Hyppää pääsisältöön

Hymyilkää, tämä on Piilokamera!

Suomalaisen tosi-tv:n historiaa 1960-luvun alusta: unissakävelijä, italialainen turisti ja kiero liftari jujuttivat viattomia uhrejaan Piilokamerassa kaiken kansan nähden.

Piilokamera-ohjelman tunnusgrafiikka (sijoitettu mustalle taustalle)
Piilokamera-ohjelman tunnus (1963). Piilokamera-ohjelman tunnusgrafiikka (sijoitettu mustalle taustalle) Kuva: Yle kuvanauha tunnus,Piilokamera (suomalainen televisiosarja),1963,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto

Piilokamera on television vanhimpia ohjelmaformaatteja. Nenästä vedettyjen kanssaihmisten reaktioiden varaan rakennettiin Amerikassa hupiohjelmia jo 1940-luvulla.

Suomessa satunnaisia piilokamerapiloja tehtiin viisikymmenluvulta alkaen. Risto Vanari alkoi vuonna 1961 tuottaa niille omistettua Pähkinä-sarjaa, joka syyskuusta 1962 alkaen vaihtui Piilokameraksi. Sitä tekivät Vanarin kanssa legendaarisen VEK-viihdetiimin jäsenet Jukka Virtanen ja Aarre Elo. VEKin kolmas jäsen Matti Kuusla oli mukana ainakin näyttelijänä.

Risto Vanari ja Jukka Virtanen tv-kameran takana röyhelöisissä lavasteissa.
Risto Vanari ja Jukka Virtanen tv-kameran takana röyhelöisissä lavasteissa vuonna 1962. Risto Vanari ja Jukka Virtanen tv-kameran takana röyhelöisissä lavasteissa. Kuva: Yle/Toivo Grönroos Risto Vanari,Jukka Virtanen,televisiokamerat,1962

Kuusikymmenluvun jekut olivat varsin viattomia verrattuina myöhempiin vuosikymmeniin, mutta ne onnistuivat silti naurattamaan aikalaisia. Vedätysten päätteeksi huijaus paljastettiin kohteille amerikkalaisen Candid Cameran tyyliin: "Tämä oli Piilokamera, hymyilkää!" Monet asian arvasivatkin, kun ohjelma oli tullut tunnetummaksi.

Nainen hymyilee epäilevästi kameran suuntaan naistoimittajan vieressä.
Nainen on arvannut, että meneillään on tv-metku. Nainen hymyilee epäilevästi kameran suuntaan naistoimittajan vieressä. Kuva: Yle kuvanauha Piilokamera (suomalainen televisiosarja),1963,Yle Elävä arkisto,kuvakaappaus
Hattupäinen istuu henkilöautossa ja hymyilee kameralle.
Mies hymyilee kameralle piilokamerapilan paljastuttua. Hattupäinen istuu henkilöautossa ja hymyilee kameralle. Kuva: Yle kuvanauha autot,Piilokamera (suomalainen televisiosarja),Hymy,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto,1963

Kokonaisia ohjelmia ei valitettavasti ole tallessa, ja osaa säilyneistä inserteistä vaivaa ulkoäänitysten kehno tekninen laatu.

Outoja turisteja

Silmiinpistävän moni Piilokameran juttu näyttää tukeutuneen ulkomaalaisten eksoottiseen outouteen. Kummallinen käytös oli ehkä uskottavampaa, kun asialla oli vieraan kulttuurin edustaja, ja siansaksan polotus ehkäisi myös yritykset tilanteen rationaaliin selvittelyyn.

Hölynpölykielten mestari Matti Kuusla loistaa Turussa kuvatussa sketsissä, jossa seiväshyppääjä Pentti Nikulaa fanittava italoturisti etsii tietä "stadionille". Se tulkitaan milloin paikalliseksi urheilukentäksi, milloin rautatieasemaksi.

Toisessa saman ohjelman jutussa Aarre Elon esittämä stetsonpäinen jenkkituristi huijaa ohikulkijoita ottamaan valokuvan itsestään ja vaimostaan. Pariskunnan poseeratessa kadun toisella puolen ohi ajaa pakettiauto, ja amerikkalaiset haihtuvat kuin tuhka tuuleen. Avulias kuvaaja jää pähkäilemään, mitä tehdä kalliille kameralle.

Omituinen vierailija on myös neuvostoliittolainen kosmonautti, joka ilmestyy avaruuspuvussaan meikäläiselle kylätielle. Paikallinen väestö yrittää kommunikoida ilmojen sankarin kanssa suomeksi ja ruotsiksi. Myöhempi kaukomainen tuttavuus oli suomalaisvaimoa etsiskelevä sheikki (ks. Piilokamera 1.9.1966 edempänä tässä artikkelissa).

Ulkomaisuutta käyttää omalla tavallaan hyväksi sketsi, jossa erikoisille esineille etsitään myyntimiehiä. Kattoharja tai hattulusikka ovat Suomessa vielä "hieman vieraita" mutta kuulemma suurta muotia muualla maailmassa.

Avuliaisuuden palkka

Lukuisat Piilokameran jutut ovat melkeinpä varoitustarinoita sinisilmäisestä avuliaisuudesta. Marraskuussa 1962 lähetetyssä jaksossa mies jättää matkalaukkunsa muiden matkustavaisten vartioitavaksi. Paikalle osunut etsivä väittää sen sisältävän varastettuja koruja ja kelloja.

Samassa ohjelmassa ohikulkevien miesten syliin sysätään mukamas nilkkansa nyrjäyttänyt nuori nainen. Vitsinä ovat herrojen reaktiot neitokaisen uteluihin tehtävän miellyttävyydestä. Kovin uskottavalta ei tilanne uhreista tällä kertaa kuitenkaan vaikuta.

Suljettu puhelin -sketsissä myymälää vahtimaan pyydetty sivullinen yrittää saamansa käskyn mukaisesti vastata pirisevään lankapuhelimeen. Mutta kuulokepa ei irtoakaan luurinkannikkeesta. Toisessa puhelimessa ohjeita antava toimittaja melkein paljastaa seuraavansa tilannetta kameran välityksellä.

Elintarvikeliikkeeseen kiirehtivä koiranomistaja pyytää paikalle sattunutta miestä lemmikkinsä vartijaksi. Harhautuksen avulla koira vaihdetaan isompaan, ja pyyteettömän auttajan ihmetys on suuri.

Parissakin pilassa hyödynnetään urbaaneja ulkotyöammatteja. Ensimmäisessä maalari pyytää ohikulkijaa ottamaan rakennuksen seinästä käsillään tietyn korkeusmitan (vaikka pyytäjällä on itsellään mitta kädessä) ja viemään sen toiseen kohtaan taloa kohtalaisen matkan päähän.

Toisessa ohikulkija pyydetään pitelemään mittanauhan päätä. Mitta vedetään talon nurkan taakse, missä toinen pahaa-aavistamaton värvätään sen toisen pään pitelijäksi. Samassa ohjelmassa testataan, heruuko omakotiasujilta vaateapua turkiksiin pukeutuneelle kerjääjälle. Epäuskoa ainakin heruu, ja yksi asukkaista ounasteleekin, että kyseessä on piilokameraohjelma.

Juttu, jossa nuori turkisasuinen rouva on kahlehdittu kaupan eteen lyhtypylvääseen, on avuliaimmillekin sivustakatsojille selvästi liian paksu nieltäväksi. Tässä, kuten monissa muissakin tapauksissa, Piilokameran näyttelijä joutuu rasittavasti inttämään, että kyseessä ei ole jekku.

Kärsivällisyys koetuksella

Oma alalajinsa ovat piilokamerajutut, joissa testataan, miten pitkälle kanssaihmisten kohteliaisuus ja pinna venyvät röyhkeän käytöksen edessä. Maaliskuussa 1963 lähetetyssä kahvilapilassa mies lainaa vierustoverinsa tulitikkuaskin, mutta myykin sen lupaa kysymättä pöydän ääreen osuneelle etikettien keräilijälle. Jaksossa raahataan myös superpainavaa matkalaukkua ja päivitellään autoa, joka kulkee vedellä ja kotimaisilla polttoainetableteilla.

Toisessa ohjelmassa mies pyytää naiselta lupaa päästä tämän sateenvarjon suojaan. Kun paikalle tupsahtaa miehen hyvä kaverikin, tungos alkaa olla niin kova, ettei omistaja itse mahdu suojansa alle. Jaksossa tutkitaan myös, kuinka moni haluaa kurkistaa työmaan aitaan tehdystä aukosta. Ohjelman lopussa tarvitaan kadun syrjässä seisovaan autoon käsijarrun pitelijää. Auton sisällä kuuluu omituisia pärinöitä, ja uhrit saavat kovaäänisen välityksellä absurdeja ohjeita niiden hiljentämiseksi.

Idealtaan varsin onnistunut tyyppi on Aarre Elon lehtisiipeilijä, joka syventyy innolla vierustoverien parhaillaan lukemiin sanomalehtiin ja haluaa jopa repiä niistä leikkeitä mukaansa. Samassa jaksossa Elo kokeilee kahviloiden suhtautumista asiakkaaseen, joka tilaa pelkän vesilasillisen. Puhelinkioskin käyttäjät saavat koppiin riesakseen ikkunanpesijän, joka vakuuttaa työskentelevänsä vaitiololupauksen velvoittamana. Ilkeämmän sävyistä kiusaamista on baarisketsissä, jossa mieheltä viedään salaa kahvi- ja voileipäannos.

Unissakavelijä-sketsissä pyjamapukuinen, tyhjäilmeinen hiippari kävelee baariin. Miekkosta ei saa herättää, vaikka hän istuu vieraisiin pöytiin ja nuukahtaa niiden ääreen. Lopussa toimittajat saapuvat kuppilaan ja paljastavat jutun juonen.

Unissakulkija onnistui herättämään vähintäänkin hämmennystä, mutta viemärikaivosta kurkistava silinterihattuinen gentlemanni oli jälleen liian epäuskottava saadakseen osalleen juuri muuta kuin puolihuvittuneita kommentteja. Yksi kadulla kulkijoista arvaa jälleen piilokameran piileksivän lähistöllä.

Viimeisessä Vanarin tuottamassa Piilokamerassa kaupattiin torilla huokeaan hintaan takavuosien almanakkoja. Teekkarijäynän mieleen tuovassa esityksessä allakkatulojen luvataan menevän "neekeripoikien valkaisemiseen". Kadulla kulkeva nainen tyrkyttää vastaantulijalle seteliä, jonka väittää lainanneensa tältä. Kaupunkiin saapuvalle satunnaiselle bussimatkalaiselle pidetään linja-autoasemalla suureellinen vastaanotto, jossa häntä juhlitaan "Helsingin nudistiseuran kunniajäsenenä":.

Piilokameran jälkilöylyt

Ylessä Piilokamera herätettiin uudestaan henkiin Seppo Holopaisen ohjaamana vuonna 1966. Ensimmäisessä säilyneessä jaksossa jäätelökioskin myyjä jakaa tuotteensa asiakkaille suoraan käteen ja virnuileva nuorimies etsii uutta vaimoa itäafrikkalaisen sheikin haaremiin, miljoonakorvausta vastaan tietenkin.

Jakson yritteliäimmässä pilassa tien varteen jäänyt paketti herättää ohiajavien autokuskien mielenkiinnon. Paketin päällä on kirje, joka neuvoo löytäjän palaamaan kappaleen matkaa takaisin tulosuuntaan. Tien syrjässä on uusi rasti ohjeineen, ja näin edetään, kunnes jujutus paljastetaan viimeisessä viestissä.

Seuraavassa syksyn 1966 ohjelmassa hypättiin mukaan James Bond -elokuvien nostattamaan agenttibuumiin, kun kaupungilla kiertelevä salamyhkäinen mies lähes aggressiivisesti usuttaa kohdehenkilönsä lukemaan ääneen "salaisia viestejä". Autoon jätetty köytetty mies ihmetyttää ohikulkijoita (enemmän kuin vuoden 1962 käsirautanainen), ja torikauppiaan kananmunista löytyy arvokolikoita.

Vuosikymmenen viimeisessä säilyneessä Piilokamerassa mies yrittää päästä lampaan kanssa raitiovaunuun ja ravintolaan. Vaaka näyttää naisille roimaa ylipainoa, koelaulun osanottajilla teetetään temppuja, ja hikkaan etsitään parannuskonstia.

Kuusikymmenluvulla salakuvauskomiikkaa nähtiin Piilokameran ja sen edeltäjän Pähkinän lisäksi joissain muissakin ohjelmissa. Tuulimyllyn puhuva postilaatikko hämmensi vuonna 1965 Helsingin pääpostin asiakkaita. He olivat silti auliita tarjoamaan postiluukun syvyyksissä muka työskentelevälle miehelle tupakkaa ja ruokaa.

Piilokameran ja Pähkinän ideaa on käytetty myöhemminkin eri yhteyksissä, muun muassa Pikku Kakkosen piilokamerassa. Lapinlahden Lintujen Seitsemässä kuolemansynnissä vuonna 1988 nähtiin parodinen Maunon piilokamera.

Lue lisää:

Utelias kamera -ohjelman tekijä Risto Vanari piilokameran uhrin kanssa Helsingin Esplanadilla henkilöauton vierellä. Vanari osoittaa miehelle kädellään kameran kätköpaikan.

Pähkinä oli Ylen ensimmäinen piilokamerasarja

Vuosina 1961–1962 lähetetty piilokamerasarja Pähkinä iskosti suomalaiskatsojien kollektiiviseen tajuntaan katuun liimatun kolikon. Tosi-tv:n uranuurtajaohjelman muita merkillisyyksiä olivat muun muassa rahantekokone, moottoriton auto, katupuhelin ja konepellin alle jäänyt mies.

Lue lisää:

Pikku Kakkosen piilokamera

Pikku Kakkosen ikimuistettavan piilokameraohjelman isäntä oli Hilu Vitkutin, mies, jonka suvulle sattui ja tapahtui. Vitkutellaan!

  • "You wanted the best? Well they didn't fuckin' make it!" – Guns N' Roses kasvoi maailman suurimmaksi rockbändiksi

    Orkesterin haastatteluita ja musavideoita kootusti.

    Los Angelesissa 1985 perustettu Guns N' Roses oli 1990-luvun alussa maailman suurin, vaarallisin, vetovoimaisin ja myydyin hard rock -yhtye. Orkesteri jalosti 1980-luvulla rehevästi kukkineen tukkametallin kokoluokkaan, jossa maailman suurimmat stadionit jäivät pian liian pieniksi kapasiteetiltaan. Artikkeliin on koottu Guns N' Rosesin jäsenten haastatteluita sekä musiikkivideoita bändin kultakaudelta.

  • Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998

    Tuska-festivaalit keräävät yhteen metallimusiikin ystävät

    Tuska-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Helsingin Tavastia-klubilta kaksipäiväisenä sisätapahtumana aloittanut festivaali on kasvanut vuosien saatossa Pohjoismaiden suurimmaksi metallimusiikkitapahtumaksi.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Amerikansuomalainen majuri kävi ufossa

Majuri Wayne Aho tapasi vuodesta 1957 alkaen lentävien lautasten henkilökuntaa moneen otteeseen. Vieraillessaan Suomessa vuonna 1965 "ufojen pr-mies" vakuutti vieraiden olevan ystävällismielisellä asialla.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998

    Tuska-festivaalit keräävät yhteen metallimusiikin ystävät

    Tuska-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Helsingin Tavastia-klubilta kaksipäiväisenä sisätapahtumana aloittanut festivaali on kasvanut vuosien saatossa Pohjoismaiden suurimmaksi metallimusiikkitapahtumaksi.

  • "You wanted the best? Well they didn't fuckin' make it!" – Guns N' Roses kasvoi maailman suurimmaksi rockbändiksi

    Orkesterin haastatteluita ja musavideoita kootusti.

    Los Angelesissa 1985 perustettu Guns N' Roses oli 1990-luvun alussa maailman suurin, vaarallisin, vetovoimaisin ja myydyin hard rock -yhtye. Orkesteri jalosti 1980-luvulla rehevästi kukkineen tukkametallin kokoluokkaan, jossa maailman suurimmat stadionit jäivät pian liian pieniksi kapasiteetiltaan. Artikkeliin on koottu Guns N' Rosesin jäsenten haastatteluita sekä musiikkivideoita bändin kultakaudelta.

  • Onko rock saatanasta?

    Seinäjokelaiset helluntainuoret julkaisivat 1980-luvun puolivälissä kasetin, joka esitti todisteita heavy rockin moraalittomuudesta ja jumalattomuudesta.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät nyt omana kokonaisuutenaan Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.