Skip to main content

Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid – Nääiʹt Eljas Fofonoff mušttal eeʹjj pirr

õlmstâttum 08.02.2017 - 09:00. peiʹvvuum 08.02.2017 - 09:00

Poroerotukset Sevettijärvellä.

Poroerotuspaikalla Sevettijärvellä. Poroerotukset Sevettijärvellä. Snimldõk: Saamelaismuseo Siida / Ernest Dixonin kokoelma poroerotus,Poroerotus,Näätämö,kolttasaamelaiset,Sevettijärvi,poronhoito,kolttanainen

Ee´jj 1973 tä´lvv leäi Njauddâm palggsa lossâd. Puäʒʒeeʹǩǩ leäi hueʹnn da tõʹnt paalǥâs tuʹmmji tuejjeed õõutsââʹjest Muddusjääuʹr palggsin “ettotuâjaid”, leʹbe ooccâmtuâj. Õhttsaž ooccâmpodd šâdd häälben kuhttu paalǥâskådda.

Njauddâmpalggâz puäʒʒeeʹžžed Eljas Fofonoff mušttli Elli Rantala vuõlttõõzzâst, što vääʹnneeʹjj vaikkte jiânnai palggâz puäʒʒhoiʹddjummša.

- Vääʹnneeʹjj leʹjje nuʹt pieʹhsseei, mij vueʹrdim nuuʹbb vääʹnneeʹjj. Ââʹn meeʹst šâdd täk ettohåmm õõutsâjja, mušttli Fofonoff.

Kulddâl täʹst Eljas Fofonooff obb mainstâttmõš eeʹjjest 1973.

Siidsåbbar da saaʹmi ouddoummi histoor vueʹss 3 – Matti Sverloff vaʹlljeeš 136 jiõnin ouddooumžen

Čeʹvetjääuʹrest da Njeäʹllmest vaalše ođđ sääʹmouddoummu.

Čeʹvetjääuʹrest da Njeäʹllmest vaalše ođđ sääʹmouddoummu di nääiʹt piâzzi Matti Sverloff eʹpet kooum eeʹjjes ouddooumžen. Nääiʹt eeʹttǩeei vuåǯǯu jiõnid kuhttu siidâst: Matti Sverloff jiõn Njeäʹllmest 56 da Čeʹvetjääuʹrest 80 di õhttseʹžže 136 jiõnnâd.
Siidsåbbar da ouddoummi histoor vueʹss 2 - Jaakko Afanasjeff da Sergei Kp Fofonoff eeʹttǩeeʹjen ouddooumžen

Jieʹlli arkiivast kuulât saaǥǥ ouddoummuvaalin eeʹjjest 1981

Nuõrttsäʹmmlai eeʹttǩeei vuäinlmõõžž ouddoummu veeʹrjest: Jaakko Afanasjeff da Sergei Kp. Fofonoff mieʹldd Elli Rantala Säämas-vuõlttõõzzâst 2.11.1981.
Siidsåbbar da ouddoummi histoor vueʹss 1 - Matti Sverloff da Jouni Moshnikoff eeʹttǩeeʹjen ouddooumžen

Ouddoummuvaal leʹjje 1981.

Säʹmmla jiõnste eʹpet čâhcca 2017 ođđ ouddoummu. Jieʹlli Arkiiv jååʹđat ekka 1981, kuäʹss tuåimteei Elli Rantala vuõlttõõzzin saaǥstõʹlleš ouddoummuvaaʹli pirr.
Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid – Nääiʹt Eljas Fofonoff mušttal eeʹjj pirr

Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid.

Ee´jj 1973 tä´lvv leäi Njauddâm palggsa lossâd. Puäʒʒeeʹǩǩ leäi hueʹnn da tõʹnt paalǥâs tuʹmmji tuejjeed õõutsââʹjest Muddusjääuʹr palggsin “ettotuâjaid”, leʹbe ooccâmtuâj.

2018

Lars Johannes Ponka eallin boazosápmelažžan - gávpot lei sutnje vieris biras

Lars Johannes Ponka, Nearva 1992

Lars Johannes Ponka, Nearva 1992
Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

2017

Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

Peltsin Lapin molemmat tuotantokaudet.

Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

Number of comments 1

2015

Itävaltalainen erakko ja Lappi kuuluivat yhteen

Anton Neumeier muutti Lappiin jo vuonna 1931.

Vuonna 1967 kuvatussa henkilötarinassa esitellään Innsbruckista Suomen Lappiin kotiutunut Anton Neumeier. Hän oli tuolloin elänyt erakkona Lapin erämaissa 36 vuotta. Mikä sai itävaltalaisen jämähtämään Euroopan huipulle?

Number of comments 1

Võrrsumuuzz - Jieʼlli arkiiv

Siidsåbbar da saaʹmi ouddoummi histoor vueʹss 3 – Matti Sverloff vaʹlljeeš 136 jiõnin ouddooumžen

Čeʹvetjääuʹrest da Njeäʹllmest vaalše ođđ sääʹmouddoummu.

Čeʹvetjääuʹrest da Njeäʹllmest vaalše ođđ sääʹmouddoummu di nääiʹt piâzzi Matti Sverloff eʹpet kooum eeʹjjes ouddooumžen. Nääiʹt eeʹttǩeei vuåǯǯu jiõnid kuhttu siidâst: Matti Sverloff jiõn Njeäʹllmest 56 da Čeʹvetjääuʹrest 80 di õhttseʹžže 136 jiõnnâd.
Siidsåbbar da ouddoummi histoor vueʹss 2 - Jaakko Afanasjeff da Sergei Kp Fofonoff eeʹttǩeeʹjen ouddooumžen

Jieʹlli arkiivast kuulât saaǥǥ ouddoummuvaalin eeʹjjest 1981

Nuõrttsäʹmmlai eeʹttǩeei vuäinlmõõžž ouddoummu veeʹrjest: Jaakko Afanasjeff da Sergei Kp. Fofonoff mieʹldd Elli Rantala Säämas-vuõlttõõzzâst 2.11.1981.
Siidsåbbar da ouddoummi histoor vueʹss 1 - Matti Sverloff da Jouni Moshnikoff eeʹttǩeeʹjen ouddooumžen

Ouddoummuvaal leʹjje 1981.

Säʹmmla jiõnste eʹpet čâhcca 2017 ođđ ouddoummu. Jieʹlli Arkiiv jååʹđat ekka 1981, kuäʹss tuåimteei Elli Rantala vuõlttõõzzin saaǥstõʹlleš ouddoummuvaaʹli pirr.
Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid – Nääiʹt Eljas Fofonoff mušttal eeʹjj pirr

Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid.

Ee´jj 1973 tä´lvv leäi Njauddâm palggsa lossâd. Puäʒʒeeʹǩǩ leäi hueʹnn da tõʹnt paalǥâs tuʹmmji tuejjeed õõutsââʹjest Muddusjääuʹr palggsin “ettotuâjaid”, leʹbe ooccâmtuâj.
Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz

Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.

Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.
Nuõrttsääʹmǩiõl ǩeʹrjjǩiõll raʹjješ 70-lååǥǥast – Vuõssmõs aabbâs puuʹti ođđ vueʹjj mättʼtõõllâd sääʹmǩiõl

Nuõrttsääʹmǩiõl ǩeʹrjjǩiõll raʹjješ 70-lååǥǥast

Nuõrttsääʹmǩiõl ǩeʹrjjǩiõl rajškueʹtteš jeäskka 70-lååǥǥast. Ouddâl tõn sääʹmǩiõll leäi pâi mainstum ǩiõll. Mikko Korhonen, Jouni Moshnikoff da Pekka Sammallahti raʹjje 1972 vuõssmõs nuõrttsääʹmǩiõllsaž abbâz. Tuåimteei Elli Rantala ǩiõttʼtõõli abbâz suu vuõlttõõzzâst 19.10.1973. Kuulât mäʹhtt škooulnijdd Sinikka Semenoja lååkk kuuʹsǩ ođđ ǩeeʹrjest.
Mäʹhtt lie säʹmmla prääzkjam rosttov tuuʹl?

Vuõssmõs nuõrttsääʹmǩiõllsaž rosttov-vuõlttõs vuõltteeš 1973

Tuåimteei Elli Rantala jieʹli nuõrttsäʹmmlai luʹnn mainstõõllmen, što mäʹhtt nuõrttsäʹmmla lie iiʹjji mieʹldd prääzkjam jooul tuuʹl da ânnʼjõžääiʹjest.