Ville Komppa
Yle
Mitsuko Uchida kuuluu lempipianisteihini; hänen soitossaan tiivistyvät monet parhaina pitämäni modernin pianistin ominaisuudet. Hän on niitä harvoja, joiden soittamana viitsin kuunnella vanhempaa musiikkia konserttiflyygelillä. W.A. Mozartin myöhäisen musiikin ilmaisullinen rikkaus ja monikerroksisuus nousevat hänen tulkitsemanaan pintaan—vanhalla hyvällä tavalla. Näin myös Clevelandin orkesterin kanssa Mozartin upeiden Pianokonserttojen parissa.
En ole yleisesti ottaen pitänyt siitä tyylistä, jolla suuret amerikkalaisorkesterit soittavat vanhempaa musiikkia, verrattuna esimerkiksi saksalaisen kielialueen orkestereihin. Mitsuko Uchidan ja Berliinin filharmonikkojen muutaman vuoden takainen Beethovenin Pianokonserttojen sarja sulatti täysin sydämeni, mutta yllättäen juuri Clevelandin orkesterista on Uchida löytänyt samankaltaisen partnerin Mozartilleen.
Grammy-palkintojakin kahminut sarja Mozartin Pianokonserttoja on hyvä noteerata myös Uusissa levyissä sen päättävän viidennen levyn myötä. Solistin ja hänen johdollaan soittavan orkesterin kvaliteeteissa noustaan erinomaisen ylärajoille. Pianokonsertto nro 25 C-duuri voi olla pahimmillaan puuduttavaa kuultavaa, mutta Uchida kääntää sen seremoniallisuuden konstailematta voitokseen, äärimmäisyyksiä ja turhaa verenvuodatusta välttäen.
Uchida ei juuri tee persoonallisia ulostuloja Mozartin tekstistä, eikä liioin koristele musiikin pintaa, mutta hän reagoi äärimmäisen herkästi siihen mitä Mozart on kirjoittanut ja antaa kullekin harmonialle, melodian käänteelle ja tekstuurin muutokselle syvän merkityksen. Äkkiseltään mutkattomalta vaikuttavasta Konsertosta nro 17 G-duuri Uchida löytää tasoja, jotka useimmilta menevät ohi. Hänen analyyttinen intuitionsa soi suorassa yhteydessä säveltäjän luovaan mieleen.
Lievästä asiallisuudestaan huolimatta levyn sointi on miellyttävä, ja Clevelandin vuosisatainen sointikulttuuri välittyy myös pienestä orkesterista. Clevelandilaisten vanhat hyveet tai vanhat maneerit—katsantokannasta riippuen—ovat läsnä, muun muassa runsaana vibraattona. Clevelandin orkesterin soitossa on aina ollut tiettyä kultivoituneisuutta, ja äärimmäisen herkästi Mozartin sävyjä kuuntelevan Uchidan kanssa lopputulos on aistikas.
Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että se mitä nykyään tiedämme Mozartista pitäisi ottaa huomioon tulkinnoissa—että esimerkiksi saman jakson toistuessa jonkinlainen muuntelu tai uusi näkökulma olisi paikallaan. Vaikka jotkin uudesti löydetyt 1700-luvun hyveet puuttuvat Uchidan ja Clevelandin Mozart-sarjasta, sen päättävä julkaisu muistuttaa, että vanhat hyveet voittavat uudet, kunhan ovat vakuuttavammin esitettyjä.
W.A. Mozart: Pianokonsertot nro 17 G-duuri ja 25 C-duuri. - Mitsuko Uchida, piano, ja Clevelandin orkesteri. (Decca, 483 0716)
Kuuntele Uudet levyt 10.2.2017, toimittajana Ville Komppa.
