Skip to main content

Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.
Presideanta Urho Kekkonen lei guollebivdi. Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan. Govva: Yle/Kalle Kultala Urho Kekkonen,kalastus

Suoma gávccát presideanta lei Urho Kekkonen. Su bohte dovdat sápmelaččat nu Anáris go Eanodagasge. Gullat jienaid mat leat báddejuvvon jagis 1978 ja 1986. Golbma sápmelačča, geat dovde dán suopmelaš fápmoalbmá muitalit iežaset vásihusaid Urho Kekkonen birra. Sii leat Antti Juuso, Piera Juuso ja Erkki Jomppanen. Dán jietnabátti loahpas gullat Erkke oainnu das, man stuorra váikkuhus UKK:s lei 1970-logu álggus dasa, ahte Sámi parlameanta viimmat vuođđuduvvui 9.11.1973.

Urho Kaleva Kekkonen riegádii 3.9.1900 Pielavesis. Son jámii 31.8.1986 Helssegis. Presideantan son lei jagis 1956 jahkái 1982. Buohcuvuođa dihte son luobai virggi dikšumis juo 27.10.1981. Ođđa presideantaválga ordnejuvvui dasto ođđajagimánus 1982.

Jagis 1978 son galledii Eanodagas ja dás álggos gullatge su sániid media ovddas Heahtás. Oktan fáddán lei su gudnin jurddašuvvon muitomearka Eanodaga Čáivárrái.

Dan maŋŋá go Kekkonen jámii 1986 gažadii Sámi radio muittuid presiseantta birra. Gárasavvonis gullat Antti Juuso ja Piera Juuso muittuid presideanttas. Sudno ságain finai Wimme Saari. Gáijot-Ásllat Ánde muitala mo son golggai presideanttaind ovttas herggiiguin. Anár Menešjávrris Erkki Jomppanen ságain fas Oula Näkkäläjärvi. Juo UKK ministetáigodadagas jagis 1938 Juhán-Erke muitá oaidnán su Juhán-Máhte dálus Menešjávrris. Sisáššiidminister Kekkonen lei ieš vuolgán váldit čielgasa mo gumppiid galggašii geahpedit go dat ledje laskan. Politihkkáráigodagas áigge Juhán-Erkege doalai oktavuođa presideanttain.

Odne besset duottarjohttit oaidnit muitogeađggi Čáivári alde Suomanjárggas, Eanodagas. Geađgái lea čullojuvvon dát suomagielat čálus: "Tämä laatta on kiinnitetty 3.9.1980 tasavallan presidentin Urho Kaleva Kekkosen täyttäessä 80 vuotta. Joka kevät 1968 lähtien hän on hiihdellyt näillä mahtavilla kinkamilla". Arkiivadoaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Cuvccas giđđačuonjábivddus, Ovlina-Issát máinnasta

    Fearánat Lismás ja Anáris, Iisko Sara máinnasta

    Yle Sámi báddevuorkkás gávdnojit juoga veardde Ovlina-Issáha, Iisko Sara muitalusaid, ja dáid gal sáhttá bures gohčodit cuvccasin. Vuos son máinnasta ovtta albmá, Hánno-Jovnna, fearániin Anár Lismmás. Máidnasis "Čuotnjága gaskin" beassat gullat ovtta giđa dáhpáhusaid meahccedálus. Máinnas ovdána nu mo juo sápmelaččaid máinnastanárbevierus lea vuohkin.

  • Anni Maria Jomppanen muittaša eallima Anárjogas ja Leammis

    Rántel Ánne-márjá muittaša

    Vuorkáságain gullat Rántel-Ánne-Márjjá, Anna Maria Jomppanen is. Ranttila muitaleamen moadde fearána nuorravuođas. Álggus son muittaša dan mo sii lávejedje nuohttut Anárjogas ja das makkár nuohtti dat bivdá. Lagaš dáluid olbmot bivde ovttas ja juogadedje sállaša. Ánne Márjá muittaša maid vuojadanfearániid ja mánnávuođa dehalaš báikkiid nu mo Jávremohki.

  • Oivoš-Johána, Johan M. Nuorgam radioságat 1970 - 1975

    Johan M. Nuorgam lei musea- ja mediaolmmoš

    Oivoš-Johán, Niillas-Jon Juhán, Johan M. Nuorgam riegádii jagis 1910 ja jámii jagis 1978. Son lei dovddus anárlaš guhte barggai sámegiela ja sámekultuvrra buorrin. Oivoš-Johán doaimmai guhká Sámiid lihttu -nammasaš sámesearvvis. Son doaimmahii ovttagaskka maiddái sámegielat radioođđasiid ja lei Sámiid kristttalaš nuoraidskuvlla doaimmas fárus.

  • Luonddu dálkasiiguin dikšo nu bohccuid go olbmuidge

    Sápmelaččat muitalit luonddudálkkodanvugiin

    Sámi radio báddevuorkkás gávdnojit sápmelaččaid árbedihtui gullevaš ságastallamat. Gulaimmet gieskat guovtti sierra Ealli arkiiva -prográmmas viđa olbmo muitalusaid luonddudálkkodanvugiin ja ávdasiin. Soapmásat máhtte šattuid, murjjiid dahje eará luondduávdnasiid geavahit buorebut go earát, sii ledje njuolga diehttit.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Cuvccas giđđačuonjábivddus, Ovlina-Issát máinnasta

    Fearánat Lismás ja Anáris, Iisko Sara máinnasta

    Yle Sámi báddevuorkkás gávdnojit juoga veardde Ovlina-Issáha, Iisko Sara muitalusaid, ja dáid gal sáhttá bures gohčodit cuvccasin. Vuos son máinnasta ovtta albmá, Hánno-Jovnna, fearániin Anár Lismmás. Máidnasis "Čuotnjága gaskin" beassat gullat ovtta giđa dáhpáhusaid meahccedálus. Máinnas ovdána nu mo juo sápmelaččaid máinnastanárbevierus lea vuohkin.

  • Anni Maria Jomppanen muittaša eallima Anárjogas ja Leammis

    Rántel Ánne-márjá muittaša

    Vuorkáságain gullat Rántel-Ánne-Márjjá, Anna Maria Jomppanen is. Ranttila muitaleamen moadde fearána nuorravuođas. Álggus son muittaša dan mo sii lávejedje nuohttut Anárjogas ja das makkár nuohtti dat bivdá. Lagaš dáluid olbmot bivde ovttas ja juogadedje sállaša. Ánne Márjá muittaša maid vuojadanfearániid ja mánnávuođa dehalaš báikkiid nu mo Jávremohki.

  • Oivoš-Johána, Johan M. Nuorgam radioságat 1970 - 1975

    Johan M. Nuorgam lei musea- ja mediaolmmoš

    Oivoš-Johán, Niillas-Jon Juhán, Johan M. Nuorgam riegádii jagis 1910 ja jámii jagis 1978. Son lei dovddus anárlaš guhte barggai sámegiela ja sámekultuvrra buorrin. Oivoš-Johán doaimmai guhká Sámiid lihttu -nammasaš sámesearvvis. Son doaimmahii ovttagaskka maiddái sámegielat radioođđasiid ja lei Sámiid kristttalaš nuoraidskuvlla doaimmas fárus.

  • Luonddu dálkasiiguin dikšo nu bohccuid go olbmuidge

    Sápmelaččat muitalit luonddudálkkodanvugiin

    Sámi radio báddevuorkkás gávdnojit sápmelaččaid árbedihtui gullevaš ságastallamat. Gulaimmet gieskat guovtti sierra Ealli arkiiva -prográmmas viđa olbmo muitalusaid luonddudálkkodanvugiin ja ávdasiin. Soapmásat máhtte šattuid, murjjiid dahje eará luondduávdnasiid geavahit buorebut go earát, sii ledje njuolga diehttit.

  • Bienni-Juhán lei diehtti - su ádjut muitala

    Marku Syväjärvi máinnasta

    Bienni-Juhána Ánne nieida Marku Syväjärvi, is. Kalttopää, Gárasavvonis muitala mánnávuođa garra dillis ja bargguin maid nieidamánná gárttai rahčat. Marku lea riegádan jagis 1928. Son muitala maid ádjás Bienni-Juhána birra. Áddjá máhtii buoridit ja lei diehtti. Nu ahte Marku gullá diehttiid sohkii.

  • Luonddudálkkodeamis leat geavahan cubbuid, dihkiid, bihka, lávcca ja sierralágan šattuid

    Luonddudálkkas lei máŋgii lagabus go doavttir ja apteaika

    Sámiin leamašan mánggalagan dálkkodanvuogit. Luonddušattuin sáhttá geavahit sierra osiid nu mo ruohttasa, nađa ja gála. Lieđi dahje lasttaid sáhttá goikadit ja muhtin muora lasttain ráhkadedje liema man juhke dahje dainna hávdo bákčasiid. Sámi radio báddevuorkkás gávdnojit muitalusat sápmelaččaid luonddudálkkodanvugiin.

  • Oula Sara muittut nuorravuođas ja oaivilat boazodoalus

    Ovlina-Ánná Ovllá jearahallan jagis 1993

    Dán vuoro fállat Ovlina-Ánne Ovllá, Oula Sara jearahallama borgemánus 1993. Ovllá lei dalle aiddobále deavdán 50 jagi. Sáhka lea diehttelas boazobargguin ja maiddái boazodoalu nuppástusain. Leihan Ovllá juo dalle leamaš lagabui 30 jagi Sállevári bálgosa ja bálgosiid ovttastumi luohttámušdoaimmain.

  • Nikke-Biehtára Káren máinnasta - goađis ássama ii báljo hálit muittašit

    Kaarina Labba mánnávuođafearánat

    Vuorkáságain gullat dál Nihke-Biehtára Kárena, Kaarina Labba muitalusaid su mánnávuođas. Son máinnasta das, mo lea oappáinis fearidan vuodjinherggiiguin ja makkár bárttiide soai gárttaiga meahcis. Leat maid áššit maid son ii báljo hálidivčče šat muittašit. Goađis ássan ii lean mihkkege suohttasiid dálvit, gahpir ja vuovttat sáhtte jiekŋut ijas muohtaskálvái gitta.

  • Uhca-Čálkku luonddu- ja dálkemearkkat, 1982

    Ná muitalii Uula Länsman Ohcejogas jagis 1982

    Uhca-Čálku, Uula Länsman Ohcejogas merkui dárkket dálkkiid ja lávii einnostit dan vuođul maid oaidná eatnamis, áimmus ja luonddugáhppálagain. Okta mearka lea dát man oinnii bohccuid njuovadettiin: Uhca-Čálkkus ledje máŋga rávvaga dasa mo oaidná bohcco dili ja dan mo dat ceavzá giđđadálvvis. Lea heajos mearka dat go ealli bohcco čoarvvit vilggodit.

  • Poles-Ovllá Ristena mánnávuođamuitu das go unna oabbá riegádii

    Poles-Ovllá Risten, Kristiina Guttorm máinnasta

    Dán vuoro Ealli arkiiva doaimmaheaddji lea válljen ovtta muitalusa jagis 1996. Muitaleaddji lea Poles-Ovllá Risten, Kristiina Guttorm. Risten muittaša mánnávuođas dan makkár doaimmahus lei máná riegádahttin. Son lei ieš ain nieiddaš go Jorddamor-Márjjá veahkehii su unna oappá Káre máilbmái. Riegádahttin dáhpáhuvai ruovttus, buot mánát jágehalle olggos dan boddii.

  • Ealloravdii juo bártnážin - skuvllavázzin bázii gaskan

    Čálkko-Pier Ásllat-Ánde máinnasta

    Ásllat-Ánde Länsman muitala makkár lei su mánnávuohta Čálkkuid báikkis Buolbmatjávrris. Su mánnávuhtii gulle ládju, boazobarggut, guollebivdu ja eará barggut áigáiboađu ovdii. Ovccijahkásažžan son bártidii bohccuid luhtte, gessui hearggi maŋis ja gárttai Čáhcesullui buohccevissui. Skuvlla son váccii vuos oanehassii Alavieskas ja de johtti skuvlla Njuorggámis.

  • Dákkár lea máinnas Áhkubiebmu

    Káren-Ánne Proksi máinnasta

    Dološ Áhkubiebmu-máinnas leš ollugiidda mánnávuođas oahpis. Muhto muitibehtetgo, ahte moaddelot jagi dassá okta nissonjoavku Eanodagas dagai dán máidnasa teáhterbihttán. Káren-Ánne Proksi (Beahcegaiku) muitalii jagis 1995 dán Áhkubiebmu-máidnasa Sámi radios. Son muitalii maiddái das mo sii ovtta gurssas fuomášedje, ahte dán máidnasahan livččii vuogas čájehit lávddi alde.

  • Bohcco namahusat agi, guolgga ja čorvviid mielde

    Niiles Aslak Niittyvuopio čilge bohcco namahusaid

    Leatgoson dát sánit dutnje oahppásat: váža, luohtet, ruoššajievja, gáhttosealgi, reandi (reanzi), cohppi, gumppenjuolla, čeaksa ja ánjis? Naba dovddatgo dán dajahusa? Gažaldat lea dieđus boazosániin. Bohcco sáhttá govvidit agi, guolgga ivnni dahje čorvviid hámi mielde. Sierra osiide nugo dávttiide, siskilušaide ja suonaide leat dárkket meroštallojuvvon sánit.