Hyppää pääsisältöön

Uhka tekonurmen alla: käsikirjoitus

Juniorijalkapalloilijioista oireita tekonurmikentistä!

Martin van den Berg:
"Children playing every day on a football field put unacceptable."
(Lasten pelaamista näillä kentillä ei voi hyväksyä.)

Jens Henneberg:
"We are sure that up to 90%, we have no doubts of what’s in there."
(Tiedämme niiden koostumuksen 90-prosenttisesti.)

Tero Auvinen:
"Mekin haluamme tietää sata varmasti, että missä meidän harrastajamme pelaavat."

MOT: UHKA TEKONURMEN ALLA

Ensio Paunu:
"Paita taas ihan likaisena, tätä kumirouhetta on kaikkialla, ."

SBR-kumirouhetta on käytetty tekonurmikenttien täyteaineena Suomessa vuodesta 1997 alkaen. Uusimpien tutkimusten perusteella on kuitenkin ryhdytty epäilemään onko se terveydelle vaarallista ja erityisesti lapsille.

MOT:
"Kuinka monta kertaa viikossa sä pelaat?"

Ensio Paunu:
"No treenit on joku neljä kertaa viikossa, sit ite käyn kentällä viikossa..suunnilleen.. melkein joka päivä."

Ensio Paunu on yksi Suomen reilusta 140 000 jalkapallon pelaajasta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos selvitti jalkapallohallien sisäilmaa. Tutkimuksen kyselyyn vastanneista reilusta 300 juniorijalkapalloilijoista yli puolet sanoi saavansa oireita tekonurmikentistä.

MOT:
"Ooksä saanut mitään oireita tästä kumirouheesta?"

Ensio Paunu:
"Joo, joskus pelissä mä vahingossa nielasin kumirouhetta ja sit se jäi ärsyttävästi tonne kurkkuun mut sain sen sit lopulta vedellä pois."

Tekonurmikenttiä on valtava määrä ympäri maailmaa. Pelkästään Suomessa niitä on 323 ja useimmissa niistä on SBR-kumirouhetta. Sitä käytetään futiskenttien lisäksi muun muassa yleisurheilukentillä ja lasten leikkipaikoilla. Epäilyt terveyshaitoista kantautuivat Suomeenkin kun vuonna 2015 tutkittiin tekonurmikenttähallien sisäilmaongelmia.

Grafiikka:
SBR = auton renkaista valmistettu kumirouhe

Raimo Salonen, ylilääkäri, THL:
"Törmättiin siihen, että näiden tuoreiden rouheiden erityisesti niin niitten PAH -pitoisuudet oli lähellä ongelmajäterajaa."

Grafiikka:
PAH = polysykliset aromaattiset hiilivedyt

PAH-yhdisteet ovat syöpävaarallisia aineita. Suomen tutkimuksessa oli mukana kuusi erilaista sisähallia. Tutkimuksella haluttiin selvittää halleissa käytetyn kumirouheen laatu, hallin tyyppi ja ilmanvaihdon tehokkuus. Sen jälkeen vertailtiin niiden vaikutusta sisäilmanlaatuun.

Raimo Salonen, ylilääkäri, THL:
"Jos hengitysteiden kautta tulisi suuri altistuminen PAH -yhdisteille niin syöpäriski olis varsin suuri, koska tota siellä tullaan niin kuin hyvin heikosti suojautuneeseen järjestelmään ja nimenomaan polttoperäiset hiukkaset niin niissä olevat PAH -yhdisteet ovat sellaisessa muodossa, että ne pystyy siirtymään hengitysteiden soluihin."

Mutta vaikka PAH-pitoisuudet olivat SBR-kumirouheessa korkeita, niitä ei havaittu korkeina pitoisuuksina sisäilmassa.

Tero Auvinen, olosuhdepäällikkö, Suomen Palloliitto:
"Tää on hyvin tiedossa ollut asia ja olemme sitä seuranneet ja olemme myöskin tukeneet asiantuntijatahoja ja tutkimuslaitoksia tässä, eli mekin haluamme tietää sata varmasti, että missä meidän harrastajamme pelaavat ja harjoittelevat."

Suomessa on 84 sisähallia, joissa on tekonurmi ja useimmissa SBR -kumirouhe. Sen lisäksi joissakin sisähalleissa on käytetty luonnonkumista tehtyjä rouheita.

Tero Auvinen, olosuhdepäällikkö, Suomen Palloliitto:
"Musta rouhe, versus tämmönen luonnonkumi, niin se on, luonnonkumi on noin kolme kertaa kalliimpaa. Se on, se on se hintaero."
"Me tietysti pyritään säännöillä ja määräyksillä ohjeistamaan. Mut sit on myöskin resurssit, eli me tuemme HatTrick-ohjelman ja Ässäkenttäohjelman kautta tekonurmirakentamista. Ja näihin tukipäätöksiin me siis sisällytetään aina edellytyksiä siitä, mitä materiaalia pitää, valita."

MOT:
"Kuinka hyvin siellä on valmiuksia seuroissa tehdä näitä valintoja, että mi-millä, millä se tekonurmikenttä valmistetaan, mitä aineita siellä käytetään? Ja ylipäätään valvoo, että se on laadukasta?"

Tero Auvinen:
"Sitä on vaihtelevasti. Ja voin sanoa, että on seuroja ja tahoja, jotka on niin kun konkareita, elikkä ovat toteuttaneet jo usean hankkeen. Ja sit on ensikertalaisia. Ja sitten tietysti me yritetään Palloliitossa auttaa ja ohjeistaa, kuinka hankinta tulee tehdä ja mitä asioita siinä pitää ottaa huomioon."

Jessi Auvinen:
"Kyllä sitä yleensä täältä kengistä tulee pitkin, sukista vaikka kuinka paljon."

Euroopan johtaviin jalkapallomaihin kuuluvassa Hollannissa nousi syksyllä kiivas keskustelu SBR-kumirouheen terveyshaitoista. Siellä tehty dokumentti nosti esiin epäillyt mm. SBR:n yhteydestä leukemiaan. Kohun seurauksena Hollannin terveys-, hyvinvointi ja urheiluministeriö RIVM päätti selvittää mahdollisia terveysriskejä tarkemmin. Tutkimus valmistui joulukuussa. Saimme RIVM:n edustajan haastattelun vain puhelimitse.

Joke Herremans, kuluttaja- ja tuoteturvallisuusosaston johtaja, RIVM, Hollanti:
"From our study we got the result that it was safe to play sports on synthetic fields with infill from rubber crumb."
(Tutkimuksemme mukaan on turvallista urheilla tekonurmella, jossa on täyteaineena kumirouhetta.)

MOT:
"You can say that it’s totally safe, no risk for health at all?"
(Onko se täysin turvallista? Eikö mitään terveysriskiä ole?)

Joke Herremans:
"It’s virtually safe. So you can use the fields to play sports on it."
(Se on käytännössä turvallista. Kenttiä voi käyttää urheilemiseen.)

Nykyisen EU-lainsäädännön mukaan SBR-kumirouhe on seos, jossa PAH-yhdisteitä saa olla 1000 mikrogrammaa kilossa. Kuluttajatuotteissa niitä saa olla vain yksi mikrogramma ja leluissa vain 0,5 mikrogrammaa kilossa. Eli jos tekonurmikenttien vastaavia PAH-arvoja olisi leluissa, niitä ei määriteltäisi turvallisiksi.

Joke Herremans, kuluttaja- ja tuoteturvallisuusosaston johtaja, RIVM, Hollanti:
"The rubber granules as we found them on the Dutch pitches, those are safe to play sports on, the concentration of PAH´s was far below the present level or the present standard for mixtures. It’s not guaranteed for future granules that they will be safe, because this limit is so high, this mixture limit."
(Hollantilaisissa kentissä käytettävä kumirouhe on turvallista urheilun kannalta. PAH-arvot olivat selkeästi tämänhetkisen rajan alla. Ei ole silti varmaa, että kumirouhe on jatkossakin turvallista, koska seoksille määritetty raja-arvo on niin korkea.)

Professori Martin van den Berg pitää terveysriskejä huomattavasti isompina erityisesti lapsille.

Martin van den Berg, toksikologian professori, Riskinarvioinnin instituutti (IRAS), Utrechtin yliopisto:
"I think with present knowledge two things have to be done: first of all the present standard is the industrial standard doesn´t say anything about human health and should be lowered as soon as possible."
´"With PAH´s there is another situation which is worries because the liver actually when we are energizing? the liver converts these PAH´s to more carcinogenic compounds and there actually to cause of tumour formation yeah. So this is something which is specific for PAH´s."
(Tämänhetkisen tiedon perusteella pitää tehdä kaksi asiaa. Nykyinen teollinen standardi ei ota huomioon ihmisten terveyttä, joten raja-arvoja tulisi laskea mahdollisimman pian. PAH-yhdisteissä huolestuttaa se, että ne muuttuvat
maksan entsyymien kanssa syöpää aiheuttaviksi yhdisteiksi ja aiheuttavat kasvaimia. Se on PAH-yhdisteille ominaista.)

Van den Berg toteaa, että RIVM:n tutkimus on erittäin hyvin toteutettu, mutta pitää sen puutteena muun muassa sitä, että lasten herkkyyttä altistumiselle eikä ennaltaehkäisevää periaatetta ole noudatettu tuloksien analysoimisessa.

Martin van den Berg, toksikologian professori, Riskinarvioinnin instituutti (IRAS), Utrechtin yliopisto:
"If you apply an additional safety factor for the higher sensitivity of children for developing cancer when exposed in early life stage. You´ll have the level in which without any doubt you should say let´s phrase out of rubber crumbs and let´s take a more innocent products on your artificial football fields."
(Jos huomioidaan se turvallisuustekijä, että pikkulapset ovat alttiimpia syövälle, nykyiset PAH-yhdisteiden tasot ovat sellaisia, että kumirouheen käytöstä tulisi luopua. Tekonurmikentille tulisi valita haitattomampia materiaaleja.)

Näillä kentillä ovat harjoitelleet myös Jari Litmanen ja Niklas Moisander Ajaxin paidassa. Ajax päätti vaihtaa kaikilta kentiltään kumirouheen korkiksi ennaltaehkäisevänä toimena. Se ei halua riskeerata pelaajiensa terveyttä.

Ajaxin Stadionilla on oikea nurmikenttä. Harjoittelua varten on pidetty myös SBR-kumirouhekenttiä, koska osa Hollannin joukkueista pelaa edelleen niillä. Harjoituksia on pidetty SBR-kumirouhekentällä vain, jos seuraavan päivän pelikin on ollut sellaisella.

Martin van den Berg, toksikologian professori, Riskinarvioinnin instituutti (IRAS), Utrechtin yliopisto:
"We have been using it for 10, 15 years. We have to realize that if exposure is a risk and we are getting close to that with respect to the calculations. It will take decades maybe to see any risk here and I think that the precautionary principal for children is always in place."
(Kumirouhetta on käytetty 10 - 15 vuotta. Tulee huomioida, että jos altistus on riski, ja laskelmien mukaan olemme saavuttamassa riskirajan, riskien havaitsemiseen voi mennä vuosikymmeniä. Siksi ennaltaehkäisevää periaatetta
tulisi noudattaa lasten kohdalla.)

Amsterdamin kaupunki ilmoitti jo ennen Hollannin terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriön RIVM:n tutkimuksen valmistumista, että se ei enää käytä uusissa tekonurmikentissään SBR-kumirouhetta. Kenttien terveyshaitat koskevat kaikkia käyttäjiä, mutta lapset ovat erityisen alttiita. SBR-kumirouheella on epäilty olevan myös yhteys syöpään, erityisesti leukemiaan.

Joke Herremans, kuluttaja- ja tuoteturvallisuusosaston johtaja, RIVM, Hollanti:
"There was not enough evidence for us to conclude that there is a linkage with leukemia. Also we have official attention for the chemicals which are known to cause leukemia, and these chemicals were either not present or not released in a sufficient amount to cause any harm."
(Ei ole riittävää näyttöä siitä, että kumirouhe aiheuttaisi leukemiaa. Sen lisäksi viranomaiset valvovat kemikaaleja, joiden tiedetään aiheuttavan leukemiaa. Näitä kemikaaleja ei ollut testatussa kumirouheessa, tai niitä ei vapautunut siinä määrin,
että ne olisivat haitaksi.)

Martin van den Berg, toksikologian professori, Riskinarvioinnin instituutti (IRAS), Utrechtin yliopisto:
"Leukemia has been seen to increase over the last two decades in children. But it's a big question if this is really related to the football fields. There are studies now coming up looking particularly at children playing on these fields. For example, keepers have been a specific point of tension and I think in this respect there is no proof that Leukemia or Lymphomas, Lymphatic cancer, are actually shown to be related to playing on the football fields only."
(Lasten leukemia on lisääntynyt viimeisten 20 vuoden aikana. On epäselvää, liittyykö se jalkapallokenttiin. Tällaisilla kentillä pelaavia lapsia on alettu tutkia. Eritoten maalivahtien altistumisesta halutaan tietoa. Ei ole todisteita siitä, että leukemia tai imusolmukesyöpä voisivat aiheutua pelkästään kumirouhekentillä pelaamisesta.)

Van de Berg (juttelee laborantin kanssa):
"We take compounds and we see if you take human culture from that. Not with animals and see if tehere is any changes in number of enzymes and proteins witch are either reducing the risk of cancer or increasing the risk of cancer."
(Testataan yhdisteitä ihmiskudokseen, ei eläimiin. Katsotaan, löytyykö syöpäriskiä vähentävien tai lisäävien entsyymien ja proteiinien määrässä muutoksia.)

Van den Berg kaipaisi lisää tietoa SBR-kumirouheessa olevien aineiden yhteisvaikutuksista. Niitä on tutkittu pitkälti vain yksittäisinä aineina.

Joke Herremans:
"We analysed for numerous substances. But besides the PAH´s we also found different metals, phthlates, Bisphenol A, benzothiazoles. So there are numerous substances present in rubber tyres and in rubber granules as a consequence."
(Analysoimme lukuisia aineita. PAH-yhdisteiden lisäksi löytyi erilaisia metalleja, ftalaatteja, bisfenoli A:ta ja bentsotiatsolia. Autonrenkaat sisältävät monia aineita ja näitä aineita on siis myös kumirouheessa.)

Martin van den Berg:
"The fact that you find phthalates but also bisphenol A, heavy metals and PAH´s together is something which at this stage has not been included in the risk assessment which has been done by the National Institute in the Netherlands. Meaning that if you have a possible mixture effect of these compounds, we don´t know if that exists. And the question is that if you should apply an additional safety effect for this. Right now it´s based on individual compounds like bisphenol A or phthalates. We know that there are some indications that heavy metals and PAH´s together could cause an extra effect on the dna in a cell which eventually may lead to elevate a tumour growth. But now we have very limited information and the question is if you would apply extra safety effects for this."
(Ftalaattien, bisfenoli A:n, raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden yhteisvaikutusta ei tässä vaiheessa huomioitu Alankomaiden terveysministeriön tekemässä riskiarviossa. Emme siis tiedä, onko näiden yhdisteiden sekoituksella vaikutuksia.
Se tulisi kenties ottaa huomioon turvallisten rajojen määrityksessä. Nyt ne perustuvat yksittäisten yhdisteiden riskeihin. On viitteitä siitä, että raskasmetallit ja PAH-yhdisteet voivat yhdessä vaikuttaa DNA:han, mikä voi aiheuttaa
kasvaimien määrän lisääntymistä. Tällä hetkellä tietoa ei ole tarpeeksi, mutta turvallisuusseikkoja olisi syytä pohtia.)

MOT:
"What happens with these compounds, are they coming into the air when the pitch gets very warm?"
(Pääseekö näitä yhdisteitä ilmaan, kun tekonurmi lämpenee?)

Joke Herremans:
"When the pitches get warm, some substances are released, but in a limited amount and there’s no risk associated with this release."
(Joitain yhdisteitä vapautuu tekonurmen lämmetessä, mutta vain rajallisia määriä eikä siihen liity riskiä.)

Suurin osa Suomen tekonurmikentillä käytetystä SBR-kumirouheesta tulee Tanskasta. Me ihmiset tuotetaan vuosittain niin paljon rengasjätettä, että ku ne laitetaan tällälailla vierekkäin niin voin kävellä 22 kertaa maapallon ympäri. Se tekee yhteensä 13,5 miljoonaa tonnia rengasjätettä. Osasta näistä tehdään sitten kumirouhetta.

MOT:
So how many tires do you have here, like per day, in production?"
(Kuinka paljon renkaita käytätte tuotannossa päivittäin?)

Jens Christian Henneberg, Euroopan myynti- ja markkinoitipäällikkö, Genan, Tanska:
"In a full day’s production, we will take in around… about 200 tonnes of tires, which is equal to approximately 25 000 tires."
(Yhtenä päivänä käsitellään noin 200 tonnia renkaita, eli suurin piirtein 25 000 rengasta.)

MOT:
"Every day?"
(Joka päiväkö?)

Jens Christian Henneberg, Euroopan myynti- ja markkinoitipäällikkö, Genan, Tanska:
"Every day."
(Joka päivä.)

MOT:
"How much you get these, rubber granules out of it?"
(Paljonko siitä tulee kumirouhetta?)

Jens Christian Henneberg, Euroopan myynti- ja markkinointipäällikkö, Genan, Tanska:
"75% of the 200 tonnes will come out as rubber granules and powder."
(75 % raaka-aineesta tuotetaan kumirouheeksi ja -jauheeksi.)

Genan on maailman suurin kumirouhevalmistaja. Sillä on tehtaita kolme Euroopassa ja yksi Texasissa.

MOT:
"So where does these tires come from?"
(Mistä renkaat tulevat?)

Jens Christian Henneberg:
"All these tires, the ones that are here, are mainly from Denmark being collected by different garages and from other kinds of collections, and then they come from Germany and from the Netherlands as well, and Belgium."
(Kaikki täällä olevat renkaat ovat lähinnä Tanskasta. Huoltoliikkeet ja muut keräyspisteet toimittavat niitä. Niitä tuodaan myös Saksasta, Alankomaista ja Belgiasta.)

MOT:
"So how do you know what these tires are made of?"
(Tiedättekö, mistä renkaat on valmistettu?)

Jens Christian Henneberg
"We are sure that up to 90%, we have no doubt of what’s in there. We cannot check every single tire as it looks right now, but after the granulation and after the product has been produced, we are testing it for different things."
(Tiedämme niiden koostumuksen suurelta osin, olemme 90-prosenttisesti varmoja siitä. Jokaista rengasta ei ole mahdollista tarkastaa. Rouhimisen jälkeen valmiista tuotteesta testataan eri asioita.)

MOT:
"But you can’t really know all the substances that are there?"
(Ette silti tiedä kaikkia aineita, joita renkaissa on?)

Jens Christian Henneberg, Euroopan myynti- ja markkinointipäällikkö, Genan, Tanska:
"We don’t know what’s in a tire, we can only… we can measure it – of course, they come from tire producers that are well known, and they are being tested in their way. So the tires do live up to what they should live up to and …they do not contain after 2010 any kinds of aromatic oils, for example, which was banned back then. And those were the big ones for the PAH-factor so they’ve been removed and they’re not in the tires anymore."
(Emme tiedä mitä yksittäisessä renkaassa on, mutta voimme tutkia. Ne ovat tunnetuilta valmistajilta, jotka tekevät omia testejä. Renkaat siis noudattavat niille asetettuja vaatimuksia. Vuoden 2010 jälkeen niissä ei ole ollut aromaattisia öljyjä, -
jotka kiellettiin silloin. Ne olivat suurin PAH-yhdisteiden lähde, mutta ne on poistettu eikä renkaissa enää ole niitä.)

EU kielsi PAH-yhdisteitä sisältävien öljyjen käytön autonrenkaissa. EU:n ulkopuolella valmistetuissa renkaissa sen sijaan niitä saattaa olla edelleen. Toinen kysymys on se, että lisäävätkö kumirouheen valmistajat siihen kemikaaleja?

Jens Christian Henneberg, Euroopan myynti- ja markkinointipäällikkö, Genan, Tanska:
"We don’t mix anything in there. Our process can process it, that’s one thing, and the whole setup is only for end-of-life tires. If you use something else, and you don’t take end-of-life tires, you never know what’s in there. Because if you start taking stuff from… that you take out of washing machines, or anything like that, that of course creates a problem because there you have your tablets and softeners in very high numbers."
"If you take things like from China or from anywhere else where you have the very high figures for PAH, for example."
(Kumirouheeseen ei lisätä mitään. Prosessissa käytetään vain loppuun kulutettuja renkaita. Jos käytettäisiin muita jätteitä, ei tiedettäisi, mitä niissä on. Jos käytettäisiin esimerkiksi pesukoneiden kumieristeitä, se olisi ongelma, koska niissä on suuria pesu- ja huuhteluainejäämiä. Kiinalaisissa ja EU:n ulkopuolisissa jätteissä on esimerkiksi korkeita PAH-pitoisuuksia.)

Henneberg sanoo, että he eivät lisää kumirouheisiin mitään aineita. Mistä sitten muun muassa kumirouheista löydetyt ftalaatit ovat peräisin?

Jens Christian Henneberg, Genan:
"Where they are coming from. it depends on when you measure it. It can also come from the environment. Things that’s coming down. We see that in the content of the rubber in end-of-life tires, will also change when it’s been on a football field for a certain while, due to influence from environmental… things. Now I don’t know who – if any – of our competitors will produce anything else but end-of-life tires, and that is what we are ensuring, or guaranteeing, we only produce end-of-life tires. What else you put in there, we don’t know."
(Se riippuu mittauksesta. Niitä voi tulla ympäristöstä. Se näkyy siinä, että kierrätysrenkaiden pitoisuudet ovat erilaisia kuin kentällä jo jonkun aikaa olleen kumirouheen arvot ympäristötekijöiden vaikutuksesta. En tiedä, käyttävätkö
muut alan yritykset raaka-aineena jotain muuta kuin renkaita. Takaamme, että meidän kumirouheemme tehdään renkaista.Emme tiedä, mitä muiden valmistajien kumirouheessa on.)

Hollantilaisprofessori van den Berg arvelee, että ftalaatit voivat tulla kumirouheeseen tekonurmikenttien muovinurmesta. Se sisältää ftalaatteja ja ne voivat siirtyä muovinurmen seassa olevaan kumirouheeseen.

Martin van den Berg, toksikologian professori, Riskinarvioinnin instituutti (IRAS), Utrechtin yliopisto:
"And if you see that the rubber crumbs may absorb the phthalates if industry is right but I don´t know that but that could be an option because we know the phthalates are relatively water soluble and if it´s raining they could be released from the plastic there and absorb by the rubber crumbs."
(Teollisuuden mukaan kumirouhe voi absorboida ftalaatteja. Se voi olla mahdollista, koska ftalaatit ovat vesiliukoisia. Sateella niitä voi vapautua muovista ja siirtyä kumirouheeseen.)

Renkaiden valmistusta ja tuontia valvotaan EU:ssa tarkasti, mutta ei kumirouheen tuontia ja valmistusta. Säätely on pitkälti teollisuuden omissa käsissä. Henneberg sanoo, että he testaavat PAH-yhdisteiden, sinkin ja useiden muiden aineiden pitoisuudet säännöllisesti. Sitä ei kuitenkaan vaadita. Yritys on itse päättänyt toimia niin.

MOT:
"So tires are being controlled, but rubber granules are not?"
(Renkaita valvotaan, mutta kumirouhetta ei.)

Jens Christian Henneberg:
"They will not be controlled, no. We like to have some standards set for this, some standards that we know that what goes into an artificial turf, pitch, is controlled and everybody knows what’s getting in there."
(Niin. Haluaisimme, että sille asetettaisiin standardit, jotta tiedetään, että tekonurmikenttien materiaaleja valvotaan ja tiedetään, mitä niissä on.)

Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa selvittämään kumirouheen mahdollisia terveysriskejä. Tulosten pitäisi olla valmiina helmikuun lopussa.

MOT:
"How come, at the moment, there is no control over these rubber granules. Nobody really knows what they have inside."
(Miksi kumirouheita ei valvota tällä hetkellä? Kukaan ei tiedä tarkkaan, mitä ne sisältävät.)

Mark Blainey, vanhempi tutkija, Euroopan kemikaalivirasto ECHA:
Actually there is control, at least one piece of legislation that applies. These rubber granules are what we call mixtures, that is one or more substances together in a compound and there is actually a restriction which prevents certain nasty substances; carcinogens, mutagens, reproductive toxicant substances from being in these mixtures above a certain limit. This has been in for a long time. What we're trying to do in this study is to see whether these limits are appropriate for the particular uses in sports fields and whether any further action needs to be taken."
"At the moment, as I said, we don't see a huge, or risk anything other than a small risk if anything from these rubber granules."
(Kumirouheitakin valvotaan. On laki, joka koskee myös niitä. Kumirouheet ovat seoksia, eli niissä on useampia aineita yhdisteenä. Kyseisen rajoituksen mukaan tietyt haitalliset aineet, syöpää tai mutaatioita aiheuttavat ja lisääntymiselle myrkylliset aineet eivät saa ylittää raja-arvoja seoksissa. Näin on ollut jo pitkään.Tutkimuksessamme selvitämme, ovatko raja-arvot riittävät urheilukenttien kumirouheisiin ja onko tarpeen ryhtyä lisätoimiin. Tällä hetkellä
emme näe suurta riskiä. Kumirouheet ovat korkeintaan pieni terveysriski.)

SBR-Kumirouheita säädellään siis seoksina, ei kuluttajatuotteina. Mutta miten niiden valmistusta käytännössä valvotaan?

Jack de Bruijn, riskienhallintayksikön johtaja, Euroopan kemikaalivirasto ECHA:
"It is actually up to the member states specifically if they want to check what industry is doing, they can do enforcement actions as we call them, whereby they actually can see if industry complies to the regulation and what kind of measurements for instance industry takes care of."
(On EU:n jäsenmaiden asia, haluavatko ne valvoa teollisuutta. He voivat ryhtyä ns. täytäntöönpanotoimiin, eli tarkistaa, noudattaako teollisuus säädöksiä tai millaisia mittauksia teollisuudessa tehdään.)

MOT:
"Do you think that there is enough control at the moment?"
(Onko valvonta riittävää tällä hetkellä?)

Jack de Bruijn, ECHA:
"We don't have specific information, I think, at the moment on how much member states check whether industry actually complies to the regulation."
(Tällä hetkellä meillä ei ole tarkkaa tietoa missä määrin jäsenmaat tarkastavat, noudattaako teollisuus säädöksiä.)

Myös Yhdysvalloissa on kiehunut SBR-kumirouheen ympärillä. Siellä on nostettu epäilyksiä siitä, että jalkapallomaalivahteja olisi sairastunut leukemiaan. Yhdysvalloissa on tekeillä laaja tutkimus, jossa selvitetään tarkasti SBR-kumirouheen vaikutuksia. Sen tuloksia odotetaan myös Euroopan kemikaalivirastossa.

Mark Blainey, vanhempi tutkija, Euroopan kemikaalivirasto ECHA:
"The US are doing quite a big project to look at samples from a number of different places to analyze both for the content of the rubber granules but also to look at the exposure of different population, different types of people who may play on these fields; children, more professional adults. And so we're waiting still on this information."
(USA:ssa tehdään laaja tutkimus, jossa tutkitaan useista eri paikoista otettuja näytteitä. Siinä analysoidaan kumirouheen koostumus ja miten eri ihmiset altistuvat rouheessa oleville aineille. Siis miten vaikkapa tekonurmilla pelaavat lapset -
tai aikuiset ammattilaisurheilijat altistuvat.Odotamme tutkimuksen tuloksia.)

Hollannin tiukentunut linja ei ole vielä ulottunut Suomeen. Suomessa tehdään vuosittain parisenkymmentä uutta tekonurmikenttää ja vanhoja peruskorjataan.

MOT:
"Mitä eroa siinä on, jos kaadut, niin tuleeko erilaisia haavoja? "

Jessi Auvinen:
"Tulee joo. Yleensä palovammoja. Ei normaalinurmella yleensä tuu minkäänlaisia, pieniä ruhjeita joskus, mutta tässä tulee oikein sellaisia palovammoja, jos kaatuu."

Johanna Salmijärvi:
Kyllä tää on paljon petollisempi kuin nurmi, että jos nappi jää kiinni, niin se ei jousta yhtään, se sitten jää siihen kiinni ja sitten polvet ja nilkat kovilla, että nurmessa on se hyvä puoli, että se pettää jossain vaiheessa aikaisemmin kuin joku nivel.

MOT:
"Minkälainen se on kesäkuumalla? "

Johanna Salmijärvi:
"Kyllähän sen huomaa, että se hohkaa sitä lämpä, että jos on yli 20 astetta tai siinä paikkeilla lämpötila niin kyllä meillä on jaloilla hellelukemat siinä kohtaa, että on tosi kuuma alusta."

SBR-kumirouhekentän lämpötila voi nousta jopa 60 asteeseen auringonpaisteessa. SBR-kumirouheen käytön jatkosta päätetään kunnissa ja seuroissa.

Tero Auvinen, olosuhdepäällikkö, Suomen Palloliitto:
"Tiedän monia kaupunkeja Suomessakin, jotka miettivät tätä SBR:n korva-korvaamista jollakin luonnonkumilla tai muulla vastaavalla."
"SBR:n edut on siinä, että se on edullinen. Ja sen etu tietysti on myöskin niin, että, että se on kierrätyskumi. Eli tässä yhdessä kentässä on noin 15 000 autonrengasta uusiokäytössä."

MOT:
"Kuinka hyvin niitä pystytään valvoo, että mistä ne ostaa ne materiaalinsa? "

Tero Auvinen:
"Valvonta on tietysti niin ku haasteellista, että se vaatii asiakkaalta, eli hankkeeseen ryhtyvältä erittäin tarkkaa, tarkkaa seurantaa. Myös hankintavaiheessa, tarjouskilpailuvaiheessa, mutta myös sen asennusvaiheessa. Eli tarjouskilpailuun suosittelemme, että kaikki rouheet, jotka asennetaan, niin tulee täyttää EN-standardit.

MOT:
"Kuinka asiakas pystyy tarkistaa ja valvoon, että se täyttää ne standardit?"

Tero Auvinen:
"Ottamalla näyte-erän, lähettämällä sen esimerkiksi Palloliiton kautta FIFA:n laboratorioon ja sitä kautta tulee tieto. Tai sen voi myös testata Tukesilla, eli Tuote- ja kemikaalivirastossa."

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ei suosittele SBR-kumirouheen käyttöä kiinteärakenteisissa sisähalleissa. Sen vaihtaminen maksaisi Auvisen arvion mukaan noin 100 000 euroa jokaista kenttää kohti.

Tero Auvinen:
"Jos päädytään siihen, että esimerkiks SBR-rouheet on, osottautuu vaaralliseks tai edes hiemankin vaaralliseks, niin sitten tottakai meijän tehtävä on toimia sen mukaan ja pyrkiä normeilla sitten pääsemään niistä eroon."

THL:n jalkapallohallien sisäilmaongelmia selvittäneessä tutkimuksessa löytyi PAH-yhdisteiden lisäksi VOC-yhdisteitä. Ne ovat haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat ärsyttää silmiä ja hengitysteitä.

VOC = haihtuvia orgaanisia kaasuja

Raimo Salonen, ylilääkäri, THL:
"Selkeästi otamme sen kannan, että näitä kierrätyskumirouheita, joissa nyt on sitten suuri määrä PAH -yhdisteitä jotka eivät vapaudu hengitysilmaan, mutta niissä on tuoreeltaan myös suuria määriä sellaisia yhdisteitä joista lämmetessään tulee näitä kaasumaisia, ärsyttäviä VOC -yhdisteitä, niin kyllä meidän suositus on se, että sisähalleissa ei enää tämän tyyppisiä kumirouheita käytettäisi."

MOT:
"Jos saisit valita kumirouhekenttä vai oikea nurmikenttä, niin kumman valitsisit?"

Jessi Hietanen,
"Aito nurmikenttä! Se on se ainut ja oikea."

Toimittajana Nina Malmberg