Skip to main content

Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.
Presideanta Urho Kekkonen lei guollebivdi. Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan. Govva: Yle/Kalle Kultala Urho Kekkonen,kalastus

Suoma gávccát presideanta lei Urho Kekkonen. Su bohte dovdat sápmelaččat nu Anáris go Eanodagasge. Gullat jienaid mat leat báddejuvvon jagis 1978 ja 1986. Golbma sápmelačča, geat dovde dán suopmelaš fápmoalbmá muitalit iežaset vásihusaid Urho Kekkonen birra. Sii leat Antti Juuso, Piera Juuso ja Erkki Jomppanen. Dán jietnabátti loahpas gullat Erkke oainnu das, man stuorra váikkuhus UKK:s lei 1970-logu álggus dasa, ahte Sámi parlameanta viimmat vuođđuduvvui 9.11.1973.

Urho Kaleva Kekkonen riegádii 3.9.1900 Pielavesis. Son jámii 31.8.1986 Helssegis. Presideantan son lei jagis 1956 jahkái 1982. Buohcuvuođa dihte son luobai virggi dikšumis juo 27.10.1981. Ođđa presideantaválga ordnejuvvui dasto ođđajagimánus 1982.

Jagis 1978 son galledii Eanodagas ja dás álggos gullatge su sániid media ovddas Heahtás. Oktan fáddán lei su gudnin jurddašuvvon muitomearka Eanodaga Čáivárrái.

Dan maŋŋá go Kekkonen jámii 1986 gažadii Sámi radio muittuid presiseantta birra. Gárasavvonis gullat Antti Juuso ja Piera Juuso muittuid presideanttas. Sudno ságain finai Wimme Saari. Gáijot-Ásllat Ánde muitala mo son golggai presideanttaind ovttas herggiiguin. Anár Menešjávrris Erkki Jomppanen ságain fas Oula Näkkäläjärvi. Juo UKK ministetáigodadagas jagis 1938 Juhán-Erke muitá oaidnán su Juhán-Máhte dálus Menešjávrris. Sisáššiidminister Kekkonen lei ieš vuolgán váldit čielgasa mo gumppiid galggašii geahpedit go dat ledje laskan. Politihkkáráigodagas áigge Juhán-Erkege doalai oktavuođa presideanttain.

Odne besset duottarjohttit oaidnit muitogeađggi Čáivári alde Suomanjárggas, Eanodagas. Geađgái lea čullojuvvon dát suomagielat čálus: "Tämä laatta on kiinnitetty 3.9.1980 tasavallan presidentin Urho Kaleva Kekkosen täyttäessä 80 vuotta. Joka kevät 1968 lähtien hän on hiihdellyt näillä mahtavilla kinkamilla". Arkiivadoaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Dákkár lea máinnas Áhkubiebmu

    Káren-Ánne Proksi máinnasta

    Dološ Áhkubiebmu-máinnas leš ollugiidda mánnávuođas oahpis. Muhto muitibehtetgo, ahte moaddelot jagi dassá okta nissonjoavku Eanodagas dagai dán máidnasa teáhterbihttán. Káren-Ánne Proksi (Beahcegaiku) muitalii jagis 1995 dán Áhkubiebmu-máidnasa Sámi radios. Son muitalii maiddái das mo sii ovtta gurssas fuomášedje, ahte dán máidnasahan livččii vuogas čájehit lávddi alde.

  • Bohcco namahusat agi, guolgga ja čorvviid mielde

    Niiles Aslak Niittyvuopio čilge bohcco namahusaid

    Leatgoson dát sánit dutnje oahppásat: váža, luohtet, ruoššajievja, gáhttosealgi, reandi (reanzi), cohppi, gumppenjuolla, čeaksa ja ánjis? Naba dovddatgo dán dajahusa? Gažaldat lea dieđus boazosániin. Bohcco sáhttá govvidit agi, guolgga ivnni dahje čorvviid hámi mielde. Sierra osiide nugo dávttiide, siskilušaide ja suonaide leat dárkket meroštallojuvvon sánit.

  • Elle-Per-Ovllá Ánde, Antti Porsanger dovddai Deanu leagi gávpealbmáid

    Antti Porsanger máinnasta

    Fearániid Deanu leagis muitala Elle-Per-Ovllá Ánde, Antti Porsanger. Nuorravuođas okta su birgenlágiin lei gávpegálvvu fievrredeapmi. Son dovddai Deanu leagi gávpealbmáid. Antti Porsanger lea reŋgon gávpealbmáid ja fievrredan gálvvuid mearragáttis Billávuonas ja Gorbovuonas Poršaŋggu bealde ja fas Stuorravuonas ja Girkonjárggas Várjjavuona bealde. Fievrrut sus leamaš máŋggaláganat.

  • Vieljažat Jovnna ja Olavi Guhturis máinnasteaba

    Bivdofearánat ja eallin Guhturis

    Gávppašanmátkkit ledje ja leat ain guhkit Guhturis. Ovdal biilageainnu geassejohtolat Avvilii lei Avviljoga vulos fatnasiin. Dálvit lávejedje guhturlaččatge fitnat stuorit gávpemátkkis gitta Reaisavuonas Mátta-Várjjagis. Luonddu attáldagat leamaš álo dehalaš áigáiboahtu Guhturis.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Dákkár lea máinnas Áhkubiebmu

    Káren-Ánne Proksi máinnasta

    Dološ Áhkubiebmu-máinnas leš ollugiidda mánnávuođas oahpis. Muhto muitibehtetgo, ahte moaddelot jagi dassá okta nissonjoavku Eanodagas dagai dán máidnasa teáhterbihttán. Káren-Ánne Proksi (Beahcegaiku) muitalii jagis 1995 dán Áhkubiebmu-máidnasa Sámi radios. Son muitalii maiddái das mo sii ovtta gurssas fuomášedje, ahte dán máidnasahan livččii vuogas čájehit lávddi alde.

  • Bohcco namahusat agi, guolgga ja čorvviid mielde

    Niiles Aslak Niittyvuopio čilge bohcco namahusaid

    Leatgoson dát sánit dutnje oahppásat: váža, luohtet, ruoššajievja, gáhttosealgi, reandi (reanzi), cohppi, gumppenjuolla, čeaksa ja ánjis? Naba dovddatgo dán dajahusa? Gažaldat lea dieđus boazosániin. Bohcco sáhttá govvidit agi, guolgga ivnni dahje čorvviid hámi mielde. Sierra osiide nugo dávttiide, siskilušaide ja suonaide leat dárkket meroštallojuvvon sánit.

  • Elle-Per-Ovllá Ánde, Antti Porsanger dovddai Deanu leagi gávpealbmáid

    Antti Porsanger máinnasta

    Fearániid Deanu leagis muitala Elle-Per-Ovllá Ánde, Antti Porsanger. Nuorravuođas okta su birgenlágiin lei gávpegálvvu fievrredeapmi. Son dovddai Deanu leagi gávpealbmáid. Antti Porsanger lea reŋgon gávpealbmáid ja fievrredan gálvvuid mearragáttis Billávuonas ja Gorbovuonas Poršaŋggu bealde ja fas Stuorravuonas ja Girkonjárggas Várjjavuona bealde. Fievrrut sus leamaš máŋggaláganat.

  • Vieljažat Jovnna ja Olavi Guhturis máinnasteaba

    Bivdofearánat ja eallin Guhturis

    Gávppašanmátkkit ledje ja leat ain guhkit Guhturis. Ovdal biilageainnu geassejohtolat Avvilii lei Avviljoga vulos fatnasiin. Dálvit lávejedje guhturlaččatge fitnat stuorit gávpemátkkis gitta Reaisavuonas Mátta-Várjjagis. Luonddu attáldagat leamaš álo dehalaš áigáiboahtu Guhturis.

  • Olavi Magga čáppa guođohanmuitu ja eará máidnasat

    Olavi Magga meahccefearánat

    Guhtur-Olavi, Olavi Magga lea riegádan cuoŋománus 1931. Muitalusaid duoppe dáppe su eallinbálgá alde lea Yle Sápmi vurken ja dál maiddái digiteren. Go olbmot Sámis gárte fárret eváhkui soalddatdoaimmaid ovddas čakčat 1944 de lei Olavi 13-jahkásaš bártnáš. Son muitá eváhkomátkkis mo sii mátkkoštedje ja gos ain vuoiŋŋastedje.

  • Ija fámut, háldit leat jođus eandalii skábmavuođu áigge

    Kerttu muitala háldiin ja eará vuoiŋŋain

    Girječálli Kerttu Vuolab doalvu min háldiid ja eará máinnasfuođđuid čiegus máilbmái. Dahje nu, buohkaide eai dat háldit eaige gufihttarat goittot iežaset čájet. Vai leago nu, ahte dušše buot jálumusat duddot daid oaidnit? Háldit leat suodjaleaddjit ja diehttit, vaikkoba birgejumi ja luonddu ipmilat. Ja go vel spiriinge lea iežas suodjaleaddji.

  • Stálut, juovlastálut, Rásttigáisa ja Bealljášduottar

    Samuli Aikio muitala juovllaid árbevieruin

    Go duoddara hápmi lea dego návddi skohččebealjit de sáhttá dat navdojuvvot namain Bealljá- dahje Bealljášduottar. Ná leš geavvan maiddái dálá Suoma ja Ruošša rádjaguovlllu duoddariin man Suomas dovdet juovlastálu ruoktun. Suomagillii dat lea ožžon nama Korvatunturi. Duottar lea dološ Giemagili ja Sarvvejávrsiidda rádjaguovllus.

  • Maria Labba juovlamáinnas jagis 1970

    Durkkihanvári juovllat ja Nieida geas lei stállu irgin

    Máinnasteapmi orru gullan oktan dehalaš oassin dološ juovllaide Sámis. Lei lunddolaš geavahit áiggi muitalusaide go juovla lea jagi seavdnjadamos áigi. Olbmuin lei dilli čohkkát ovttas gođiin dahje stobožiin. Áiggeájanasat ledje unnán.

  • Guovdageainnu stuibmi skábmamánus 1852

    Nilla Outakoski muitala Guovdageainnu 1852 stuimmi birra

    Álbmotlihkadus dagahii stuimmi Guovdageainnus skábmamánus 1852. Læstadius oahppu ja osku lei fidnen saji Guovdageainnus 1840-logus. Ollugat dáistališgohte buolliviinni vuovdima ja jugešvuođa vuostá. Bohciidedje riiddut main oasálažžan ledje nu gávpeolmmái go maiddái báhppa ja leansmánni sihke badjesápmelaččat. Duhtmeahttunvuođa lasihii dieid áiggiid maiddái rádjágidden čakčamánus 1852.

  • Ville Järvensivu fievrredii poastta Deanuleagis jagis 1919 gitta 1940-logu álgui

    Poastaalbmá stroaŋgás mátkkis Deanuleagis

    Dán vuoro gullat máidnasiid Deanuleagi poastajohtolagas 1920- ja 1930-loguin. Máinnasteaddji lea Biehtár-Johán Ville, Ville Järvensivu. Ville Järvensivu lea riegádan jagis 1902 ja jápmán 1970-logus Ohcejogas. Poastaalmmájin son gal šattai buohkaide oahpisin Deanu leagis ja maiddái Ohcejoga siste. Ville dálostalai Dálvadasas ja maiddái Ohcejoga Máttajávrri gáttis.

  • Kátarin-Áile vásihii nealgejagiid ja állosa

    Aili Länsman, is. Granroth máinnasta

    Dán vahku máinnasteaddji lea Kátarin-Áile, dahje Ásllat-Juovssa Áile. Aili Länsman, iežas sogas Granroth. Áile lea riegádan Anárjávrri Jolnivuonas ja son náitalii Ohcejoga Buolbmatjávrái. Áile elii jagis 1910 jahkái 1998.

  • Vilho Pohjanrinne álggahii ámmátvuoddjin 1940-logu loahpas

    Ánderea-Ville máínnasta

    Muitalus álgá jagis 1947 go Vilho čađahii 19-jahkásažžan biilavuoddji oahpu Lahtis ja vieččai vuosttas guorbmebiilla. Deanuleagis eai lean dalle vel geainnut. Dan áigge lei johtolat dálvet dušše Deatnoráigge. Ville muittaša, ahte álgoáiggiid lei Vuolle-Deanus geaidnu dušše Njuorggáma ja Njavijoga gaskka, 12 km mátkkis. Ánderea-Ville lea vuodján taksi 1950-logu álggus 1980-logu loahpageahčai.

  • Lávostallan, eanadagat ja eatnama ássit

    Niillas Ásllat Niittyvuopio muitalusat boazomeahcis

    Yle Sámi máinnasvuorkkás lean bolttastan dál Niillas Ásllat Niittyvuopio muitalusaid. Beassat gullat mo galgá lávu cegget ja makkár njuolggadusat lávus ássamii leat. Dihtetgo manin bearpmehin uvssa geahčai galgá bidjat boares muora, ii ođđa muora? Gulat maiddái suomuora, rátnoloavdaga, árageađggi ja eará osiid mat bealljegoahtái gullet.

  • Jumbál-Rávdná máinnasta

    Árbevirolaš máidnasat ja fearánat

    Jumbál-Rávdná, Rauna Aikio, is. Högman mánnávuođa ruoktu lea Ohcejoga Jumbáljávrri gáttis. Son riegádii jagis 1913 ja jámii jagis 2007. Rávdná náitalii seamma johkaleagi albmáin Luobbal-Jovssehiin, nuba Rávdná lea eallán Ohcejotleagis oppa eallinagi. Su mánnávuođa bearrašis ja maŋŋá iežas bearrašis guollebivddus lei stuorra mearkkašupmi.