Hyppää pääsisältöön

Ajatukset läpinäkyviksi? - Teknologia tekee telepatiasta totta

kaksi miestä tuijottaa toisiaan ajatuksissaan
kaksi miestä tuijottaa toisiaan ajatuksissaan Kuva: Shutterstock prisma studio

Kiitos teknologian, ihmiskunta on ottamassa ensimmäisiä askeleita ajatusten lukemiseen. Neurotieteen tutkijat ovat onnistuneet luomaan keskusteluyhteyden lihasrappeumaa sairastaviin henkilöihin, jotka eivät pysty kommunikoimaan edes silmillään. Ja onpa tutkimuksissa heilutettu rotan häntääkin ihan vain ajatuksen voimalla, kirjoittaa futuristi Elina Hiltunen blogissaan.

Kun on ollut tarpeeksi monta vuotta yhdessä, sitä alkaa tuntea kumppaninsa tavat. Joskus tuntuu, että pystyy melkein lukemaan toisen ajatukset. Ei ole harvinaista sekään, että pitkään yhdessä ollut pariskunta tuntuu pystyvän kommunikoimaan jollain näkymättömällä tasolla.

Minulle sattui taannoin ikävä välikohtaus, josta olisin halunnut keskustella mieheni kanssa, mutta hän sattui olemaan toisella puolella maailmaa työmatkalla. Yllättäen mieheni kuitenkin soitti minulle, vaikka hänen kellonsa siellä näytti aamuyötä. "Tuli sellainen fiilis, että piti ottaa yhteyttä sinuun", kommentoi mieheni.

Onko pitkään yhdessä olleiden pariskuntien välillä telepatiaa? Jotkut pariskunnat väittävät näin. Usein puhutaan "kuudennesta aistista" tai "samalla aaltopituudella olemisesta" tai "ajatusten lukemisesta". Minä pistän tällaiset tapahtumat yksinkertaisesti sattuman piikkiin. Mutta onhan ajatus telepatiasta kiinnostava - tutkijalle!

Tähän asti telepatia on ollut lähinnä fantasiakirjallisuuden kerrontaa.

Jollain tavalla ihmiset tietenkin osaavat lukea toistensa - jos ei nyt ajatuksia niin - aikomuksia. Se on oikeastaan hengissäselviytymisen edellytys. Jo pienestä pitäen olemme oppineet tulkitsemaan ihmisiä ilmeiden ja kehon kielen perusteella ja monta kertaa ne paljastavatkin ajatuksista enemmän kuin sanat konsanaan. Vastapuolen vihainen ilme saa ihmisen varautuneeksi, vaikka toinen ei kertoisikaan olevansa vihainen tai jopa väittäisi päinvastaista.

Tähän asti telepatia on ollut lähinnä fantasiakirjallisuuden kerrontaa. Mutta voisivatko ihmisten aivot olla jotenkin yhteydessä toisiinsa?

Turun Yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa todettiin, että voimakkaat kokemukset muuttavat eri ihmisten aivotoiminnot samantahtisiksi. Tämä selittää esimerkiksi ihmisten ryhmäkäyttäytymistä. Mutta vaikka sosiaalisessa vuorovaikutuksessa onkin löydetty tällainen aivotasolla toimiva yhteys, telepatia (siis toisten ajatusten lukeminen) on tästä vielä kaukana.

nainen uppoutuneena ajatuksiinsa kädet ohimoilla
nainen uppoutuneena ajatuksiinsa kädet ohimoilla Kuva: Shutterstock prisma studio blogit
Ajatuksen voimalla voi liikuttaa vaikka rotan häntää.

Teknologian kehitys näyttäisi mahdollistavan ajatusten lukemisen. Tuoreessa sveitsiläistutkimuksessa onnistuttiin rakentamaan keskusteluyhteys neljään lihasrappeumaa eli ALS:ia sairastavaan henkilöön, jotka eivät ole pystyneet kommunikoimaan edes silmillään. Neurotieteen tutkijat onnistuivat käymään yksinkertaisia keskusteluja potilaiden kanssa lukemalla kyllä- ja ei-vastaukset aivojen sähkösignaaleista.

Vuonna 2014 tehdyssä kokeessa intialainen koehenkilö tervehti kolmea ihmistä Euroopassa ajattelemalla sanaa "hola" ja "ciao". Tämän henkilön aivosignaalit muutettiin sähköisiksi ja lähetettiin vastaanottajien aivoihin internetin kautta. Kyseisessä kokeessa käytettiin EEG-laitetta (viestin lähettäjällä) ja TMS-laitetta (viestin vastaanottajilla) sekä tietenkin tietokonetta. Vastaanottaja "luki" viestin valovälähdysten muodostamana koodina, jotka TMS-laite tuotti vastaanottajan näkökenttään.

Jos alkeellinen tiedonsiirto aivojen välillä on jo mahdollista, niin voisiko toisen ajatteluun tai toimintaan vaikuttaa vain ajatuksen voimalla? Vastaus on kyllä. Tällaisiakin kokeita on jo tehty. Washingtonin yliopistossa vuonna 2013 tutkija sai liikutettua toisessa huoneessa olevan tutkijan kättä vain ajattelemalla liikuttavansa omaa kättään. Osapuolten aivot oli kytketty internetiin EEG-lakin ja TMS-laitteen avulla. Samana vuonna Harvardin yliopistossa ihminen onnistui vastaavalla menetelmällä liikuttamalla rotan häntää.

Aivosähkökäyrästä voi lukea, millaista unta näet.

Tieteellisissä kokeissa ihmisen ajatuksia on saatu myös purettua tekstiksi tai kuviksi. Kalifornian yliopiston kokeessa vuonna 2013 koehenkilö katsoi elokuvaa ja tietokone analysoi henkilön aivosignaaleja ja tulkitsi niiden perusteella, mitä koehenkilö näki. Kokeessa onnistuttiin alkeellisesti lukemaan aivosähkökäyrästä se, mitä koehenkilö katsoi. Tekniikkaa kutsutaan aivojen dekoodaamiseksi. Japanilaisessa yliopistossa on jopa pystytty alkeellisesti määrittelemään dekoodaamisen avulla ihmisen näkemät unet, kun henkilön unen aikaista aivosähkökäyrää on luettu.

Vielä tänä päivänä toisten ajatuksien lukeminen eli telepatia on mahdotonta, ja hyvä näin. Joskus tulevaisuudessa asiat voivat kuitenkin olla toisin. Teknologia tullee toteuttamaan ne villit näkemykset telepatiasta, mistä kirjailijat ja elokuvantekijät ovat jo vuosia visioineet. Vielä kuitenkin vierähtänee vuosikymmeniä, ennen kuin kodinkoneliikkeestä voi hankkia itselleen elämää helpottavan - tai vaikeuttavan - telepatiakypärän.

tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen
tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT

Prisma Studion oma futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina rakastaa erilaisia hilavitkuttimia ja mitä kummallisimpien hahmojen virkkausta.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Tiede

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Elämän synty on tieteen suurimpia arvoituksia - miten ja missä elämä syntyi?

    Missä liemessä elämä syntyi?

    Elämä sai alkunsa maapallolla noin neljä miljardia vuotta sitten. Todennäköisesti se tapahtui tuliperäisen lämpimän maaston koloissa. Mutta minkälainen liemi sai biomolekyylit rikastumaan tällaiseksi elämäksi, jonka nyt tunnemme? Oliko alkuliemessä vettä vai tarjosiko joku muu hapettomissa oloissa syntynyt liuos otollisemmat olot RNA-pohjaisen elämän syntymiselle?