Hyppää pääsisältöön

The Hellacopters toi actionia ruotsalaiseen rock and rolliin

Vuonna 1994 perustetun The Hellacoptersin alkuaikojen vauhdikas bensankatkuinen action rock oli osa niin sanottua ruotsalaista garage rockin uutta aaltoa. Vuosien myötä yhtyeen levyillä kuultiin rauhallisempaakin poljentoa, mutta bändille ominainen kitarointi ja rytmiryhmän jyske pysyi kyydissä mukana vuoteen 2008, jolloin yhtye päätti laittaa ensimmäisen kerran pillit pussiin. Tammikuussa 2017 bändi ilmoitti palaavansa keikkalavoille.

Suomessa The Hellacopters on nähty ympäri maata lukuisia kertoja. Suurimpia Suomen konsertteja ovat olleet lämmittely-yhtyeen rooli suuruuksille kuten The Rolling Stones Helsingin Olympiastadionilla vuonna 2003 sekä Kiss-yhtyeelle Hartwall Arenalla vuonna 1997.

Ylen arkistojen varhaisin The Hellacopters -haastattelu on vuodelta 1997. Radiomafian Marginaali-ohjelman Virpi Kytöaho haastatteli yhtyeen rumpalia Robert Erikssonia.

Haastattelussa käydään läpi kuulumisia ja muistoja kesältä, kun yhtye oli toiminut lämmittelijän roolissa amerikkalaisen Kissin kiertueen skandinaavian-osuudella. Kovina Kiss-faneina Eriksson kertookin kokemuksen olleen uskomaton.

Haastattelussa kolutaan myös tuoreen Payin' the Dues -levyn tekoa. Turinointia kuullaan muun muassa levyllä vierailleesta The Dictators, Shakin' Street sekä Manowar -yhtyeissä soittaneesta Ross the Bossista. Yhtyeen kitaristina vuosina 1994–1998 toimineen Dregenin kuulumisia kysellään myös. Dregen lähti Hellacoptersista keskittyäkseen ydinbändiinsä Backyard Babiesiin.

70-luvulla Hurriganes meni Ruotsiin ja pöllyytti ruotsalaisia. 80-luvulla saman teki Hanoi Rocks. 90-luvulla paluupostissa Suomenlahden takaa tänne saatiin Hellacopters.― Arto Nyberg

Vuonna 2002 ilmestyneellä By the Grace of God -levyllä kuultiin siistimpää ja hienostuneempaa versiota yhtyeestä.

Kitaraparivaljakko Robert "Strängen" Dahlqvist (1976–2017) ja keulakuva Nicke Andersson kertoivat Lista TOP 40 -ohjelman Sonja Kailassaaren haastattelussa rock 'n' rollin tilasta vuonna 2005. Pohdintaa kuultiin uusimman tuotoksen, Rock & Roll is Dead -levyn nimestä sekä tosi-tv:stä. The Hellacopters -hetken kruunasi tuore Everything's on TV -musiikkivideo, joka keikkui tuolloin albumilistan sijalla 20.

The Hellacopters avasi vuonna 2005 Klubb X3M -ohjelman haastattelussa kuvioitaan Suomen ja Ruotsin välillä keikkailusta. Kysymyksiin vastailivat yhtyeen kosketinsoittaja Boba Lee Fett sekä kitaristi Dahlqvist. "Meidät on melkein hemmoteltu piloille Suomessa", kertoo Dahdqvist. Haastattelussa selvitetään myös jopa Japaniin saakka levinneitä huhuja, joita pyöri yhtyeen ympärillä sekä Spinal Tap -henkisiä kommelluksia vuosien varrelta.

Boba Lee Fett muistelee myös kaiholla yhtyeen alkuaikoina tapahtunutta Kissin lämmittelyä. "Se oli jotenkin niin käsittämätöntä. En tiennyt, miten siihen suhtautuisi", toteaa kosketinsoittaja.

Yhtyeen ensimmäiset jäähyväiset vuonna 2008

The Hellacoptersin 2000-luvun viimeiseksi pitkäsoitoksi jäi cover-levy Head Off, jossa yhtye versioi vähemmän tunnettuja rock-kipaleita. Musiikkivideo tehtiin In the Sign of the Octopus -biisistä, jonka alkuperäinen esittäjä on The Robots.

Vuonna 2007 yhtye ilmoitti lopettavansa toimintansa. Silloisella viimeisellä kiertueella, vuonna 2008 laulaja Nicke Anderson piipahti Arto Nybergin vieraaksi. Tyylilleen uskollisesti lippalakkiin ja denimiin pukeutunut yhtyeen nokkamies valotti tulevaisuuden suunnitelmiansa. Nybergin kysyessä miten The Hellacoptersin soundi on muodostunut vastaus kiteytyy jälleen yhtyeeseen nimeltä Kiss.

Haastattelussa Andersson kertoo suhteestaan suomalaisiin ja toki Nyberg muistaa kysyä yhtyeen lopettamispäätöksen syytä.

Vuonna 2016 The Hellacopters kokosi rivinsä ja teki paluuun myös konserttilavalle. Alkuperäisellä kokoonpanolla soitettu keikka kuultiin Sweden Rock -festivaaleilla kesällä 2016. Vuonna 2017 yhtye ilmoitti tekevänsä pienen kiertuuen Euroopassa. Pian ilmoituksen jälkeen yhtyeen kitaristi Robert Dahlqvist menehtyi. Hän oli kuolleessaan 40-vuotias.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.