Hyppää pääsisältöön

Teeman Elävä arkisto: "Ihmiset ovat minun huumeeni" - Vivica Bandlerin syntymästä 100 vuotta

Vivica Bandler prinssinä koulun juhlassa, kuvausvuosi 1930.
Vivica Bandler prinssinä koulun juhlassa, kuvausvuosi 1930. Kuva: Vivica Bandlerin arkisto / SLS Vivica Bandler

Rakkaus, erotiikka, ystävyys ja häpeilemätön suora puhe. Ne olivat tärkeitä asioita suomalaisen ja pohjoismaisen teatterin merkittävälle vaikuttajalle Vivica Bandlerille (1917-2004). Teemalla nähdään kaksi tyyliltään erilaista henkilökuvaa tästä omaperäisestä kulttuuripersoonasta. Tiistaina 7., perjantaina 10. ja sunnuntaina 12.2.

Bandler mainitsi usein olevansa yhtä vanha kuin Suomi. "Se tosin itsenäistyi nopeammin kuin minä", hän muisti lisätä.

Vivica syntyi varakkaaseen aatelisperheeseen. Isä Erik von Frenckell oli kansanedustaja ja kaupunginjohtaja, jonka vaikutti merkittävästi mm. vuoden 1952 olympialaisten saamiseen Helsinkiin.

Perheeseen oli toivottu poikaa, mikä heijastui Vivican lapsuuteen ja kasvatukseen. Hän valmistui agronomiksi ja hoiti suvun omistamaa Saaren kartanon tilaa Tammelassa.

Vivica Bandlerin teatteriura alkoi harrastajapuolelta. Hänen rämäpäistä rohkeuttaan kuvaa se, että hän vei ohjaamansa Tammelan maalaisharrastajien tulkinnan Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä esitettäväksi monen viikon ajaksi Pariisiin.

Vuonna 1955 hän osti helsinkiläisen Lilla Teaternin ja kehitti siitä nopeasti Euroopankin mittapuun mukaan merkittävän avantgarde-näyttämön. Myöhemmin hän johti menestyksellä Oslon ja Tukholman kaupunginteattereita sekä Tampereen Teatterikesää.

Vivica Bandler ohjaa televisionäytelmää vuonna 1985.
Vivica Bandler ohjaa tv-näytelmää vuonna 1985. Vivica Bandler ohjaa televisionäytelmää vuonna 1985. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle Vivica Bandler
Missä on koti? Toisen sylissä

Illan ensimmäinen ohjelma Erotic Vivica on Mia Halmeen ohjaama mainio lyhytelokuva vuodelta 1999. Siinä liikutaan rakkauden, ystävyyden, erotiikan ja seksinkin hieman hämärärajaisessa maastossa.

Heti alkuun yli 80-vuotias Bandler toteaa: "Että asettuisi elämään hiljaa ja säädyllisesti iän mukaan.. En ole oppinut".

Elokuva sisältää muutaman kuumottavan humoristisen tarinan muun muassa aviomiehen spermanäytteestä. Ja siitä, miten nuorten tyttöjen ompeluseurassa ei koskaan ommeltu ja ainoa miespuolinen jäsen sai tarkistaa, mitä oli kauniiden hameiden alla.

Bandlerin varsinaiseksi sanomaksi nousee kuitenkin intohimoinen kiinnostus ihmisiä kohtaan ja rakastava ystävyys: "Olen ajatellut, että mun huumeeni ovat toiset ihmiset. Sitä paitsi elän siinä onnellisessa ajatuksessa, että ihmiset eivät ole pahoja sisimmässään."

Bandlerilla oli rakkaussuhteita sekä miesten että naisten kanssa, mutta aivan avoimesti tästä ei näissä 90-luvun ohjelmissa puhuta.

Erotic Vivica päättyy huokauksenkaltaiseen aforismiin: "Missä on koti? Toisen sylissä."

Kun tietää, mitä on kaataa puita ja levittää paskaa pellolle, pysyy edes vähän järjissään

Vuonna 1993 Vivica Bandler saapuu nuoren toimittajan Maarit Tastulan vieraaksi Yhden illan pysäkki -keskusteluohjelmassa. Nyt käydään tarkemmin läpi Bandlerin aatelista lapsuutta ja myös katsotaan harvinaisia 20- ja 30-lukujen kotielokuvia Helsingin Huvilakadun talosta ja Tammelan kartanosta.

Bandlerin traumaksi nousee toisen silmän näön menettäminen lapsena sekä ankara ja ymmärtämätön kasvatus - vanhemmat olivat "jumalasta seuraavat tai ehkä jopa edellä".

Bandler kertoo myös työstään maataloudessa, ja pysähtyy hetkeksi pohtimaan mm. sikojen seksielämää. Hän löytää yhteyksiä maanviljelyn ja teatterin välillä, ja kiteyttää ruumiillisen työn merkityksen: "Kun tietää, mitä on kaataa puita ja levittää paskaa pellolle, pysyy edes vähän järjissään."

Sodan kauheudet Bandler koki lääkintälottana hoitaessaan haavoittuneita. Hän kertoo, että ronskit puheet ja tapa kiroilla raskaasti ovat perua noilta ajoilta: "Kiroilu on muuri pelkoa vastaan, kun oikein kiroilee niin pelko vähenee."

Vivica Bandler prinssinä koulun juhlassa, kuvausvuosi 1930.
Vivica von Frenckell vuonna 1930 prinssiksi pukeutuneena koulun Lucia-juhlassa. Vivica Bandler prinssinä koulun juhlassa, kuvausvuosi 1930. Kuva: Vivica Bandlerin arkisto / SLS Vivica Bandler
Vivica Bandler
Vivica Bandler vuonna 1995. Vivica Bandler Kuva: Yle / Ari-Pekka Keränen Vivica Bandler,img_2010_00283376
Ihminen on kuin itikan paska Atlantin valtameressä

Yhden illan pysäkki -ohjelmassa käsitellään myös teatteria, yhteiskuntaa ja kansainvälisyyttä. Sodan jälkeen Bandler matkusteli laajasti Euroopassa ja onpa hänen Huvilakadun kodissaan vieraillut keskustelemassa maailmankuulu näytelmäkirjailija Bertolt Brechtkin.

Loppupuolella ohjelman toiseksi vieraaksi tulee näyttelijä ja teatteriohjaaja Kaisa Korhonen, jonka Bandler oli 60-luvun puolivälissä ottanut Lilla Teaterniin töihin.

Ystävykset ja teatteriohjaajat pohtivat jotain, mitä he kutsuvat perussuruksi. Heitä yhdistää huoli yhteiskunnasta, intohimo, toivo ja kaipaus paremmasta. Surullista on se, että niin vähän hyvää pääsee toteutumaan.

Loppuaforismiksi kiteytyy: "Ihminen on kuin itikan paska Atlantin valtameressä."

Viva Vivica! -valokuvanäyttely on avoinna Teatterikorkeakoulun tiloissa Helsingissä ja 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetään myös keskustelutilaisuuksia.

Lue lisää:

Teatteriohjaaja Vivica Bandler vuonna 1979 Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa

Vivica Bandler – agronomista teatteriohjaajaksi

Vivica Bandler (1917–2004) oli suomalaisen teatterin uudistaja kahdella kielellä. Legendaarisen Lilla Teaternin johtajuuden jälkeen Helsingissä hänen työnsä jatkui Oslossa ja Tukholmassa. Teatterinjohtaja ja -ohjaaja kertoo haastatteluissa elämästään ja teatteriuransa käännekohdista.

Lue lisää:

Vivica Bandler 1997

Yle Arkivet: Vivica Bandler brann för teater och social kultur

Teaterregissören Vivica Bandler (1917–2004) var en en modig förnyare av teatern. Bandler menade att kultur är det enda som lönar sig. Och enligt henne var ingenting omöjligt.

Kommentit
  • Neljän kirjailijan herkät hetket kirjastossa – Millainen on sinun kirjastotarinasi?

    Jos rakastat kirjastoa, jaa #kirjastotarina!

    Kirjastoilla on suuri merkitys suomalaisten elämässä! Leena Lehtolainen, Koko Hubara, Juha Itkonen ja Aleksi Delikouras käynnistävät kirjastotarinoiden keräyksen. Jaa sinäkin oma tarinasi hastagillä #kirjastotarina tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella. Nyt on kultainen hetki pitää kirjastoista meteliä ja kerätä tarinoita.

  • Iso D toi show'n Suomeen

    Teemalauantaissa dokumenttielokuva ja arkistojen aarteita.

    Teemalauantain tähti on Iso D, Suomi-viihteen jättiläinen, Mr. Tähtitehdas Danny eli Ilkka Lipsanen – mies joka toi show’n Suomeen. Danny-dokumenttielokuvan ensiesityksen lisäksi kaivellaan arkistojen aarteita.

  • Musiikkilegenda Brian Pern kertoo rockin noususta ja tuhosta

    BBC:n parodiasarjassa tosi ja fiktio sekoittuvat.

    Musiikkilegenda Brian Pern on nähnyt progen nousun ja rockin tuhon. Nyt hän kertoo, miten kaikki tapahtui. Teema esittää kaikki kolme tuotantokautta BBC:n komediasarjasta, jossa tosi ja fiktio sekoittuvat, yhteensä yhdeksän osaa. Teema tiistaisin 20.11.2018–22.1.2019 klo 20.30. Uusinnat perjantai-iltaisin.

Yle Teema

  • Sting! Pitkä ilta Gordon Sumnerin seurassa

    Uusi dokumentti ja konsertti sekä kulttielokuva Dyyni.

    Pyhäinpäivän ilta vietetään Teemalla Stingin eli Gordon Sumnerin, 67, seurassa. Pitkässä Teemalauantaissa nähdään uusi henkilökuva, viimeisimmältä kiertueelta taltioitu Pariisin-konsertti ja David Lynchin scifi-spektaakkeli Dyyni, jossa nuori Sting näyttelee julmuria nimeltä Feyd-Rautha Harkonnen.

  • Janis: Little Girl Blue

    Dokumenttielokuva ainutlaatuisesta Janis Joplinista

    Janis Joplin eli lyhyen, uhmakkaan ja säkenöivän elämän. Hän mursi rajoja niin esiintyjänä kuin naisena: rakasti täysillä, eli täysillä ja lauloi täysillä. Amy J. Bergin dokumenttielokuva kertoo hänen tarinansa.

  • Peggy Guggenheimilla oli paha addiktio – taiteeseen

    Dokumenttielokuva tahtonaisesta ja museon perustajasta.

    Dokumenttielokuva miljonäärisuvun oudosta linnusta, boheemista oman tiensä kulkijasta ja 1900-luvun tärkeimpiin modernin taiteen kerääjiin kuuluneesta Peggy Guggenheimista on täynnä taidetta ja rakkautta.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • Marianne Faithfullilla on ääni, jollaista kukaan ei saa ilmaiseksi

    Uusi dokumenttielokuva kertoo laulajan elämästä ja urasta.

    Marianne Faithfull on kokenut paljon, ja se kuuluu hänen äänessään. Dokumenttielokuvan upean laulajan tapahtumarikkaasta elämästä ja hienosta musiikillisesta urasta on ohjannut näyttelijä Sandrine Bonnaire. Suomen-ensi-ilta Teemalla 29.9.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden.

  • Musiikkia, elokuvaa, dokumentteja, kissoja: Teeman lauantai-illat syksyllä 2018

    Musiikkidokumenteissa on naisten vuoro.

    Teeman lauantai-illoissa tarjotaan syksyllä tuhti annos musiikkia. Musiikkidokumenteissa alkaa syyskuussa naisten vuoro: juhlimme omaperäisiä ääniä Marianne Faithfullista funkin kuningattareen Betty Davisiin ja grungepunkbändiin L7. Syksyn teemailtojen tähtiä ovat muun muassa Iggy Pop, Sting, Danny, Agnès Varda, Ryhmäteatterin väki, Peggy Guggenheim, Samuel Fuller ja Istanbulin kissat.

  • Teeman syksyn 2018 elokuvat ja Teemalauantait

    Ranskalaista elokuvaa, rikosta, kuulentoja, Kurosawaa...

    Teemalla vietetään ranskalaisen elokuvan syksyä, erityisesti Kino Klassikossa. Loppusyksystä nähdään Kurosawan samuraielokuvia. Ensi-illoissa muun muassa salaisuuksia kuulennoista ja uutta elokuvaa Ranskasta. Teeman elokuvafestivaali valtaa kanavan 28.12.–2.12.

  • Ryhmäteatterin puoli vuosisataa ja kolme kautta

    Mika Kaurismäen dokumentin ensiesitys Teemalla 13.10.

    ”Se oli perhe, se oli bändi, se oli yhteisö. Koskaan ei keskusteltu rahasta.” Mika Kaurismäen dokumenttielokuva kertoo legendaarisen Ryhmiksen tarinan. Ensiesitys Teemalauantaissa 13.10.

  • Klassinen musiikki Teemalla ja Areenassa lokakuussa 2018

    Kohokohtina Pikaparantola, Tosca ja Paulon sellokilpailu.

    Lokakuun klassisen musiikin kohokohtia Teeman ja Areenan ohjelmissa ovat mm. Kansallisoopperan Pikaparantola ja Tosca suorina sekä kansainvälinen Paulon sellokilpailu. Ohjelmassa myös mm. RSO:n ja HKO:n konsertteja, Brahmsia ja Bernsteiniä... Suorat Areena-lähetykset katsottavina Teeman Areena-kanavalla tiistai 2.10.

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!