Hyppää pääsisältöön

Prisma Studio: Hyönteisistä ratkaisu ruokapulaan?

mies maistaa sirkkaa ja ottaa itsestään selfien samalla
Kolmannes suomalaisista on jo maistanut hyönteisruokaa. mies maistaa sirkkaa ja ottaa itsestään selfien samalla Kuva: Yle/Tiede prisma studio

TV1 keskiviikkona 8.2.2017 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 10.2. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ensilähetyksestä.

Pian entisissä sikaloissa sirisee ehkä tulevaisuuden helpoin ja halvin proteiininlähde. Löytyykö kotisirkoista, jauhopukeista ja torakoista ratkaisu maailman ruokapulaan?

Maailmalla hyönteisruoka on jo arkipäivää: noin 2 miljardia ihmistä syö hyönteisiä muun muassa Afrikassa ja Aasiassa. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomessa suhtaudutaan hyönteisruokaan myönteisemmin kuin muualla Euroopassa. Johtuukohan tämä siitä, että meillä on pinnalla muutkin uudet proteiinilähteet?

sirkkafarmari Panu Ollikkala sirkkaamossaan
Panu Ollikkala on lopetteleva sikatilallinen, joka on vaihtamassa possut sirkkoihin. sirkkafarmari Panu Ollikkala sirkkaamossaan Kuva: Lauri Reuter prisma studio

"Tähän asti ötököissä on kiehtonut lähinnä niiden uutuusarvo ja kokonaisen sirkan syömisen elämys. Siitä on haettu eksotiikkaa. Nyt hyönteisruoan tuotannosta on kiinnostuttu myös isommassa mittakaavassa. Siitä on tulossa varteenotettava vaihtoehto karjankasvattajille", sanoo bioteknologian tutkija Lauri Reuter VTT:ltä.

Turun yliopiston kyselytutkimuksen vastaajista suurin osa käyttäisi hyönteisiä lihan korvikkeena tutuissa ruoissa, kuten nugeteissa tai pyöryköissä – siis jauhettuna.

"Nyt on tärkeää, että hyönteisistä tehdään käyttökelpoisia tuotteita. Harva sikaakaan ihan sellaisenaan syö", Reuter jatkaa.

Olemmeko palaamassa aikaan ennen antibiootteja?

Puoli vuotta sitten Yhdysvalloissa kuoli nainen, joka oli palannut pitkältä matkalta Intiasta. Matkallaan nainen oli murtanut reisiluunsa ja ollut useita kertoja hoidettavana intialaisissa sairaaloissa. Syy naisen kuolemaan oli ihmisen normaaliflooraan kuuluva bakteeri, jota esiintyy ihmisen iholla, limakalvoilla ja suolistossakin.

Tulehduksen aiheuttanutta Klebsiella pneumoniae -bakteeria yritettiin taltuttaa antibiooteilla, mutta niistä yksikään ei tehonnut. Sinänsä melko harmiton bakteeri oli kehittänyt itselleen antibioottiresistenssin ja oli sietokykyinen jokaiselle Yhdysvalloissa käytössä olevalle 26 eri antibiootille.

ihmisiä lentokentällä
100 000 suomalaista vuodessa tuo matkatuliaisinaan superbakteerin. ihmisiä lentokentällä Kuva: Yle/Tiede prisma studio

Kun antibiootit eivät enää suojaa, melko tavallisetkin seuralaisemme muuttuvat tappaviksi.

Tutkijat arvioivat, että vuonna 2050 superbakteerit tappavat vuosittain 10 miljoonaa ihmisistä – enemmän kuin syöpä nyt. Olemmeko palaamassa aikaan ennen antibiootteja?

Yksi ratkaisu tähän ihmiskunnan suurimpaan terveysuhkaan saattaa löytyä suomalaisesta havumetsästä. Puut erittävät havujensa pinnalle aineita, joilla ne puolustautuvat bakteereita vastaan. Voisiko niistä löytyä uusia antibiootteja?

kuusen havuja lähikuvassa
Uusia antibiootteja etsitään suomalaisista havumetsistä. kuusen havuja lähikuvassa Kuva: Yle/Janne Lindroos prisma studio

Studiossa keskustelemassa biotekniikan tutkija Lauri Reuter, avaruustutkija Sini Merikallio ja psykologi Jukka Häkkinen. Ohjelmaa luotsaa Reetta Rönkä.

Kommentit