Skip to main content

Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.
Presideanta Urho Kekkonen lei guollebivdi. Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan. Govva: Yle/Kalle Kultala Urho Kekkonen,kalastus

Suoma gávccát presideanta lei Urho Kekkonen. Su bohte dovdat sápmelaččat nu Anáris go Eanodagasge. Gullat jienaid mat leat báddejuvvon jagis 1978 ja 1986. Golbma sápmelačča, geat dovde dán suopmelaš fápmoalbmá muitalit iežaset vásihusaid Urho Kekkonen birra. Sii leat Antti Juuso, Piera Juuso ja Erkki Jomppanen. Dán jietnabátti loahpas gullat Erkke oainnu das, man stuorra váikkuhus UKK:s lei 1970-logu álggus dasa, ahte Sámi parlameanta viimmat vuođđuduvvui 9.11.1973.

Urho Kaleva Kekkonen riegádii 3.9.1900 Pielavesis. Son jámii 31.8.1986 Helssegis. Presideantan son lei jagis 1956 jahkái 1982. Buohcuvuođa dihte son luobai virggi dikšumis juo 27.10.1981. Ođđa presideantaválga ordnejuvvui dasto ođđajagimánus 1982.

Jagis 1978 son galledii Eanodagas ja dás álggos gullatge su sániid media ovddas Heahtás. Oktan fáddán lei su gudnin jurddašuvvon muitomearka Eanodaga Čáivárrái.

Dan maŋŋá go Kekkonen jámii 1986 gažadii Sámi radio muittuid presiseantta birra. Gárasavvonis gullat Antti Juuso ja Piera Juuso muittuid presideanttas. Sudno ságain finai Wimme Saari. Gáijot-Ásllat Ánde muitala mo son golggai presideanttaind ovttas herggiiguin. Anár Menešjávrris Erkki Jomppanen ságain fas Oula Näkkäläjärvi. Juo UKK ministetáigodadagas jagis 1938 Juhán-Erke muitá oaidnán su Juhán-Máhte dálus Menešjávrris. Sisáššiidminister Kekkonen lei ieš vuolgán váldit čielgasa mo gumppiid galggašii geahpedit go dat ledje laskan. Politihkkáráigodagas áigge Juhán-Erkege doalai oktavuođa presideanttain.

Odne besset duottarjohttit oaidnit muitogeađggi Čáivári alde Suomanjárggas, Eanodagas. Geađgái lea čullojuvvon dát suomagielat čálus: "Tämä laatta on kiinnitetty 3.9.1980 tasavallan presidentin Urho Kaleva Kekkosen täyttäessä 80 vuotta. Joka kevät 1968 lähtien hän on hiihdellyt näillä mahtavilla kinkamilla". Arkiivadoaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Vilho Pohjanrinne álggahii ámmátvuoddjin 1940-logu loahpas

    Ánderea-Ville máínnasta

    Muitalus álgá jagis 1947 go Vilho čađahii 19-jahkásažžan biilavuoddji oahpu Lahtis ja vieččai vuosttas guorbmebiilla. Deanuleagis eai lean dalle vel geainnut. Dan áigge lei johtolat dálvet dušše Deatnoráigge. Ville muittaša, ahte álgoáiggiid lei Vuolle-Deanus geaidnu dušše Njuorggáma ja Njavijoga gaskka, 12 km mátkkis. Ánderea-Ville lea vuodján taksi 1950-logu álggus 1980-logu loahpageahčai.

  • Lávostallan, eanadagat ja eatnama ássit

    Niillas Ásllat Niittyvuopio muitalusat boazomeahcis

    Yle Sámi máinnasvuorkkás lean bolttastan dál Niillas Ásllat Niittyvuopio muitalusaid. Beassat gullat mo galgá lávu cegget ja makkár njuolggadusat lávus ássamii leat. Dihtetgo manin bearpmehin uvssa geahčai galgá bidjat boares muora, ii ođđa muora? Gulat maiddái suomuora, rátnoloavdaga, árageađggi ja eará osiid mat bealljegoahtái gullet.

  • Jumbál-Rávdná máinnasta

    Árbevirolaš máidnasat ja fearánat

    Jumbál-Rávdná, Rauna Aikio, is. Högman mánnávuođa ruoktu lea Ohcejoga Jumbáljávrri gáttis. Son riegádii jagis 1913 ja jámii jagis 2007. Rávdná náitalii seamma johkaleagi albmáin Luobbal-Jovssehiin, nuba Rávdná lea eallán Ohcejotleagis oppa eallinagi. Su mánnávuođa bearrašis ja maŋŋá iežas bearrašis guollebivddus lei stuorra mearkkašupmi.

  • Mánnávuođas báhce ollu suohtas muittut, soahtemuittut váivvidit guhká

    Hans-Niiles Högman muitala gufihttariin ja soađis

    Hans-Niiles Högman Ohcejogas muittaša sihke váivves ja somás dáhpáhusaid eallimis áiggis. Suohtas muittut leat báhcán ollu mánnávuođas. Nuorra almmájin soađis son oinnii ollu gillámuša ja garra diliid ja daid muittuid geažil son deddohalai máŋgii. Hánssa-Niillas lea Bikko-Hánno Inggá ja Jumbál-Ovllá bárdni. Hánssa-Niillas riegádii jagi 1923 čakčat ja jámii 70-jahkásažžan giđđadálvve 1994.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Vilho Pohjanrinne álggahii ámmátvuoddjin 1940-logu loahpas

    Ánderea-Ville máínnasta

    Muitalus álgá jagis 1947 go Vilho čađahii 19-jahkásažžan biilavuoddji oahpu Lahtis ja vieččai vuosttas guorbmebiilla. Deanuleagis eai lean dalle vel geainnut. Dan áigge lei johtolat dálvet dušše Deatnoráigge. Ville muittaša, ahte álgoáiggiid lei Vuolle-Deanus geaidnu dušše Njuorggáma ja Njavijoga gaskka, 12 km mátkkis. Ánderea-Ville lea vuodján taksi 1950-logu álggus 1980-logu loahpageahčai.

  • Lávostallan, eanadagat ja eatnama ássit

    Niillas Ásllat Niittyvuopio muitalusat boazomeahcis

    Yle Sámi máinnasvuorkkás lean bolttastan dál Niillas Ásllat Niittyvuopio muitalusaid. Beassat gullat mo galgá lávu cegget ja makkár njuolggadusat lávus ássamii leat. Dihtetgo manin bearpmehin uvssa geahčai galgá bidjat boares muora, ii ođđa muora? Gulat maiddái suomuora, rátnoloavdaga, árageađggi ja eará osiid mat bealljegoahtái gullet.

  • Jumbál-Rávdná máinnasta

    Árbevirolaš máidnasat ja fearánat

    Jumbál-Rávdná, Rauna Aikio, is. Högman mánnávuođa ruoktu lea Ohcejoga Jumbáljávrri gáttis. Son riegádii jagis 1913 ja jámii jagis 2007. Rávdná náitalii seamma johkaleagi albmáin Luobbal-Jovssehiin, nuba Rávdná lea eallán Ohcejotleagis oppa eallinagi. Su mánnávuođa bearrašis ja maŋŋá iežas bearrašis guollebivddus lei stuorra mearkkašupmi.

  • Mánnávuođas báhce ollu suohtas muittut, soahtemuittut váivvidit guhká

    Hans-Niiles Högman muitala gufihttariin ja soađis

    Hans-Niiles Högman Ohcejogas muittaša sihke váivves ja somás dáhpáhusaid eallimis áiggis. Suohtas muittut leat báhcán ollu mánnávuođas. Nuorra almmájin soađis son oinnii ollu gillámuša ja garra diliid ja daid muittuid geažil son deddohalai máŋgii. Hánssa-Niillas lea Bikko-Hánno Inggá ja Jumbál-Ovllá bárdni. Hánssa-Niillas riegádii jagi 1923 čakčat ja jámii 70-jahkásažžan giđđadálvve 1994.

  • Boazosápmelaš Nils Duomma Labba searvvai nealgudanákšuvdnii

    Nils Duomma Labba badje-Sohpparis muittaša

    Dá lea ovtta sámealbmá eallingeardi. Son lea jagis 1925 riegádan Labba Nils Duommá Badje-Sohpparis. Dát muitalusat leat gullon Yle Sámi radios álgojagis 2007. Son lei 81-jahkásaš dalle go muitalattai eallimisttis radios. Nils Duommá muitalusat álget su mánnávuođas. Vuos son muittaša 1930-logu álggu dáhpáhusaid su ruoktosiiddas.

  • Iskon-Ándde Máret muitala ulddain ja amas dáhpáhusain

    Ulddat, gárgolaččat ja eará balddonasat

    Dát leat máidnasat maid ii gánnet guldalit ovdalaš nohkkama iige eisege okto. Yle Sámi radios dáid beassa gullat duorastaga 26.10.2017 diibmu 10 ja diibmu 13. Iskon-Ándde Máret, Maarita Näkkäläjärvi Heahtas muitala vehaš issoras nai muitalusaid. Vuos Máret muitala das go su luhtte mannalii rivttes juovlastállu.

  • Heaikka-Ovllá Issát Heandaraga muittut goahtebirrasis ja boazomeahcis

    Iisko Magga Heahtás máinnasta

    Heaikka-Ovllá Issát Heandarat, Iisko Magga muittaša mánnávuođa Eanodaga Gálggojávrris ja dan makkár lei sin siidda jahki boazodoalus. Fáttat leat goahteeallin Gálggojávrris, siida, geasseguođoheapmi, bohccuiguin Čuvgešávžžis ja Rátkejávrris, dálolaččaid luhtte Vuottesjávrris, Bossogohppi márkaniin, boazobarggut rájáhis guovllus, gummpet ealus ja guovžžaid bivdimin.

  • Jietnačoakkáldat ja muittut Sámi radio álgoáigodagas

    Dá leat Sámi radio álgoáiggiid jienat

    Oivoš-Juhán, Juhani Nuorgam ja Oahptii-Hánsa, Hans Aslak Guttorm muittašeaba radiodoaimmaheami ja radioguldaleami álgoáiggiid Sámis. Dán jietnagovvii leat čohkken dasa lassin jienaid Sámi radio álgoáigodaga doaimmaheaddjiin.

  • Gáijot-Ándde Ánne muittaša mánnávuođa, nuorravuođa ja bearraša vuođđudeami

    Anni Näkkäläjärvi muitalusat jagis 1992

    Yle Sámi radiosáddagis gullojedje duorastaga 12.10.2017 báddevuorkká ságat main Gáijot-Ándde Ánne máinnastii balddonasaid ja eará fearániid birra. Dat muitalusat leat báddjejuvvon jagiin 2005 ja 2006. Dása Yle Sápmi lea čohkken Ánne muitalusaid mat leat gullon radios jagis 1992. Dás Ánne muittaša iežas mánnávuođa stohkosiid ja duhkorasaid.

  • Gáijot-Ándde Ánne máinnasta balddonasain ja iežas fearániin

    Anni Näkkäläjärvi máinnasta

    Dál máinnasta Gáijot-Ándde Ánne (Jorma Ánne, Anni Näkkäläjärvi) Heahtás. Vuosttasin "Go biegga doalvvuid jáfuid", nubbin "Jeaguhis mánáide balddonasat leat stállu, čáhcerávga ja heavdni", goalmmádin "Ásodagas sámásteapmi ja juoigan eai lean heivvolaččat" ja loahpas "Vuosttas gávpotmátki nuorran".

  • Guhttor-Niillas Juhána muittut skuvlamátkkiin ja bivdofearánat

    Juhani Magga máinnasta

    Guhttor-Niillas Juhán, Juhani Magga dálostallá Anár Dearpmážis. Su máttut leat dolin boahtán oarjjil Anár ja Soađegili suohkaniid rádjaguvlui. Bearaš ásaiduvai Avviljoga gáddái Guhttorii. Dása leat čohkkejuvvon čieža máidnasa main vuosttasis Juhán muitala makkár lei su máttu Duommá-Guhtura joavkku johtin oarjjil nuorttas badjel čuohte jagi dassá.

  • Jussa-Máret bázii Lismái go eará nissonolbmot ja mánát vulge eváhkoi

    Jussa-Máret, Maarit Länsman muittaša

    Sálkko-Juhán Máret (Jussa-Máret, Ándde-Máreha Máret) muittaša dan áiggi go Anár Lismmá gili olbmotge gárte vuolgit eváhkoi. Čakčat 1944 bođii gohččun báhtarit soađi ovddas. Lismálaččat gárte oarjjás Ruoŧa beallái. Jussa-Máret, Maarit Länsman hálidii ja oaččui báhcit Lismái. Sus lei doppe ollu bargu go albmáide boazomeahccái galggai láibut ja duddjot bivuid. Son maiddái divššui gili sávzzaid.

  • Iskko-Ingá hupmá dásseárvvu ja duddjoma birra, 1984 ja 1993

    Duddjonmáhttu lea dehalaš badjebearrašis

    Álggus Sálkko-Juhán Inggá (Iskko-Inggá) jearahallan jagis 1984. Das gullat Inggá oaiviliid dievdduid ja nissonolbmuid dásseárvvu birra ja sámebearraša bargguin nu meahcis go ruovttusge. Jagi 1993 Sámi radio gažadii Iskko-Inggás duddjoma birra. Mii buohkanassii gullá beaskka duddjomii ja mo goarrut sisttehiid, stigáid ja gálssohiid. Inggá ságain gullo dat mo eallin lea maid agálaš oahppan.