Skip to main content

Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz

Kolttien leudd- ja käsityöperinteen taitaja Domna Sanila (1911–2003) lampaineen Sevettijärven Ukonselän rannass
Dåʹmnn Sanila (1911–2003) Čeʹvetjääuʹrest (1961). Erkki Ala-Könni/Äʹrbbteâđ arkiiv. Kolttien leudd- ja käsityöperinteen taitaja Domna Sanila (1911–2003) lampaineen Sevettijärven Ukonselän rannass Snimldõk: Erkki Ala-Könni/Kansanperinteen arkisto. Koltat,Sevettijärvi,1961,lammas,domna sanila

Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga.

Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst. Ânnʼjõžääiʹjest nuõrttsäʹmmla lie puk säʹmmlai kõõskâst uʹcc minoriteʹtt.

Väʹlddkulttuur šteemplõʹsti nuõrttsäʹmmlaid “lääʹšǩes” da “aalǥlaž” meeran, håʹt säʹmmlain lij reeʹǧǧes da jiijjâsnallšem kulttuur. Yleisradio raaji nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuõđin jiânnai liânttummšid iiʹjjin 1955, 1961 da 1973, koid vuâđald meermusik tuʹtǩǩeei Heikki Laitinen tuåimti radiooʹje määŋgvuässai rääid nuõrttsäʹmmlai musiikkâst 70-lååǥǥâst.

Leeuʹd da laaul

Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd. Leeuʹd lie laaul, koin mušttled oummu pirr da âʹnne seʹst säʹmmlai vuäʹmm, jõʹsǩǩeš mainnsid.

Eeled Semenooff mieʹldd leeuʹd mušttle mainnsid, ko jeeʹres säʹmmla pâi suõʹmme.

Heikki Laitinen lij suu prograaʹmmin veʹrddääm leeuʹdid kaʹrjjlaž tiivtläulljummsa (lä. runonlaulu) da viirsid, ko ouddmiârkkân tâʹvvsäʹmmlai juõiǥid, håt Laitinen lij-i âânnam juõikk –sääʹnn jiânnai suu prograammin. Määŋgin Čeʹvetjääuʹrest liânttuum 1960- da 1970-lååǥǥast liânttuum leeuʹd mušttle Pieʹccam säʹmmlai väinnääiʹj ǩiõččlâsttmõõžžin da evakkoääiʹjest.

Jeäʹǩǩääjuuhlin leeuʹd peʹštte joba pieʹllčiâss. Oolǥbeällsaž oummu miõʹlle leeuʹd kuâsttje âʹǩǩes läulljin, leâʹša kuuitâǥ melodiasânji samai määŋgpeällsaž läulljin, mušttal Laitinen.

Sääʹmmusiʹǩǩe koʹlle še jeeʹres laaul. Õhtt joukk lij luâtt- da jieʹlliin raajjum laaul, koid koʹlle še puäʒʒčuârv da jeuǯǯmõšäʹrbbvuõtt. Taansid da siõrid lie suõmmeeš joukklaauliʹvuiʹm da garmaanin.

Ruõšš kulttuur lij vaikktam jiânnai nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuõđid ouddmiârkkân Peäccam manaster pääiʹǩ. Sääldatviõǥǥâst leʹjje ruõššla da Ruõššjânnmest jeällam oummu poʹhtte nuõrttsäʹmmlai kulttuuʹre taʹnssjem – da siõrrsuõmmõõzzid.

Sääʹmmeer jååđi vaiggâdvuõđâst nobba

Heikki Laatinen mušttal suu prograammâst še nuõrttsäʹmmlai ǩiõččlâsttmõõžžin 1900-lååǥǥast. Vaiggâdvuõđ aʹlǧǧe vuõssmõs maaiʹlmvääinast, ko tuâjjâkksaž oummu säldtten vuõʹlǧǧe. Tarto raajj jueʹjji še nuõrttsäʹmmlai vuuʹd kuvddân.
Vääini kõskksaž aazztemtuåimm leäi õhtt ođđ vaarr säʹmmlai äʹrbbvuâđlaž jieʹllemvueʹjjid.

Lääʹddǩiõllsaž škoouʹlʼjummuš da mättʼtõs roʹmmji alggmeerai äʹrbbvuõđid. Uʹčteeʹl jie ouddmiârkkân sååʹvšam škooulniiʹǩǩid siõrrad kaʹdreeʹl, mušttal Vaʹss Semenoja.

Kuälmad vaiggâdvuõtt säʹmmlai jieʹllmest leäi nuʹbb maaiʹlmväinn da Peäccam säʹmmlai evakkovuõtt. Määŋg mååʹǩǩ mâŋŋa nuõrttsäʹmmla aazzte Čeʹvetjääuʹr da aazztõs piõdggni looʹjjid ǩilomettrid mätkka. Nuõrttsäʹmmlai garmaan paʹcce Peäccam Suõʹnnʼjla – ij-ǥa kaʹdreeʹl teänab siõrrum.

1970-lååǥǥ Čeʹvetjäuʹrr ǩeâllʼji seämmanallšem vaiggâdvuõđin ko jeeʹres paaiʹǩin Lääʹddjânnmest: äʹrbbvuâđlaž jieʹllemvueʹjj ij ouddam teänab piʹrǧǧeemvuõđ, tuejteʹmesvuõtt juätkkai da nuõrab puõlvvõk saattčõõđi meädda. Leuʹddjemäʹrbbvuõtt ij še teänab jeällam seämmanalla.

Äʹrbbvuõtt räinn da musikk mottji

Yleisradio puärrsõmâs sääʹmmusiikk leântteeš juʹn 1930-lååǥǥâst A.O. Väisänen Puoli tuntia kansanmusiikkia –vuõlttõʹsse. Prograammâst leuddai ouddmiârkkân Näskk Moshnikoff.

Leeuʹd leʹjje ouddâl pâi åummai äʹrbbvuõđ, leâša 70-lååǥǥast pâi neezzan leuʹddje da leuʹddjemäʹrbbvuõđ leäi mõõnteʹmmen jiijjâs sââj sääʹmkulttuurâst. Õhtt leuʹddjummuž čeäʹpp leäi Jääkk Sverloff.

70-lååǥǥast nuõrab puõlvvõõǥǥâst leuʹddje Vaʹss Semenoja da Eeled Semenoff.
Seämma ääiʹj säʹmmlai kõõskâst kuuitâǥ kaggõõđi ođđnallšem rämm seeilted kulttuur da sääʹmǩiõllsaž musiikk leântteeš še.

- Ko pâi rosttovkääʹlles pooutči mankkarin (magnetofooʹn), vuäittčem leântteed jeänab leeuʹdid, mušttli čeʹvetjäuʹrrneʹǩǩ Veera Killanen musiikkprograammâst.

Juʹn 1970-lååǥǥast säʹmmla tueʹjjee sääʹmǩiõllsaž musiikk še modernn musikkšlaajin. Kitaristt Leo Gauriloff läullai säämas blues-musiikk da õhttsažkååddlaž proteeʹst da suu villj Jaakko Gauriloff raaji sääʹmǩiõllsaž iskelmä-musiikk. Jaakko Gauriloff voddõõđi jeeʹresnallšem paaiʹǩin Eurooppâst, Jaappnest da Tâʹvv-Eeʹmriikkâst.

Sääʹm-musiikk ođđ äiʹǧǧ - Musikkäʹrbbvuõđid jeällškueʹttet tän peeiʹv

Sääʹm-musiikk ođđ äiʹǧǧ leäi eeʹjjest 2005 ko leuddeei Dåʹmnn Sanila äkkav Tiina Sanila leânttii maaiʹlm vuõssmõs nuõrttsääʹmǩiõllsaž rock-albuum Sääʹmjânnam rocks!. Suu nuʹbb album Kåʹllkueʹll še måttmešt tålkk õʹlmstõʹtteš eeʹjjest 2007 Aanrest Innteʼmes Inn festivaaʹlest.

Mââimõs iiʹjjin 2010-lååǥǥast sääʹm-musiikk lie siõmmnai siõmmnai tuejjääm lââʹzz. Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõzz nuõrttsääʹmǩiõl- da kulttuur liinj lij lââʹzztam nuõrttsääʹmǩiõl mainsteeʹjid. Ânnʼjõž ääiʹj sääʹm-musikkneeʹǩǩ Anna Lumikivi da Hanna-Maaria Kiprianoff lie alttääm sääʹmǩiõllsaž leuʹddjemjoouk Suõmmkar, kååʹtt lij alttääm sij musikkalbuumin eeʹjjest 2016.

Kolttasaamelainen leuʹdd-yhtye Suõmmkar esiintymässä Helsingissä kesällä 2016.
Suõmmkar Heʹlssnest 2016. Kolttasaamelainen leuʹdd-yhtye Suõmmkar esiintymässä Helsingissä kesällä 2016. Snimldõk: Mari Korpimäki kolttasaamelaiset,Leu´dd,suõmmkar

Heidi Juliana Gauriloff lij še ođđääiʹj sääʹm-musikkneʹǩǩ, ǩii lij mättʼtõõllâm nuõrttsääʹmǩiõl da raajjam leuʹddmusiikk säämas. Eeʹjjest 2016 son õʹlmstõõʹtti vuõssmõs laaul “Kuäʹcǩǩem leeuʹd”, koon še suu maaddâräkk Kaisa Gauriloff leuddai. Gauriloff lij plaanääm õʹlmstâʹtted suu vuõssmõs sääʹmǩiõllsaž albuum eeʹjjest 2017.

Comments

Võrrsumuuzz - Jieʼlli arkiiv