Hyppää pääsisältöön

Uusi suuri peli Afganistanissa

”Afganistanin strateginen asema on muuttumassa. Yhdysvaltojen sotilaallinen merkitys on vähentynyt ja talebanit vahvistuvat. Naapurivaltiot kilpailevat vaikutusvallasta Afganistanissa solmimalla uusia liittolaisuuksia. Samaan aikaan jopa miljoonia afgaanipakolaisia uhkaa karkotus entiseen kotimaahansa Pakistanista, Iranista ja Euroopasta. Uusi suuri peli näyttää alkaneen Afganistanissa”.

puhujapöntössä olevan miehen varjo heijastuu verhoihin
Dawood Azami puhujapöntössä olevan miehen varjo heijastuu verhoihin dawood azami

Näin Dawood Azami kirjoittaa BBC:n julkaisemassa tuoreessa artikkelissa entisen kotimaansa tilanteesta. Afganistanissa syntynyt Azami on kouluttautunut Britanniassa. Hän väitteli pari vuotta sitten tohtoriksi Westminsterin yliopistossa kansainvälisistä konflikteista – esimerkkitapauksena tutkimuksessa oli Afganistan. Nykyisin hän toimii tutkijana ja toimittajana. Azami on avustanut pitkään BBC:n ohella Al-Jazeeraa.
Afganistan on geopoliittisesti tärkeänä rajamaana joutunut usein suurvaltojen taistelutantereeksi. Azamin mukaan Afganistanissa on nyt käynnistynyt ”suuren pelin” kolmas vaihe. Ensimmäinen vaihe alkoi 1800-luvun lopulla, kun Britannia ja Venäjä taistelivat Afganistanin ja Keski-Aasian hallinnasta. Toinen vaihe käynnistyi kylmän sodan lopulla, kun Neuvostoliitto miehitti Afganistanin.

Parin viime vuoden aikana Venäjä on jälleen tullut mukaan Afganistanin valtakamppailuun, kun Yhdysvallat ja NATO rupesivat vetäytymään alueelta.

”Tammikuussa 2015 terroristijärjestö ISIS ilmoitti toimivansa Afganistanissa, Khorasanin provinssissa. Tämä pehmensi nopeasti Venäjän asenteita talebaneihin. Heillä oli nyt yhteinen vihollinen: ISIS. Aikaisemmin Venäjä oli pitänyt talebaneja terroristeina ja se oli tukenut 1990-luvun sisällissodassa talebanien vastaista Pohjoista liittoa. Parin viime vuoden aikana Venäjä on neuvotellut talebanien kanssa useita kertoja.
Shiia-islamilaisuuden voimapesänä tunnettu Iran on myös tehnyt täyskäännöksen suhteessaan talebaneihin, vaikka nämä ovat tinkimättömiä sunni-islamilaisuuden kannattajia. Venäjän tavoin Iran tuki 1990-luvulla talebanien vastaisia ryhmiä. Vuoden 2001 jälkeen Iran antoi julkisesti tukensa Yhdysvalloille, mutta talebanien mukaan Iran piti oven avoinna myös heille. Pakistan on puolestaan tukenut talebaneja salaa Yhdysvaltojen Afganistaniin tunkeutumisesta saakka.”

Joulukuussa Venäjä järjesti Pakistanin ja Kiinan kanssa konferenssin pitkään jatkuneen sodan lopettamiseksi Afganistanissa. Kokouksessa keskusteltiin myös talebanien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, jotta ISIS ei pääsisi leviämään Keski-Aasiaan. Kiinalla on myös omat taloudelliset intressinsä Afganistanissa, sillä se haluaa toteuttaa mittavat investoinnit uuteen Silkkitie -hankkeeseen. Se yhdistäisi Kiinan Eurooppaan esimerkiksi uusilla rautateillä ja tieverkostolla.
Venäjä ja Kiina eivät kutsuneet Yhdysvaltoja ja sen läntisiä liittolaisia Afganistanin tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin. Kutsua ei lähetetty myöskään Afganistanin hallitukselle, joka hermostui tästä pahemman kerran. Venäjä ja Kiina pitävät nykyistä presidentti Ashraf Ghanin johtamaa hallitusta liian heikkona, jotta se pystyisi vastaamaan maan turvallisuudesta. Ghania pidetään myös liian lojaalina Yhdysvalloille.

Oman lisänsä Afganistanin kärjistyvään tilanteeseen tuo Intia. Se käy Pakistanin vastaista omaa sijaissotaansa Afganistanissa. Intia avustaa ja aseistaa maan hallintoa, kun taas Pakistan tukee talebaneja ja sitä lähellä olevia ryhmittymiä, jotka tekevät iskuja myös Intian puolelle, Kashmiriin.

Dawood Azamin mukaan nykyisessä suuressa pelissä tavalliset afganistanilaiset joutuvat jälleen kerran kärsijöiksi. Tilannetta ei ainakaan paranna se, että naapurivaltiot ja EU ovat ryhtyneet palauttamaan pakolaisia Afganistaniin. ”Käänteinen-exodus” uhkaa yli kolmea miljoonaa pakolaista. Se vastaa noin 10 prosenttia maan 32 miljoonaisesta väestöstä.

Tammikuussa Dawood Azami pääsi haastattelemaan Kabulissa Pakistanista karkotettua Sharbat Gulaa.

nuori nainen vihreine silmineen
Sharbat Gula nuori nainen vihreine silmineen Sharbat Gula

”Pakistan on ilmoittanut häätävänsä maaperältään kaikki kaksi miljoonaa afgaanipakolaista. Karkotukset aloitettiin viime syksynä. Heidän joukossaan oli keski-ikäinen nainen Sharbat Gula. Hänestä tuli 30 vuotta sitten Afganistanin ensimmäisen pakolaisaallon ikoni.

Kymmenen vuotiaan tytön surullinen katse ja poikkeuksellisen vihreät silmät tekivät maailmanlaajuisen vaikutuksen, kun hänen kuvansa ilmestyi National Geographic -lehden kannessa vuonna 1985. Kuva otettiin Luoteis-Pakistanissa Peshawarin pakolaisleirillä, jonne hänen perheensä oli paennut Neuvostoliiton miehitettyä Afganistanin vuonna 1979.

Sharbat Gula kertoo, että hän ei tiennyt vuosiin mitään maailmalla kiertävästä valokuvastaan. Kun hänen veljensä näytti myöhemmin kuvaa, Gula oli huolestunut kuvan herättämästä huomiosta. Huolestuneisuus vaihtui kuitenkin vähitellen tyytyväisyydeksi, kun hän kuuli tehneensä tunnetuksi pakolaisten asemaa.

Gula asui Pakistanissa 35 vuotta ennen pidätystään. Hänet pidätettiin syksyllä henkilöllisyyspaperien väärentämisen vuoksi. Noin miljoonan muun afgaanipakolaisen tavoin Gulalle ei myönnetty koskaan Pakistanin kansalaisuutta tai henkilöllisyyspapereita. Hän kertoi poliisille väärentäneensä henkilöllisyystodistuksen saadakseen lapsensa kouluun ja myydäkseen talonsa.

Parin viikon pidätyksen jälkeen Sharbat Gula karkotettiin perheineen. Se herätti maailmanlaajuisen huomion. Nainen antoi Afganistanin pakolaisille kasvot jo toista kertaa - nyt ”käänteiselle-exodukselle”, pakotetulle paluulle. Afganistanin presidentti Ashraf Ghani oli toivottomassa häntä tervetulleeksi Kabuliin. Kotiseudulleen Gulan perhe ei voi palata, sillä alue on Isiksen hallinnassa.”

Presidentti tuskin toivottaa tervetulleiksi muita Pakistanista tai muualta palautettavia. Pakistanin tavoin Iran yrittää karkottaa miljoona pakolaista Afganistaniin. Heistä monet ovat talebanien vainoamia shiialaisia hazaroita, joita Iran on värvännyt Syyriaan taistelemaan maan hallituksen puolesta.

Afganistanissa on jo noin 300 000 maan sisäistä pakolaista, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan turvallisemmille alueille. Sisäisten pakolaisten määrä kasvaa huimasti, kun Pakistanin ja Iranin ohella Eurooppa karkottaa Afganistaniin ehkä 80 000 turvapaikanhakijaa, jotka tulivat Eurooppaan toissa vuonna.

”Lokakuussa Brysselissä pidetyssä EU:n kokouksessa päätettiin tukea Afganistanin hallintoa 15,2 miljardilla dollarilla vuoteen 2020 saakka. Tämän lisäksi Afganistanin armeijaa rahoitetaan ehkä noin 5 miljardilla dollarilla vuosittain. EU voi myös rahoittaa uuden terminaalin rakentamisen Kabulin lentokentälle, jotta se pystyisi ottamaan vastaan nopeasti suuria määriä palautettavia pakolaisia.

Afganistanin valtio on täysin riippuvainen ulkomaisesta avusta. Sen budjetista noin 70 prosenttia on ulkomaista tukea. Tuosta avusta yli 40 prosenttia menee armeijalle. Yhdysvalloista on virrannut Afganistaniin tukea vuoden 2001 jälkeen enemmän kuin mitä se antoi Euroopalle niin sanottuna Marshall-apuna toisen maailman sodan jälkeen. Tuesta suuri osa menee erilaisille välikäsille, sillä Afganistan on maailman korruptoituneimpia valtioita”.

Monien poliittisten tarkkailijoiden mukaan EU:n avokätinen tuki Afganistanin hallitukselle on ehdollista: vastineeksi Afganistanin on hyväksyttävä Euroopasta käännytettävien turvapaikanhakijoiden palautus. EU:n johtavat poliitikot ja virkailijat ovat luonnollisesti kiistäneet tällaisen kaupankäynnin.

Kaupankäyntiä tai ei. Mutta samoihin aikoihin Suomi ja monet muut EU-maat ovat päätyneet arvioissaan siihen, että turvapaikanhakijoita voi palauttaa Afganistaniin, koska suuri osa maasta olisi turvallista aluetta. Monien asiantuntijoiden tavoin veteraanitoimittaja Ahmed Rashid on ihmetellyt tällaista arviota. Rashidia pidetään yhtenä maailman parhaimpana Afganistanin tuntijana.

”Afganistan on kaaoksessa. Talebanit ovat tehneet suuria sotilaallisia läpimurtoja, halvaannuttaneet keskushallinnon ja kärjistäneet maan taloudellista kriisiä”.

Afganistanin hallituksen hallinnassa on viimeisen yhdysvaltalaisen arvion mukaan enää 60 prosenttia maasta. Se on 15 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Väkivaltaisuusluvut ylittävät sodan ensimmäisten vuosien luvut. Kidnappaukset ja muut vastarinnan muodot ovat samoissa luvuissa kuin Yhdysvaltojen tunkeutuessa maahan. Hälyttävimpänä on pidetty sitä, että kuolemiin johtaneet iskut poliiseja ja hallituksen sotilaita vastaan ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2010 lähtien.
Yhdysvaltoja ja Naton joukkoja näyttää odottavan Neuvostoliiton kohtalo: ne häviävät sodan Afganistanissa. Maa myös jää yhtä sekasortoiseen tilaan kuin Neuvostoliiton vetäytymisen jälkeen.

Talebanien nopea vahvistuminen näkyy esimerkiksi siinä, kuinka liike innovoi uusia tulonlähteitä.

Mujib Mashal ja Najim Rahimjan kuvaavat ilmiötä hiljattain ilmestyneessä The New York Timesissa näin:

”Tämä on johtanut kahdessa suuressa provinssissa omalaatuiseen tilanteeseen. Afganistanin valtio takaa provinssin asukkaille sähkönjakelun, mutta talebanit keräävät useimmiten kansalaisilta sähkömaksut. Hallituksen kannalta tilanne on epämukava siinäkin mielessä, että valtio joutuu ostamaan suuren osan sähköstään kalliilla hinnalla naapurimaista.

Talebanit ovat keksineet myös uusia tuotteita ja palveluita verotettavien listalle. Veroja kerätään esimerkiksi perunoiden tuotannosta, jauhomyllyjen toiminnasta, opettajien palkoista, avioliittoseremonioista, polttoaineesta ja teiden käytöstä – esimerkiksi pääkaupungin, Kabulin eteläpuolella on talebanien tietulli, jossa kerätään maksu jokaiselta rekka-autoilijalta”.

Talebanit ovat säilyttäneet myös liikkeen perinteiset rahoitusmuodot. YK:n tuoreen raportin mukaan talebanit saavat suurimman osan tuloistaan huumekaupasta, laittomasta kaivostoiminnasta ja kansainvälisiltä lahjoittajilta. Esimerkiksi huumekauppa kartutti liikkeen kassaa viime vuonna lähes 400 miljoonalla dollarilla.

YK:n raportin mukaan talebanit noudattavat sijoittajien perinteistä ohjetta: kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin. Jos joku sijoitus ei tuota tarpeeksi, se korvataan nopeasti toisella.
Dawood Azamin mukaan Afganistanin kaaoksen taustalla ovat suurvaltojen ja naapurivaltioiden ristiriitaiset intressit. Siksi ratkaisukin vaatii ulkovaltojen laajaa yhteistyötä ja sopimusta maan tulevaisuudesta. Azamin mielestä alueen vakauttamiseksi on kuitenkin vain yksi kestävä ratkaisu.

”Afganistan pitäisi jättää rauhaan. Puolivuosisataa sitten Afganistan oli yksi alueen rauhallisimmista ja vakaimmista valtioista. Historiallisen kokemuksen perusteella voi sanoa, että Afganistanissa on voitu sitä paremmin mitä vähemmän muut valtiot ovat puuttuneet sen asioihin”.

Tapio Tamminen

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

    Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

    Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

  • Eurovision Diaries – Viisupäiväkirjat

    Viisupäiväkirjat näyttää maailman euroviisufanin silmin.

    Dokumenttikokonaisuudessa fanit ympäri maailmaa kuvaavat vuoden verran elämäänsä ja fanitustaan, odotuksen huipentuessa euroviisuihin Tel Avivissa Israelissa. Soraääniäkin kuuluu, politiikkaa pohditaan ja vähemmistöt saavat äänensä esiin viisujen glitterin alta. Päiväkirjoissa esiintyy faneja 25 maasta, Ukrainasta Turkkiin ja USA:sta Venäjälle. Tavalliselle pulliaiselle viisut ovat vuosittainen toukokuinen laulukilpailu, mutta viisufanit elävät euroviisuja ympäri vuoden, missä päin maailmaa tahansa. Fanit käyvät omilla viisuleireillä, viisuristeilyillä ja tekevät omia versioita lempibiiseistään. Olennainen osa viisuja on fanaattisten fanien pyörittämä viisufanimedia, joka suoltaa viisu-uutisia 24/7.

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta