Hyppää pääsisältöön

Mike Pohjola on nykypäivän shamaani

Kirjailija, käsikirjoittaja Mike Pohjola
Kirjailija, käsikirjoittaja Mike Pohjola Kirjailija, käsikirjoittaja Mike Pohjola Kuva: Anton Sucksdorff Mike Pohjola,Kirjojen Suomi,pikun jälkeen

Taiteen moniottelija Mike Pohjola kirjoittaa työkseen romaaneja, tv-sarjoja ja roolipelejä - muun muassa. Viimeisin teos, romaani 1827 kertoo Turun palosta vuorokauden ajalta ja näyttää ajan ihmiset poikkeuksellisen elämänmakuisina: juurevan kompuroivina, juonittelevina, egosentrisinä ja paheita harrastelevina. Televisioon Pohjola on käsikirjoittanut Konttori-sarjaa ja roolipelipuolella luonut fantastisia maailmoja ja herkullisia hahmoja myrskyn sankareista mutaiseen sikopaimeneen.

Teksti: Laura Nordin

Kun monessa mukana olevalta taiteilijalta kysyy, miten hän ammattiroolinsa näkee, vastaa hän näin: tarinankertojana tai shamaanina.

Shamaanina?
– Kyllä. Muinaisissa kulttuureissa yksi tärkeä tapa kertoa tarinoita ja auttaa omaa yhteisöään merkityksien luomisessa oli shamanismi. Shamaanit pystyivät irtautumaan arkipäivän todellisuudesta ja näkemään asioita, joita muut eivät näe.

Taiteilija luo merkityksiä

Pohjolan mukaan taiteilija etsii shamaanin tavoin totuutta, ja palaa työpöydän äärelle sen kanssa – ehkä haavoittuneena, mutta kuitenkin. Hänen mukaansa niitä piirteitä, joita shamaaneissa muinoin arvostettiin, pidetään nykyään kuitenkin usein hulluuden tai sairauden merkkinä. Tällainen näkijyys on johtanut monen kirjailijan, kuten Aleksis Kiven tai Waltarin, kohdalla aina mielisairaalaan asti. Mistä tällainen sitten johtuu?

Taiteilijat pystyvät valjastamaan hulluuden enemmän tai vähemmän työkaluksi.

– Kai se on ihmiselle yleensä aikamoinen taakka, jos näkee sen totuuden, mitä muut eivät näe. Taiteilijat pystyvät kuitenkin valjastamaan sen hulluuden enemmän tai vähemmän työkaluksi.

Pohjolan mukaan taiteen tehtävä on luoda merkityksiä. Taiteella, toisin kuin esimerkiksi tieteellä, kuvataan mielen sisäisiä liikkeitä ja merkityksenantoja. Kuten uskonnoissakin, hän lisää.

– Vaikka Suomi on maallinen yhteiskunta, ihmisillä on yhä tarve jonkinlaisille pyhyyden kokemuksille. Niitä voi saada taiteen ohella esimerkiksi jalkapallo-ottelussa tai poliittisissa marsseissa.

Itse Pohjola inspiroituu Wagnerin oopperoista, Buffy vampyyrintappajasta ja yleisesti melodraamasta. Myös Star Trekin kaltaiset tarinan muotoon puetut filosofiset tutkielmat puhuttelevat. Uskonnoista Pohjola kertoo perehtyneensä jonkin verran kirkkohistoriaan, buddhalaisuuteen ja muinaisuskontoihin – ja totta kai myös 1827 -romaanin keskeisiin salaliittoteorioihin.

– Minua kiinnostavat yllättävät mitä jos -asetelmat ja ettepä tienneetkään tätä -jutut. Ratkaisemattomat ristiriidat, joista pystyy ammentamaan.

Väärä kuningas

Pohjolan 1827 -teosta on luonnehdittu karnevalistiseksi ja kotimaista historiallista romaania uudistavaksi. Mutta mitä sanoo kirjailija?

– Halusin vain kirjoittaa rempseän, historiallisen kertomuksen. Ja näyttää ihmiset sellaisina kuin he ovat.

Pohjolan havaintojen mukaan suomalainen historiallinen fiktio on poikkeuksellisen suurmieskeskeistä

Pohjolan havaintojen mukaan suomalainen historiallinen fiktio on poikkeuksellisen suurmieskeskeistä. Yksi hänen romaaninsa päähenkilöistä onkin valtaapitävien sijaan piika Maria Vass, joka kuvataan voimakkaana ja rohkeana, kun taas ylhäisön edustajat irstailevat.

Pohjola kuitenkin sanoo, ettei karnevalismi eli asiat ylösalaisin keikauttava kertomisen perinne ollut teosta kirjoittaessa mielessä. Mieheltä itseltään sen sijaan löytyy yllättävä yhteys tähän keskiajan väärän kuninkaan juhlaan pohjautuvaan kulttuuriseen traditioon.

– Mut valittiin itse asiassa yli kymmenen vuotta sitten Turun Sanomien toimesta kirjallisuuden Vääräksi Kuninkaaksi!

Jeesuskompleksista mielenterveyteen

Pohjolan autofiktiivisessä läpimurtoromaanissaan Ihmisen Poika päähenkilö Julius potee jeesuskompleksia. Muut teoksen henkilöistä taas potevat muun muassa bulimiaa ja masennusta.

Psykiatri opettaa teinitytölle, että mielikuvitusmaailmoista pitää luopua, jos haluaa pysyä terveenä ja kypsyä aikuiseksi.

Mielenterveysaihe löytyy myös miehen esikoisromaanista Kadonneet kyyneleet. Siinä psykiatri opettaa teinitytölle, että mielikuvitusmaailmoista pitää luopua, jos haluaa pysyä terveenä ja kypsyä aikuiseksi. Romaanin lopussa tyttö luopuu kuvitelmistaan. Ilmaan jää kysymys oliko ratkaisu oikea. Pohjola kertoo, että halusi tällä loppuratkaisulla herätellä lukijan miettimään, pitäisikö mielenterveyshoidon ja aikuiseksi kasvamisen mennä näin.

– Tarvitsiko tytön todella luopua siitä omasta maailmastaan, jotta pärjäisi yhteiskunnassa?

Kirjan tulevaisuus

Itse Pohjola ei ole luopunut mielikuvituksen avulla luotavista maailmoista, vaan on tehnyt niistä ammatin. Seuraava romaani, Suomen historiaa 100 vuoden ajalta läpikäyvä Katajainen kansa, tulee sisältämään vaihtoehtoisia tarinankulkuja: lukija saa itse päättää, hyppääkö esimerkiksi vuonna 1917 suojeluskunnan, työväenkaartin vai puolueettomien matkaan. Kirjaa on tarkoitus voida lukea useita kertoja eläytyen eri maailmoihin.

Kun transmedian konsulttinakin toimivalta Pohjolalta kysyy, onko kirjalla vielä tulevaisuutta kaiken interaktiivisen median ja muun ohella, asettaa hän asiat perspektiiviin:

– Totta kai on. Mutta ei kirja toisaalta ole mikään ikuinen ihmisyyden mittari, painettuna se on ollut olemassa vasta 500 vuotta.

Kirjoittaja opiskelee luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa

Mike Pohjola - tiedot

  • Kirjailija
  • Käsikirjoittaja
  • Pelisuunnittelija
  • Elokuvantekijä

Resumé: Mike Pohjola

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi? Haastattelussa Anu Kaaja

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

Kirjojen Suomi