, kun näitä teemoja käsitellään oikeastikin. Hän kiittää siitä erityisesti käsikirjoittajia Kirsti Mannista ja Antti Pesosta.

- Meidän käsikirjoittajat ovat tehneet tosi hyvää duunia siinä, että he ovat onnistuneet leikkimään ajatusleikkejä, jotka nyt käyvät pelottavalla tavalla toteen.

Presidentti Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa sunnuntaina 5.2. alkaen.

Lue myös:

Analyysi: Sille on syynsä, miksi tv-sarjat ovat nyt leffoja kovempi juttu

House of Cardsin 3. kausi oli monille pettymys – mutta tekeekö Trump-huuma sarjasta taas ajankohtaisen?