Hyppää pääsisältöön

Hemingway, härät ja minä

Härkätaistelu
Härkätaistelu Kuva: EPA/RAUL CARO Härkätaistelu

Kirjailija Ernest Hemingway ihaili härkätaisteluja ja minä ihailen Hemingwayn kirjoja. Nuorena miehenä päädyin Hemingwayn tekstien kautta katsomaan härkätaisteluja. Halusin nähdä oikeasti matadorien, picadorien ja härkien taistelutantereen, josta Hemingway nostaa teksteihinsä miehisyyden, kunnian, pelon ja kuoleman kohtaamisen teemat.

Novellit Maailman pääkaupunki ja Lyömätön sijoittuvat härkätaistelujen ja matadorien maailmaan. Aihetta sivuavan romaanin, Ja aurinko nousee, lisäksi Ernest Hemingway kirjoitti härkätaistelun luonnetta käsittelevän Kuolema iltapäivällä -kirjan.

Ernest Hemingway kirjoittaa
Ernest Hemingway kirjoittaa Ernest Hemingway

Maailman pääkaupunki –novellissa nuori tarjoilija Paco haluaa matadoriksi, koska tarjoilijan työ ei ole oikeaa miesten työtä ja vain härkätaistelijat ovat oikeita ihmisiä. Lyömätön-novellissa vanha matador, Manuel Garcia, on jäänyt koukkuun yleisön suosionosoituksiin ja ihailuun. Hän haluaa jatkaa uraansa vaikka tietää, että joutuu naurunalaiseksi ja pääsee areenalla todennäköisesti myös hengestään. Kummallekaan novellin päähenkilölle ei kertoja tarjoa sankaruudestaan mitään muuta kuin hetken ja rohkeuden kohdata pelkonsa ja mahdollisen kuoleman. Silti pääasiassa näiden kahden novellin ja Kuolema iltapäivällä –romaanin ansiosta päädyin aikoinani Espanjan Bilbaossa Plaza de toros de Vista Alegren katsomoon.

Sen jälkeen härkää rääkättiin lisää.

Härkätaistelussa yhteen iltaan kuului perinteen mukaan monta härkää. Kun kysyin paikallisilta katsomossa istuessani onko härillä mitään mahdollisuuksia matadoria vastaan, kaikki sanoivat että ei ole. Illan kuluessa ymmärsin nopeasti syyt.

Härkätaistelu
Härkätaistelu Kuva: EPA/MARIO GUZMAN Härkätaistelu

Kun härkä oli päästetty ensin areenalle väsyttämään itseään, sitä häirittiin ja hevosella ratsastavien picadorien tehtävänä oli pistää eläintä peitsellä selkään ja niskaan niin että se heikentyy ja alkaa vuotaa verta. Sen jälkeen härkää rääkättiin lisää lyömällä sen selkään useita rautakoukkuja. Nämä rautakoukut haavoittivat eläimen päätä koordinoivia lihaksia, tuottivat pään liikkuessa kipua ja veivät sarvista tarkkuutta pois. Näin väsytetty, rääkätty ja haavoitettu eläin oli matadorille huomattavasti vaarattomampi ja helpompi tapettava.

Anteliaita naisia, joutilasta nuoruuden aikaa ja yllättäviä rakkauden kiemuroita.

En nähnyt katsomosta sankarikirjailijani tekstien ylevistä pelon ja kuoleman teemoista mitään muuta kuin oman typeryyteni, jota en ole saanut edes jälkikäteen laitettua Ernest Hemingwayn piikkiin. Hemingway ihaili myös nyrkkeilyä, kalastusta ja suurriistan metsästystä, mutta areenalta Bilbaon baareihin päästyäni pidin härkätaistelua selkeästi näistä typerimpänä touhuna ja ihmettelin myöhemmin, että olin niin lumoutunut kirjailijan teksteistä etten ollut älynnyt moista jo näkemättäkin. Sittemmin olen arvuutellut itsekseni, Hemingwayhin palatessani, että onkohan joku lähtenyt metsälle tai nyrkkeillyt luettuaan novellit Francis Macomberin lyhyt ja onnellinen elämä, Kilimanjaron lumet, Viisikymmentä tonnia tai Nyrkkeilijä.

Ja onhan Papa Hemingwayllä tietysti Ensimmäiset 49 kertomusta –kokoelmassa muutakin kehystä tarinoilleen ja oman elämän totuuden kohtaamiselle kuin eläinten tappaminen, nyrkkeily tai sota. Kissa sateessa, Herra ja rouva Elliot, Alppi-idylli tai Muodonmuutos - parisuhteita, anteliaita naisia ja heitä arvostavia miehiä, joutilasta ja tuhlailevaa nuoruuden aikaa, drinkkejä hienoissa hotelleissa, rakastajattaria ja yllättäviä rakkauden kiemuroita. Oletteko muuten koskaan kokeilleet?

Kuva pariisilaisesta ravintolasta 1930-luvulla
Kuva pariisilaisesta ravintolasta 1930-luvulla pariisi
Kommentit
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri