Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä
Heikki Nousiainen presidentti Urho Kekkosena Presidentit-sarjassa Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä Kuva: Heli Sorjonen/Yle Presidentit -tv-sarja,Heikki Nousiainen

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta.

Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti. Sen sisältämät ohjelmat ovat katsottavissa Areenassa vuoden ajan. Muista myös upouusi Presidentti-sarja.

Presidentit on kymmenosainen dokumenttidraama vuodelta 2005. Sarjan jaksot kertovat Suomen presidenteistä kansakuntamme kohtalonhetkissä. Jokainen osa näyttää yhden keskeisen päivän tai ajanjakson kunkin presidentin valtakaudella – kymmenen presidenttiä Ståhlbergistä Ahtisaareen.

Piru ja peijooni on Kekkosen ajan Suomesta kertova kuusiosainen draamadokumentti vuodelta 2008. Sarja on ajankuva suomettumisen vuosista – Kekkoslovakiasta, noottikriisistä, salaisista muistioista ja ETYKistä sekä lopulta vanhan presidentin sairastumisesta ja uudesta valtataistelusta.

Presidentin mies -sarja kertoo ajasta, jolloin maailma ja Suomi muuttuu. Murhe pankkikriisistä, lama ja vaikeat ajat ovat ohi. Suomi ja sen johtajat kulkevat reippain mielin kohti uutta, uljasta tulevaisuutta Euroopan liittovaltion osana. Valta turmelee, mutta Presidentin mies todistaa, että vielä pahemmin turmelee vallan puute. Kolmiosainen draamasarja on vuodelta 1998.

Kolme Haavikkoa sekä yksi Donner ja musta Mannerheim

Presidentti on kuvitteellinen tarina Annasta ja presidentistä, valtataistelusta ja vallan käytöstä. Kirjeenvaihtajana toimiva Anna rakastuu valtaa käyttävään mieheen, josta tulee myöhemmin tasavallan presidentti. Eräs professori yrittää selvittää Annan suhdetta presidenttiin. Vuonna 2000 ensilähetetty elokuva perustuu Jörn Donnerin kirjaan ja on myös kirjailijan ohjaama.

Kirkas ilta perustuu Paavo Haavikon tekstiin Urho Kekkosesta. Yhden miehen näytelmä on kuvattu edesmenneen presidentin asunnossa Tamminiemessä. Pitkäaikainen valtionpäämies muistelee omaa elämäänsä ja näkee siinä kymmenen erilaista vaihetta: "Olin liian nuori jääkäriksi, se oli ensimmäinen roolini... ja viimeinen oli se, kun minusta tuli olkikupo."

Myös Suuri peli, korkeat panokset on Paavo Haavikon kertomus, joka kertoo neljästä nuoresta miehestä, jotka matkustavat Tarttoon solmimaan rauhaa Neuvosto-Venäjän kanssa. He olivat sisäpiiriä jo vuonna 1920 ja kaikista heistä tuli ministereitä myöhemminkin. Neuvottelujen pitkittyessä he pelaavat korttia ja puhuvat suunsa puhtaaksi siitä, miksi Suomi oli ajautunut tähän tilanteeseen. Sen pelin nimi on Pro Patriae ja siinä kaikki keinot ovat luvallisia.

Sylvin kamari on Paavo Haavikon kirjoittama kunnianosoitus lujalle ja vahvalle naiselle. Draama perustuu Marja-Liisa Vartion ja Sylvi Kekkosen väliseen kirjeenvaihtoon. Pääosassa tässä vallan kulisseja avaavassa elokuvassa on taiteilijaprofessori Seela Sella.

Suomen marsalkka on kenialais-suomalais-virolainen mukaelma Gustaf Mannerheimin elämästä. Afrikkalaiseen tarinankerrontaan perustuva elokuva kertoo yksinäisestä miehestä sankarimyytin takana. Elokuvan teosta tehtiin myös kuusiosainen dokumenttisarja Operaatio Mannerheim.

Lue lisää:

Suomen marsalkka -elokuvan tuottaja Erkko Lyytinen 2012

Operaatio Mannerheim -sarja kertoo kohutun elokuvan teosta

Dokumentaarinen sarja Operaatio Mannerheim kertoo kohua herättäneen elokuvan tekemisestä ja taustoista. Sarja näyttää elokuvaprosessin haasteet, tekijöiden tuskailut ja ilon hetket. Se pyrkii myös vastaamaan siihen miksi ja miten Ylen tuottama Mannerheim-tulkinta Suomen Marsalkka -elokuva tehtiin.

Koska toivedraamamme eivät kuitenkaan kata koko itsenäisen Suomen tarinaa, täydensimme joukkoa dokumentilla Suomen toistaiseksi ainoasta naispresidentistä Tarja Halosesta.

Lisää ohjelmasta

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Kymmenvuotias Areena on suositumpi kuin koskaan

    Areenan viimeiset kuusi kuukautta

    Kesäkuussa 10 vuotta täyttävän Yle Areenan käyttäjäennätykset ovat paukkuneet kevään aikana: Areenaa käyttää viikossa jo noin 2,3 miljoonaa eri selainta. Kevään aikana palveluun on tuotu myös runsaasti uusia ominaisuuksia. Norjalainen nuorisosarja Skam on ollut kevään iso puheenaihe ja hitti.