Hyppää pääsisältöön

Göteborgin ja Kultaisen ruusun viesti: Long Live Finnish Humour!

Kolme henkilöä seisoo lavalla.
Göteborgin festivaalin päällikkö Cia Edström, NFTF:n toimitusjohtaja Petri Kemppinen ja moderaattori Andrea Reuter esittelevät käsikirjoituskilpailun sarjoja. Kolme henkilöä seisoo lavalla. tv drama vision

Göteborgin elokuvafestivaalin TV Drama Vision -päivillä (1.–2.2.) esille nousi suomalainen huumori. Sama aihe innosti viime syksynä Kultainen ruusu -kilpailun tuomareita. Leea Klemolan ja Kaarina Hazardin kirjoittama minisarja Myrskyn jälkeen (Law and Order) sai viime viikolla elokuvateatteriensi-iltansa Göteborgissa. Yle näyttää tämän Elokuvayhtiö Aamun tuottaman sarjan syksyllä. Sarjan yhteiskunnallinen satiiri ja slaaveille tutumpi musta huumori ihastutti skandinaaveja.

Muutkin Göteborgin esittelyyn päässeet suomalaissarjat olivat vakavan hauskoja, kuten nettisketsisarja Luottomies/Wingman (Yle) ja Yellow Film & TV:n tuottama draamakomediasarja Downshiftaajat (Elisa Viihde/Yle). NFTF:n käsikirjoituskilpailussa Myrskyn jälkeen kilpaili hyvässä seurasssa muun muassa Solsidan ja Rikos -sarjojen luojien kanssa. Voiton vei Afganistanin sodan norjalaisnäkökulmaa pohtiva hieno Nobel-sarja.

Göteborgin Greenlighting -paneelissa, jonka suomalaisvieraana olin, mietittiin pohjoismaisesta näkökulmasta millaisia sisältöjä mediayhtiöt tilaavat ja miten. Miltei yhdestä suusta vannoimme etsivämme omaperäistä sisältöä, jolla on sanottavaa ja jonka tarina on kirjoittajalleen tärkeä. Snapper Filmsin Juha Wuolijoki pitsasi innostavasti lavalla omaperäistä versiota tutusta aiheesta eli ”Sherlock Suomessa” ja saikin ansaittua kansainvälistä huomiota. Maailmalla hoetaan kuitenkin usein, ettei komedia matkusta globaalisti kuten rikosgenre, ja jos matkustaakin, Modern Family -sarjan lailla, kyseessä on poikkeus. Ehkä meidän suomalaisten tulee muuttaa tätäkin käsitystä.

Göteborgin yhteistuotantoneuvotteluissa oli tänä vuonna nimittäin huumorikin agendalla kun Norjan yleisradioyhtiö NRK päätti tulla Production Housen ja Ylen kanssa yhteistuottajaksi Heikki Kujanpään ja Mikko Reitalan kirjoittamaan Blind Donna -komediasarjaan. Vakuuttaakseen maanmiehiään, norjalainen tilaaja sanoi: ”Täällä raikkaalla deittisarjalla poistamme kertaheitolla ennakkoluulon siitä, että suomalainen TV-draama olisi hidasta ja ylivakavaa”. Sarjan päähenkilö on sokea nuori nainen, joka vimmatusti ja räväkästi etsii rakkautta.

Naiset selailevat valokuva-albumia.
Blind Donna -sarjan Donna (Alina Tomnikov) ystävättärensä (Essi Hellén) kanssa. Naiset selailevat valokuva-albumia. yle draama
Ihmiset seisovat jossakin korkealla, Ylen satelliittitorni taustalla.
Myrskyn jälkeen -sarjan näyttelijöitä, etualalla Anna-Elina Lyytikäinen, taustalla esimerkiksi Kaarina Hazard. Ihmiset seisovat jossakin korkealla, Ylen satelliittitorni taustalla. myrskyn jälkeen

Göteborgissa pohjoismaista huumoria edusti esimerkiksi tanskalainen komediasarja Yes, No, Maybe, joka on nettisarja nuoren miehen nettideittailusekoilusta. Kuten kriitikko Leena Virtanen (joka edusti Suomea käsikirjoitusjuryssä) ja Kaarina Hazard totesivatkin: ”Konsepti on tuttu Dionysoksen ja MTV3:n hienosta Klikkaa Mua -sarjasta”, joka onkin herättänyt kiinnostusta Ruotsissa.

Leea Klemola ja Kaarina Hazard katsovat kameraan.
Leena Virtanen ja Kaarina Hazard Leea Klemola ja Kaarina Hazard katsovat kameraan. Leea Klemola,Kaarina Hazard,tv drama vision
Henkilöitä lavalla.
Going for the Greenlight -paneeli Henkilöitä lavalla. tv drama vision

Kultaisen Ruusun juryjäsenet oppivat jo viime syyskuussa Berliinissä arvostamaan suomalaista huumoria. Rose d’Or draamajuryn puheenjohtajana jouduin toteamaan miten brittisarjat taas kerran veivät kaikki finaalipaikat. Komediapalkinnonkin vei myös brittisarja (Inside No. 9), muttei yhtä ylivoimaisesti. Kovana kakkosena oli Yellow Film & TV:n Pyjama Party eli Siskonpeti -sarja. Sen omaperäistä huumoria kehuttiinkin lavalla ja sen ulkopuolella.

Kolmen mainitun uuden, omaperäisen ja naisvaltaisen sarjan Blind Donnan, Siskonpedin ja Myrskyn jälkeen kirjoittajatiimien jäsenet osaavat kaikki myös näytellä (ja osa ohjatakin kuten Klemola ja Kujanpää). Näyttelijäkaveritiimit luovat usein hauskaa draamaa. Suomalaisten ”miestiimien” luomuksia ovat muun muassa Studio Julmahuvi, Ihmebantu ja Napamiehet. Maailmalla tunnetuin esimerkki tästä lienee edelleenkin Monty Python -sarja, jonka John Cleese sai Berliinissä elämäntyöpalkinnon. Esittäydyttyämme, hän heitti heti vitsin: ”Finland, yes, that’s by the border of Cambodia, isn’t it?”. Vahvistin faktan ja kohta suunnittelimme jo brittiläis-suomalaista rajakomediaa, johon BBC:n Inside No. 9 ja Office-tuottaja ilmoittautui tuottajaksi koska: ”Maailmalla on puute omaperäisistä tarinoista ja Suomi on juuri sellainen maa, josta niitä saattaisi löytyäkin.”

Naiset seisovat tilaisuudessa pöydän äärellä.
Siskonpeti-sarjan Milla Bruneau, Pirjo Heikkilä, Tuula Länsisalmi, Krisse Salminen, Julia Jokinen, Anna Dahlman Berliinissä. Naiset seisovat tilaisuudessa pöydän äärellä. yle draama
Mies ja nainen poseeraavat kameralle.
Liselott Forsman ja John Cleese (Kultainen Ruusu) Berliinissä. Mies ja nainen poseeraavat kameralle. yle draama


Liselott Forsman, Vastaava tuottaja

Liselott työskentelee kansainvälistä potentiaalia omaavien draamasarjojen parissa. Liselottilla on laajat kansainväliset verkostot, hän toimii useissa luottotehtävissä ja omaa pitkän kokemuksen pohjoismaisesta yhteistuottamisesta. Aiemmin Liselott on toiminut mm. Svenska Ylen fiktiopäällikkönä ja työkokemukseen kuuluu myös toimittaminen, kirjoittaminen ja moderoiminen.

  • Keitä Suffragetit ovat?

    Musikaalikomedian henkilöt esiteltynä

    Mä halusin olla suffragetti kertoo kahdesta ystävyksestä, Annista ja Ellistä ja heidän perustamastaan uusfeministisestä Suffragetit-järjestöstä, rakkaudesta, aktivismista, elämänvalintojen vaikeudesta ja lukuisista henkilöistä, jotka koskettavat heidän arkeaan ja elämäänsä. Keitä he ovat ja kuka on Annin oikea rakkaus?

  • Kauhu, c-kasetit ja sotatraumat – Lumihiutaleita -kuunnelmasta

    Miten Lumihiutaleita -kuunnelman tarina syntyi

    Lumihiutaleita -kuunnelmassa Heidi palaa talviseen Suomeen, edesmenneen isoäitinsä taloon ja aloittaa kuntotarkastuksen talon myymistä varten. Tutkiessaan taloa Heidi löytää lapsena äänittämiään c-kasetteja. Kasetit ovat täynnä tuntemattoman ääntä, joka muuttuu sitä uhkaavammaksi, mitä pidemmälle kuntotarkastus etenee. Kun Heidi kaivautuu läpi menneiden kokemusten kauhun, hän joutuu kysymään, kuinka pitkälle pelon juuret pystyvät ulottumaan. Montako uhria menneisyyden tapahtumat vaativat? Kuunnelman tekijät Anna Berg ja Mirkka Kallio kertovat mistä idea aiheeseen syntyi.