Hyppää pääsisältöön

Pianisti Juho Lepistö: "Aluksi suurin kiinnostuksen kohteeni oli isoisän vanha matkaharmooni."

Pianisti Juho Lepistö.
Pianisti Juho Lepistö. Kuva: Yle/Laila Kangas juho lepistö

Sibelius-Akatemiassa pianonsoittoa opiskeleva Juho Lepistö tavattiin Kantapöydän opiskelijatreffeillä 8.2.2017. Juhon elämään mahtuu musiikin lisäksi myös muuta: "Olen aina ollut innokas penkkiurheilija. Seuraan lähes kaikkea urheilua aktiivisesti", hän tunnustaa.

Kuka?

Olen Juho Lepistö, 21-vuotias pianisti. Synnyin Limingassa 7. toukokuuta 1995.

Musiikki on ollut elämässäni läsnä aina, kun pienestä pitäen olen kuunnellut äidin ja siskojeni musisointia ja myöhemmin tietysti soittanut itsekin.

Vietin koko lapsuuteni ja nuoruuteni Limingassa, jossa kävin peruskoulun. Ylioppilaaksi kirjoitin keväällä 2014 Oulun Madetojan musiikkilukiosta.

Musiikkiopinnot?

Olen ollut kiinnostunut soittamisesta jo alle kouluikäisestä saakka. Aluksi suurin kiinnostuksen kohteeni oli isoisäni vanha matkaharmooni, jonka äitini oli häneltä saanut. Kaksi vuotta vanhempi siskoni toimi ensimmäisenä ”opettajanani”. Hänen kanssaan soitimme paljon yhdessä. Musiikkiopistossa aloitin pianotunnit vasta yhdeksänvuotiaana.

En soita muita instrumentteja tällä hetkellä. Haluaisin kovasti kokeilla cembaloa, ja toivonkin että jonain päivänä uskaltaudun.

Limingan seudun musiikkiopistossa olin onnekas kun sain opiskella Eeva Havulehdon ja Hannu Hirvelän oppilaana. Heiltä sain korvaamattoman tärkeitä neuvoja ja tukea matkalla ammattiopintoihin. Sibelius-Akatemiassa aloitin syksyllä 2014 Tuija Hakkilan ja Ilmo Rannan johdolla. Tärkeitä kehityksessäni ovat tietysti olleet myös lukuisat opettajat mestarikursseilta vuosien varrelta.

Tällä hetkellä käynnissä on kolmas vuoteni Sibelius-Akatemiassa, joten toivon saavani musiikin kandidaatin paperit tämän vuoden puolella.

Pianisti Juho Lepistö soittaa Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 8.2.2017.
Pianisti Juho Lepistö soittaa Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 8.2.2017. Kuva: Yle juho lepistö

Lempisäveltäjä? Lempiteos?

Lempisäveltäjää tai -musiikkia on vaikea nimetä, koska eri tunnetiloissa erilainen musiikki koskettaa. Jos jonkun kuitenkin haluaisin nimetä, sanoisin Robert Schumann. Hänen musiikkinsa tuntuu niin aidolta. Vielä vaikeampi on nimetä yksittäistä lempiteosta. Voisin nimetä lukuisia pianoteoksia, kuten vaikkapa Beethovenin myöhäiset pianosonaatit tai Rahmaninovin pianokonsertot.

Orkesterimusiikin puolelta viimeaikainen suosikkini on ollut Tshaikovskin kuudes sinfonia. Kuuntelen kuitenkin musiikkia hyvin monipuolisesti laidasta laitaan enkä halua rajoittua pelkästään klassisen musiikin kuunteluun.

Idolit?

Idolikseni voisin nimetä moniakin. Esimerkiksi ihailen jo aiemmin mainitsemiani opettajia. Ei liene myöskään yllätys, että pianistina nimeän yhdeksi idolikseni jo edesmenneen Vladimir Horowitzin.

Entä muuta?

Elämääni mahtuu musiikin lisäksi muutakin. Olen aina ollut innokas penkkiurheilija. Seuraan lähes kaikkea urheilua aktiivisesti. Tykkään tietysti myös itse harrastaa liikuntaa.

Siitä mikä minusta tulee isona, en ole ollenkaan varma. Musiikki ja soittaminen tietysti kiinnostavat paljon, mutta olen kiinnostunut monista muistakin aloista, yhtenä esimerkkinä vaikkapa psykologia. Tällä hetkellä haluan kuitenkin antaa kaikkeni pianon soittoon enkä toistaiseksi mieti vakavissani muita vaihtoehtoja.

Musiikkiesitys videolla on Aarre Merikannon Melody op. 20. Toimittajina ovat Vesa Kytöoja ja Janne Koskinen. Ohjaus Harri Anttila.

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava ja lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Vladimir Agopov voitti Lied-sävellyskilpailun 2017

    Katso kaikki palkinnot & finaaliesitykset.

    Kokenut konkari, säveltäjä Vladimir Agopov voitti lauantaina 18.11. pidetyn Yrjö Kilpinen -seuran järjestämän ensimmäisen Lied-sävellyskilpailun laulusarjallaan Four songs to the poems by William Blake. Ensimmäinen palkinto on suuruudeltaan 5.000 euroa.

  • Urkureduktio tukee Kokkosen Requiemiä

    Levyarvostelu

    Joonas Kokkosen Requiem orkesterille, kuorolle ja solisteille syntyi tuskallisen hankalasti, mutta siitä tuli hänen kaunein suurteoksensa, täynnä kimmeltävää valoa, säihkyviä harmonioita, herkkyyttä ja voimaa. Teosta on esitetty ihmeen vähän - pääsiäisaikaan suuret esittäjistöt pelaavat varman päälle tutummilla passioilla ja requiemeillä. Kenties tilanne muuttuu nyt, kun Jouko Linjama on tehnyt Kokkosen requiemistä urkureduktion, joka uuden levyn perusteella toimii vallan mainiosti.

  • Kostiainen yhdisti kaikki requiemit omaansa

    Levyarvostelu

    Requiem sävellysmuotona houkuttelee säveltäjistä usein esiin uusia piirteitä, etenkin kauneutta, dramatiikkaa ja perinnetietoisuutta. Näin on käynyt myös Pekka Kostiaiselle, jonka Requiem on tavallaan kaunis, välillä dramaattinen ja kauttaaltaan tietoinen perinteestä. Mutta Alban vasta julkaisema levytys saa aprikoimaan perinteen suhdetta aikamme musiikin vaatimuksiin. Kostiaisen Requiem nimittäin kuulostaa kaikilta aiemmilta requiemeiltä, muttei lainkaan uudelta.