Hyppää pääsisältöön

Olisitko valmis maksamaan halauksesta? Amerikassa suositut kosketuspalvelut rantautumassa Suomeen

Kaksi naista halaa toisiaan.
Kosketuksella on lukuisia positiivisia vaikutuksia. Kaksi naista halaa toisiaan. Kuva: Yle, Tero Kyllönen halaus

Moni suomalainen kärsii yksinäisyydestä ja sen myötä kosketuksen puutteesta. Yhdysvalloissa on jo pitkään toiminut yrityksiä, jotka tarjoavat ei-seksuaalisia kosketushoitoja. Suomessa alan ensimmäisiä yrittäjiä on Helmi-Maaria Jokinen. Häneltä voi pyytää kevyttä ”hipsutusta”, silitystä, lähellä oloa tai pään hierontaa. Kaikille kosketuksen vastaanottaminen ei ole helppoa, vaikka tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvatkin kosketukseen yllättävän vapaamielisesti.

Kosketus on ensimmäinen aistimme ja se myös sammuu viimeisenä kuollessamme. Se luo läheisyyttä ystävien välille, on tärkeä tekijä parisuhteessa ja luo siteen lapsen ja vanhemman välille.

Monet suomalaiset kärsivät silti kosketuksen vähäisyydestä. Aalto-yliopiston tutkija Juulia Suvilehdon mukaan yksinäisyys ja kosketuksen puute kulkevat usein käsi kädessä.

– Suomalaisista yksinäisiä on noin 5-10 prosenttia, ja voidaan sanoa, että ainakin tämänsuuruinen osa kärsii myös kosketuksen puutteesta. Yksinäisyys on yleisintä nuorten ja vanhusten keskuudessa. Myös miehet, joilla ei ole parisuhdetta, kokevat yksinäisyyttä muita useammin.

Kosketuspalvelusta apua halipulaan

Kosketusta kaivataan niin paljon, että sitä ollaan valmiita jopa ostamaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kosketusta tarjoavilla yrityksillä on reippaasti kysyntää.

Helmi-Maaria Jokisen perustama Koskemus-kosketuspalvelu vastaa suomalaisten kosketuksen tarpeeseen. Koskemuksessa asiakas voi pyytää vaikkapa kevyttä ”hipsutusta”, silitystä, lähellä oloa tai vaikkapa pään hierontaa. Tunnin mittaisen tutustumiskäynnin hinta on 40 euroa.

– Kyse on ystävällisestä, ei-seksuaalisesta kosketuksesta. Tätä voi hyvin paljon verrata vaikka hierojalla käymiseen. Erona on se, että tässä tilanne on paljon vapaampi, ja jokainen tilanne suunnitellaan aina yhdessä asiakkaan kanssa.

Jokisen asiakkaita yhdistää tarve tulla kosketetuksi, mutta kosketusta kaivataan eri syistä.

– On ihmisiä, joille kosketuksen vastaanottaminen on tosi helppoa. Silloin kyseessä on tälle ihmiselle lähinnä rentouttava kokemus. On kuitenkin myös ihmisiä, jotka ovat todella arkoja. Heillä saattaa olla esimerkiksi jonkinlaisia huonoja kokemuksia menneisyydestä. Heidän kohdallaan voidaan lähteä liikkeelle ihan siitä, että harjoitellaan, miltä se koskettaminen tuntuu.

Suomalaiset yllättävän sallivia kosketuksen suhteen

Vaikka monet kaipaavat lämmintä kosketusta nykyistä enemmän, vuonna 2015 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kosketuksen suhteen yllättävän vapaamielistä kansaa.

Aalto-yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten ihmiset reagoivat kosketukseen erilaisissa sosiaalisissa ihmissuhteissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1300 ihmistä Suomesta, Italiasta, Venäjältä, Iso-Britanniasta ja Ranskasta.

Kaikkien tutkittavien maiden kohdalla kävi ilmi, että mitä läheisempi ihmissuhde, sitä laajempaa aluetta kehosta annetaan koskettaa. Hieman yllättäen selvisi kuitenkin myös se, että suomalaiset ovat koskettamisen suhteen sallivampia kuin esimerkiksi poskisuudelmistaan tunnetut eteläeurooppalaiset.

– Suomalaiset antavat koskettaa useammalle alueelle kuin vaikkapa venäläiset tai italialaiset. Erityisen selvästi tämä ilmiö näkyy lähimpien ihmisten, eli puolison, lähiperheen sekä ystävien kohdalla. Sen sijaan suomalaisten ja muiden kulttuurien välillä ei keskimäärin ole suuria eroja siinä, miten vieraiden ihmisten annetaan koskettaa, Suvilehto kertoo.

Lähteet: Juulia Suvilehto (Aalto-yliopisto), Helmi-Maaria Jokinen, Topography of social touching depends on emotional bonds between humans (Juulia T. Suvilehto, Enrico Glereana, Robin I. M. Dunbarb, Riitta Haria & Lauri Nummenmaa)

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän