Skip to main content

Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.
Presideanta Urho Kekkonen lei guollebivdi. Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan. Govva: Yle/Kalle Kultala Urho Kekkonen,kalastus

Suoma gávccát presideanta lei Urho Kekkonen. Su bohte dovdat sápmelaččat nu Anáris go Eanodagasge. Gullat jienaid mat leat báddejuvvon jagis 1978 ja 1986. Golbma sápmelačča, geat dovde dán suopmelaš fápmoalbmá muitalit iežaset vásihusaid Urho Kekkonen birra. Sii leat Antti Juuso, Piera Juuso ja Erkki Jomppanen. Dán jietnabátti loahpas gullat Erkke oainnu das, man stuorra váikkuhus UKK:s lei 1970-logu álggus dasa, ahte Sámi parlameanta viimmat vuođđuduvvui 9.11.1973.

Urho Kaleva Kekkonen riegádii 3.9.1900 Pielavesis. Son jámii 31.8.1986 Helssegis. Presideantan son lei jagis 1956 jahkái 1982. Buohcuvuođa dihte son luobai virggi dikšumis juo 27.10.1981. Ođđa presideantaválga ordnejuvvui dasto ođđajagimánus 1982.

Jagis 1978 son galledii Eanodagas ja dás álggos gullatge su sániid media ovddas Heahtás. Oktan fáddán lei su gudnin jurddašuvvon muitomearka Eanodaga Čáivárrái.

Dan maŋŋá go Kekkonen jámii 1986 gažadii Sámi radio muittuid presiseantta birra. Gárasavvonis gullat Antti Juuso ja Piera Juuso muittuid presideanttas. Sudno ságain finai Wimme Saari. Gáijot-Ásllat Ánde muitala mo son golggai presideanttaind ovttas herggiiguin. Anár Menešjávrris Erkki Jomppanen ságain fas Oula Näkkäläjärvi. Juo UKK ministetáigodadagas jagis 1938 Juhán-Erke muitá oaidnán su Juhán-Máhte dálus Menešjávrris. Sisáššiidminister Kekkonen lei ieš vuolgán váldit čielgasa mo gumppiid galggašii geahpedit go dat ledje laskan. Politihkkáráigodagas áigge Juhán-Erkege doalai oktavuođa presideanttain.

Odne besset duottarjohttit oaidnit muitogeađggi Čáivári alde Suomanjárggas, Eanodagas. Geađgái lea čullojuvvon dát suomagielat čálus: "Tämä laatta on kiinnitetty 3.9.1980 tasavallan presidentin Urho Kaleva Kekkosen täyttäessä 80 vuotta. Joka kevät 1968 lähtien hän on hiihdellyt näillä mahtavilla kinkamilla". Arkiivadoaimmaheaddji: Jouni Aikio

Comments
  • Almmái gohčoduvvui Kultur-Ásllagin eallinbarggus dihte

    Aslak Niittyvuopio muitalusat 1990-logus

    Dán vuoro muitaleaddji lea Olen-Risten Ásllat, dahje Niillasaš-Jovnna Ásllat, Aslak Niittyvuopio. Ieš son geavahii maiddái sohkanama Niitovuohppi. Ollugat dovde su Kultur-Ásllagin dan sivas go son lei dovddus nu sámepolitihkas go maiddái kultursearvedoaimmain.

  • Sámiid IX konfereansa Anáris lei sámepolitihkalaš čoahkkin

    Geassemánus 1976 sámit čoahkkanedje Anáris

    Dás beasat gullat oasi sáhkavuoruin Sámiid IX konfereanssas Anáris 12-14.6.1976. Sámiráđi ságajođiheaddji Matti Morottaja ja álgoálbmogiid máilmmiráđi WCIP oaivámuš George Manuel shuswap-čearddas Kanádas rabaiga konfereanssa. Radioságain lea mielde dulkon davvisámegillii. Doaimmaheaddji Juhani Nousuniemi referere konfereanssa mearrádusaid mat gusket sámepolitihkalaš prográmma.

  • Lars Johannes Ponka eallin boazosápmelažžan - gávpot lei sutnje vieris biras

    Lars Johannes Ponka, Nearva 1992

    Lars Johannes Ponka lea riegádan Másealggis Guopmováris 1920-logu loahpas. Son lea eallán boazosápmelačča eallima eanaš meahcis, dahje duoddaris. Go muitalusat leat báddejuvvon, son ásai Nearvvas (Mertajärvi) ja lei 63-jahkásaš. Máidnasat sáddejuvvojedje YLE Sámi radios skábmamánus 1992. Dán ságastallama gaskkas Lars-Jussá juoigá áhčis Márjjá-Ándde, Anders Nilsson Ponka.

  • Goddesáhpánat, sávlagat, geatkkit ja giđđalodden ledje luonddufáttat Sámi radios 1970-logus

    Luonddufáttat Sámi radios 1970-logus

    Sámi radio lea muitalan duollet dálle luonddufáttáinge. Go 50 jagi dassá, jagis 1968, álge guhkit sáddagat, numo diibmobeallásaš Sámi ságat de lei sadji earáge go ođasságaide. Dá moadde ovdamearkka dalle áigeguovdilis fáttain Sámi luonddus. Goddesáhpánat johttájedje valjis jagis 1970. Goddesáhpánid navde soapmásat váikkuhan guohtoneatnamiid ja bohccuid dillái.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Almmái gohčoduvvui Kultur-Ásllagin eallinbarggus dihte

    Aslak Niittyvuopio muitalusat 1990-logus

    Dán vuoro muitaleaddji lea Olen-Risten Ásllat, dahje Niillasaš-Jovnna Ásllat, Aslak Niittyvuopio. Ieš son geavahii maiddái sohkanama Niitovuohppi. Ollugat dovde su Kultur-Ásllagin dan sivas go son lei dovddus nu sámepolitihkas go maiddái kultursearvedoaimmain.

  • Sámiid IX konfereansa Anáris lei sámepolitihkalaš čoahkkin

    Geassemánus 1976 sámit čoahkkanedje Anáris

    Dás beasat gullat oasi sáhkavuoruin Sámiid IX konfereanssas Anáris 12-14.6.1976. Sámiráđi ságajođiheaddji Matti Morottaja ja álgoálbmogiid máilmmiráđi WCIP oaivámuš George Manuel shuswap-čearddas Kanádas rabaiga konfereanssa. Radioságain lea mielde dulkon davvisámegillii. Doaimmaheaddji Juhani Nousuniemi referere konfereanssa mearrádusaid mat gusket sámepolitihkalaš prográmma.

  • Lars Johannes Ponka eallin boazosápmelažžan - gávpot lei sutnje vieris biras

    Lars Johannes Ponka, Nearva 1992

    Lars Johannes Ponka lea riegádan Másealggis Guopmováris 1920-logu loahpas. Son lea eallán boazosápmelačča eallima eanaš meahcis, dahje duoddaris. Go muitalusat leat báddejuvvon, son ásai Nearvvas (Mertajärvi) ja lei 63-jahkásaš. Máidnasat sáddejuvvojedje YLE Sámi radios skábmamánus 1992. Dán ságastallama gaskkas Lars-Jussá juoigá áhčis Márjjá-Ándde, Anders Nilsson Ponka.

  • Goddesáhpánat, sávlagat, geatkkit ja giđđalodden ledje luonddufáttat Sámi radios 1970-logus

    Luonddufáttat Sámi radios 1970-logus

    Sámi radio lea muitalan duollet dálle luonddufáttáinge. Go 50 jagi dassá, jagis 1968, álge guhkit sáddagat, numo diibmobeallásaš Sámi ságat de lei sadji earáge go ođasságaide. Dá moadde ovdamearkka dalle áigeguovdilis fáttain Sámi luonddus. Goddesáhpánat johttájedje valjis jagis 1970. Goddesáhpánid navde soapmásat váikkuhan guohtoneatnamiid ja bohccuid dillái.

  • Ándde-Jon Piera berošta historjjálaš dáhpáhusain ja muitá fearániid

    Piera K. Guttorm máinnasta

    Ándde-Jon Piera, Piera K. Guttorm Nuvvosis lea diehtoáŋgir ja čeahppi maid muitalit árbedieđuidis ovddosguvlui. Sámi radio lea bádden ollu su muitalusaid. Dá gullat moadde ovdamearkka su muitalančehppodagas. Vuos lea sáhka Ohcejoga searvegotti vuosttas girku, Dálvadas girku birra, dasto Nuvvos gili ássanhistorjás ja vel árbevirolaš luossabivdovugiin.

  • Skuvlla-Ánne muitalusat katekehta barggus

    Anni Kitti máinnasta - davvisámegillii ja anárašgillii

    Dás gulat Skuvlla-Ánne, Anni Kitti radiojearahallamiid jagiin 1981 - 1983. Álggus davvisámegillii ja loahpas anárašgilii. Anni Kitti, is. Aikio lea riegádan jagis 1892 Anár Čoavččesjávrris (Čohčjävri). Skuvlla son váccii njeallje jagi Anáris ja de son gaccai oahpaheaddjioahpu Hämeenlinnas.

  • Gánddaš-Sámmol Márjá muittaša nuorravuođa, náitaleami, dállodoalu ja eváhko

    Maarit Valle, is. Saijets, máinnasta

    Gánddaš-Sámmol Márjá dahje Vulle-Máret, is. Saijets lea riegádan jagis 1911. Gánddaš-Márjjá dovde maiddái namain Vulle-Máret. Márjjás leat buorit muittut nuorravuođas. Son muitala skuvlavázzima birra, miella livččii lean vel eanet skuvllaid vázzit. Son lea goittot eallán ivdnás ja máŋggabealat eallima Sámis. Niátalit son gearggai golbmii.

  • Cuvccas giđđačuonjábivddus, Ovlina-Issát máinnasta

    Fearánat Lismás ja Anáris, Iisko Sara máinnasta

    Yle Sámi báddevuorkkás gávdnojit juoga veardde Ovlina-Issáha, Iisko Sara muitalusaid, ja dáid gal sáhttá bures gohčodit cuvccasin. Vuos son máinnasta ovtta albmá, Hánno-Jovnna, fearániin Anár Lismmás. Máidnasis "Čuotnjága gaskin" beassat gullat ovtta giđa dáhpáhusaid meahccedálus. Máinnas ovdána nu mo juo sápmelaččaid máinnastanárbevierus lea vuohkin.

  • Anni Maria Jomppanen muittaša eallima Anárjogas ja Leammis

    Rántel Ánne-márjá muittaša

    Vuorkáságain gullat Rántel-Ánne-Márjjá, Anna Maria Jomppanen is. Ranttila muitaleamen moadde fearána nuorravuođas. Álggus son muittaša dan mo sii lávejedje nuohttut Anárjogas ja das makkár nuohtti dat bivdá. Lagaš dáluid olbmot bivde ovttas ja juogadedje sállaša. Ánne Márjá muittaša maid vuojadanfearániid ja mánnávuođa dehalaš báikkiid nu mo Jávremohki.

  • Oivoš-Johána, Johan M. Nuorgam radioságat 1970 - 1975

    Johan M. Nuorgam lei musea- ja mediaolmmoš

    Oivoš-Johán, Niillas-Jon Juhán, Johan M. Nuorgam riegádii jagis 1910 ja jámii jagis 1978. Son lei dovddus anárlaš guhte barggai sámegiela ja sámekultuvrra buorrin. Oivoš-Johán doaimmai guhká Sámiid lihttu -nammasaš sámesearvvis. Son doaimmahii ovttagaskka maiddái sámegielat radioođđasiid ja lei Sámiid kristttalaš nuoraidskuvlla doaimmas fárus.

  • Luonddu dálkasiiguin dikšo nu bohccuid go olbmuidge

    Sápmelaččat muitalit luonddudálkkodanvugiin

    Sámi radio báddevuorkkás gávdnojit sápmelaččaid árbedihtui gullevaš ságastallamat. Gulaimmet gieskat guovtti sierra Ealli arkiiva -prográmmas viđa olbmo muitalusaid luonddudálkkodanvugiin ja ávdasiin. Soapmásat máhtte šattuid, murjjiid dahje eará luondduávdnasiid geavahit buorebut go earát, sii ledje njuolga diehttit.

  • Bienni-Juhán lei diehtti - su ádjut muitala

    Marku Syväjärvi máinnasta

    Bienni-Juhána Ánne nieida Marku Syväjärvi, is. Kalttopää, Gárasavvonis muitala mánnávuođa garra dillis ja bargguin maid nieidamánná gárttai rahčat. Marku lea riegádan jagis 1928. Son muitala maid ádjás Bienni-Juhána birra. Áddjá máhtii buoridit ja lei diehtti. Nu ahte Marku gullá diehttiid sohkii.

  • Luonddudálkkodeamis leat geavahan cubbuid, dihkiid, bihka, lávcca ja sierralágan šattuid

    Luonddudálkkas lei máŋgii lagabus go doavttir ja apteaika

    Sámiin leamašan mánggalagan dálkkodanvuogit. Luonddušattuin sáhttá geavahit sierra osiid nu mo ruohttasa, nađa ja gála. Lieđi dahje lasttaid sáhttá goikadit ja muhtin muora lasttain ráhkadedje liema man juhke dahje dainna hávdo bákčasiid. Sámi radio báddevuorkkás gávdnojit muitalusat sápmelaččaid luonddudálkkodanvugiin.