Hyppää pääsisältöön

The Hellacopters toi actionia ruotsalaiseen rock and rolliin

Vuonna 1994 perustetun The Hellacoptersin alkuaikojen vauhdikas bensankatkuinen action rock oli osa niin sanottua ruotsalaista garage rockin uutta aaltoa. Vuosien myötä yhtyeen levyillä kuultiin rauhallisempaakin poljentoa, mutta bändille ominainen kitarointi ja rytmiryhmän jyske pysyi kyydissä mukana vuoteen 2008, jolloin yhtye päätti laittaa ensimmäisen kerran pillit pussiin. Tammikuussa 2017 bändi ilmoitti palaavansa keikkalavoille.

Suomessa The Hellacopters on nähty ympäri maata lukuisia kertoja. Suurimpia Suomen konsertteja ovat olleet lämmittely-yhtyeen rooli suuruuksille kuten The Rolling Stones Helsingin Olympiastadionilla vuonna 2003 sekä Kiss-yhtyeelle Hartwall Arenalla vuonna 1997.

Ylen arkistojen varhaisin The Hellacopters -haastattelu on vuodelta 1997. Radiomafian Marginaali-ohjelman Virpi Kytöaho haastatteli yhtyeen rumpalia Robert Erikssonia.

Haastattelussa käydään läpi kuulumisia ja muistoja kesältä, kun yhtye oli toiminut lämmittelijän roolissa amerikkalaisen Kissin kiertueen skandinaavian-osuudella. Kovina Kiss-faneina Eriksson kertookin kokemuksen olleen uskomaton.

Haastattelussa kolutaan myös tuoreen Payin' the Dues -levyn tekoa. Turinointia kuullaan muun muassa levyllä vierailleesta The Dictators, Shakin' Street sekä Manowar -yhtyeissä soittaneesta Ross the Bossista. Yhtyeen kitaristina vuosina 1994–1998 toimineen Dregenin kuulumisia kysellään myös. Dregen lähti Hellacoptersista keskittyäkseen ydinbändiinsä Backyard Babiesiin.

70-luvulla Hurriganes meni Ruotsiin ja pöllyytti ruotsalaisia. 80-luvulla saman teki Hanoi Rocks. 90-luvulla paluupostissa Suomenlahden takaa tänne saatiin Hellacopters.― Arto Nyberg

Vuonna 2002 ilmestyneellä By the Grace of God -levyllä kuultiin siistimpää ja hienostuneempaa versiota yhtyeestä.

Kitaraparivaljakko Robert "Strängen" Dahlqvist (1976–2017) ja keulakuva Nicke Andersson kertoivat Lista TOP 40 -ohjelman Sonja Kailassaaren haastattelussa rock 'n' rollin tilasta vuonna 2005. Pohdintaa kuultiin uusimman tuotoksen, Rock & Roll is Dead -levyn nimestä sekä tosi-tv:stä. The Hellacopters -hetken kruunasi tuore Everything's on TV -musiikkivideo, joka keikkui tuolloin albumilistan sijalla 20.

The Hellacopters avasi vuonna 2005 Klubb X3M -ohjelman haastattelussa kuvioitaan Suomen ja Ruotsin välillä keikkailusta. Kysymyksiin vastailivat yhtyeen kosketinsoittaja Boba Lee Fett sekä kitaristi Dahlqvist. "Meidät on melkein hemmoteltu piloille Suomessa", kertoo Dahdqvist. Haastattelussa selvitetään myös jopa Japaniin saakka levinneitä huhuja, joita pyöri yhtyeen ympärillä sekä Spinal Tap -henkisiä kommelluksia vuosien varrelta.

Boba Lee Fett muistelee myös kaiholla yhtyeen alkuaikoina tapahtunutta Kissin lämmittelyä. "Se oli jotenkin niin käsittämätöntä. En tiennyt, miten siihen suhtautuisi", toteaa kosketinsoittaja.

Yhtyeen ensimmäiset jäähyväiset vuonna 2008

The Hellacoptersin 2000-luvun viimeiseksi pitkäsoitoksi jäi cover-levy Head Off, jossa yhtye versioi vähemmän tunnettuja rock-kipaleita. Musiikkivideo tehtiin In the Sign of the Octopus -biisistä, jonka alkuperäinen esittäjä on The Robots.

Vuonna 2007 yhtye ilmoitti lopettavansa toimintansa. Silloisella viimeisellä kiertueella, vuonna 2008 laulaja Nicke Anderson piipahti Arto Nybergin vieraaksi. Tyylilleen uskollisesti lippalakkiin ja denimiin pukeutunut yhtyeen nokkamies valotti tulevaisuuden suunnitelmiansa. Nybergin kysyessä miten The Hellacoptersin soundi on muodostunut vastaus kiteytyy jälleen yhtyeeseen nimeltä Kiss.

Haastattelussa Andersson kertoo suhteestaan suomalaisiin ja toki Nyberg muistaa kysyä yhtyeen lopettamispäätöksen syytä.

Vuonna 2016 The Hellacopters kokosi rivinsä ja teki paluuun myös konserttilavalle. Alkuperäisellä kokoonpanolla soitettu keikka kuultiin Sweden Rock -festivaaleilla kesällä 2016. Vuonna 2017 yhtye ilmoitti tekevänsä pienen kiertuuen Euroopassa. Pian ilmoituksen jälkeen yhtyeen kitaristi Robert Dahlqvist menehtyi. Hän oli kuolleessaan 40-vuotias.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?