Hyppää pääsisältöön

Hyvät Veljet kunnissa: käsikirjoitus

Ilkka Kanervan 60-vuotispäivistä lähtenyt oikeusjuttu teki näkyväksi, kuinka korkealla korruptiorikoksen kynnys Suomessa on.

Suomelle tyypillisempi korruptiivisen toiminnan muoto on laillisiin rakenteisiin piiloutuva verkostoituminen.

Otsikko:
Hyvät Veljet kunnissa

MOT pyysi kansalaisilta esimerkkejä kuntapäättäjien kaksoisrooleista, epäillystä suosimisesta ja rakenteellisesta korruptiosta. Kunnat ovat Hyvä veli tai sisko- verkostojen riskialuetta.

Olli A. Manni on Kokoomuksen pitkän linjan taustavaikuttaja Turusta. Vajaa kaksi vuotta sitten hän nousi Turun päättäjien ykkösketjuun kun hänet valittiin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Manni oli Ilkka Kanervan avustajana järjestämässä tuolloisen ulkoministerin 60-vuotisjuhlia.

Hän oli myös todistaja oikeusjutussa, joka osoitti, kuinka korkealla korruptiorikoksen kynnys Suomessa on.

Käräjäoikeus piti liikemiesten syntymäpäiviin upottamia kymmeniä tuhansia lahjuksina, mutta hovioikeus ei tätä uskonut

Vaasan yliopiston korruptiotutkija Ari Salmisen mukaan korruptiorikokset on määritelty laissa niin tarkkarajaisesti, että niillä on iso riski kaatua oikeudessa.

Ari Salminen:
Ari Salminen: siinä syyttäjän puolella on nähtävä ehdottoman selkeästi se, että siinä on, siinä on niin kuin rikoksesta kysymys, että ei ne kuivu kokoon.
Sitten tietysti ne, jotka tutkivat ikään kuin sitä korruptiokulttuuria tai sitä hallintoa tai sitä organisaatiota, jossa on tämmöistä korruptiivista käyttäytymistä, niin niillä on kuitenkin enemmän vapausasteita sitten arvioida, että mistä siinä on kysymys.

Tässä ohjelmassa tutkitaan kovan korruption ja hyvän hallinnon väliin jäävää harmaata aluetta.
Olli A Manni on osallisena toisessakin oikeusjutussa, joka näyttää, missä menee laillisen ja laittoman vaikuttamisen raja.

Tämä on Harjattulan kartano, jossa toimii kokoomustaustainen Paasikivi-opisto ja golf-kenttä.

Kokoomuslainen Paasikiviopistoyhdistys nousi esiin myös vaalirahakohun aikaan, kun sen kautta kierrätettiin työnantajien TT-säätiön rahoja Kokoomukselle.

Olli A Manni on ollut samaan aikaan Turun luottamusmiehenä ja hakemassa Turulta työnantajansa, kokoomuslaisen Paasikiviopistoyhdistyksen puolesta kokoomuskartanon maille lisää rakennusoikeutta ja loma-asuntomessuja.

Olli A. Manni: messujen sääntöjen mukaan kumppanina voi olla vaan kaupunki. Ja siksi niin kun työnantajani kysyi sitten kaupungilta, ett voisko kaupunki sitten anoa jos työnantaja sitt kuitenkin hoitaa kaikki kustannukset ja järjestelyt.
MOT: Ja kaupunki vastasi kyllä?
Olli A. Manni: Kaupunki vastasi kyllä.

Hankkeen valmistelun aikana Manni ehti istua monella pallilla pöydän molemmin puolin.

GRAF Olli A. Manni:
Turun kaupunginhallituksen jäsen 2009-
Turun kaupunginhallituksen pj. 2015-
Paasikiviopiston toiminnanjohtaja 2008-2015
Paasikiviopistoyhdistyksen hallitus
Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta varapj. 2005-2008

Viime vuoden lopulla kokoomuskartano sai Turulta lainvoimaisen kaavan lähes sadan uuden loma-asunnon rakentamiseen Kartanon rannoille ja golf-kentän laidoille.

Hallinto-oikeus on jo punninnut Mannin tuplaroolit, mutta siihen palaamme myöhemmin.

Meren lahden toisella puolella on nimittäin toinenkin kartano, joka kuului vielä muutama sitten Kokoomuksen lähipiirille.

A-studio 2008

Olen seurannut Varsinais-Suomen kansallissäätiön omistaman Ala-Lemun vaiheita vuodesta 2008.

Kokoomussäätiö osti aikanaan kartanon Turun kaupungilta edullisesti. Kartanossa pyöritettiin liiketoimintaa kunnes kokousten järjestäminen yrityksille alkoi muuttua kannattamattomaksi.

Vuonna 2011 MOT palasi aiheeseen kun kokoomus myi Turulta aikanaan ostetun kartanon joukolle kaarinalaisia liikemiehiä.

Nykyinen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo antoi haastattelun, koska hän johti tuolloin Varsinais-Suomen kansallissäätiötä.
Puolueet kunnan kukkarolla 2011:
MOT: "Millä hinnalla te sen aikanaan ostitte?"
Petteri Orpo: "Me mentiin vuokralle sinne '82. Ja sitten 90-luvun puolivälissä, tietojeni mukaan, en silloon ollut vielä mukana, niin se on ostettu noin 400 000 markalla."
MOT: "Mul on tämmönen tieto, kun että vuosi '98, no se on varmaa oikein, koska se on tästä kaupungin…"Petteri Orpo:"No, se varmaan pitää paikkansa."
MOT: "…kaupungin esityslistasta. Ja sitten se hintatieto, mikä mulla on: 345 000 markkaa. Eli se olis noin 58 400 euroa."
Petteri Orpo:"Kyllä. "
MOT:"No, paljonko siitä nyt saitte sitten tiliä, kun se myytiin?"
Petteri Orpo:"Kauppahinta oli 1,7 miljoonaa euroa."
Vuodesta 2011 lähtien kartanon säätiö on maksanut nykyään Orpon johtamalle emopuolueelle vuokra- ja muuta tukea yli 250 000 euroa.

Kiinteistön arvon nostattaminen ei loppunut tähän.

Nyt entisen kokoomuskartanon maille suunnitellaan golf-kenttää ja mittavaa rakentamista.

Markku Rehmonen on entinen demari, ja nykyinen golffari. Hän vastustaa rakennushanketta, koska alueen muutkin golf-kentät ovat talousvaikeuksissa.

Kaarinan vihreitä edustavan Hannu Rautasen mielestä rakennushanke uhkaa alueen kulttuuri- ja luontoarvoja.

Hannu Rautanen, valtuutettu (vihr), Kaarina: Ulkopuoliselta näyttää siltä, että täss on etukäteen sovittu asioita, täss täytyy olla jonkinlaista poliittista sopimista. Viittaa vahvasti Kokoomuksen suuntaan ja jotta on saatu ihmiset ostamaan tämä alue on luvattu jotain, muuten ei ole selitettävissä, ett tämä alue on ostettu niin kalliilla hinnalla.

Kun kaarinalainen liikemiesryhmä oli ostanut kartanon, se palkkasi projektipäällikön golf- ja kaavahanketta vetämään.

Pestin sai kokoomuksen entinen kansanedustaja Kari Kantalainen, joka on ehti istua poikkeuksellisen monella pallilla ennen kuin vetäytyi eläkkeelle viime syksynä.

GRAF Kari Kantalainen,
Kokoomus, Kaarinan kunnallisjärjestön pj. 2014-2015
Kaarinan yritysasiamiehen sijainen 2014
Lemon Golf, projektipäällikkö 2012-2016
puoliso Kaarinan kaupunginhallituksen pj.

Hannu Rautanen: Se on häkellyttävää, että hän olis Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja, vaimo hallituksen puheenjohtaja. Ja sitte täällä projektipäällikkö -päällikkönä ajamassa tätä hanketta.

MOT tavoitti Kantalaisen, mutta tämä ei suostunut haastatteluun. Kysyttäessä millä meriiteillä juuri hänet palkattiin ajamaan runsaasta rakennusoikeutta Kantalainen vastasi tuntevansa ihmisiä.

GRAF
” Ne varmaan ajatteli, että mä tunnen ihmisiä”
-Kari Kantalainen

Hanke lähti liikkeelle vauhdilla, mutta poikkesi normaalista. Yleensä isompien alueiden käyttötarkoitukset sovitaan maakunta- ja yleiskaavalla.

Tässä tapauksessa suhteellisen tuore osayleiskaava ei mahdollistanut pysyvää asumista eikä edes raskasta loma-asuntorakentamista suojellun kartanon rannoille, mutta Kaarina lähti ajamaan sitä silti..

Kun ELY-keskus ja museovirasto vastustivat, kunta pilkkoi alueen kahtia, ja valmistelee nyt asemakaavaa alueen ympärille samalla kun hakee kartanoalueen osayleiskaavaan muutosta.

Hannu Rautanen: nyt nyt siis asemakaavaa muutetaan vanhan osayleiskaavan mukaan ja samaan aikaan tehdäänkin uutta osayleiskaavaa, joka tulee hiukan jälkeen päin kuin tämä muutettu asemakaava vahvistuu, joka juuri tehtiin vanhan yleiskaavan mukaan. Ja täähän on ihan sekava vyyhti.
MOT: No aika mutkikas, mutta mihin sillä pyritään?
Hannu Rautanen, valtuutettu (vihr.), Kaarina: Rakentamisen maksimointiin.

Kartanon kokoomuksen säätiöltä ostanutta sijoittajaryhmää johtaa Etteplanin myynnillä varallisuutensa tehnyt Tapani Mönkkönen. Hän suostuu vain puhelinhaastatteluun.

Puhelimessa
Tapani Mönkkönen, hallituksen pj. Lemon kartano oy:
Tapani Mönkkönen: Te teette ohjelmaa vai?...
MOT: Juu, kyllä. Yleisradio, TV1 ja MOT-ohjelma. Kysymys on siis, että miksi te halusitte tän Kantalaisen nimenomaan palkata.
Tapani Mönkkönen: No Kantalainen oli paljon politiikassa ollut ja tunnettiin, tunnettiin tietysti.

MOT: Mistä teille tuli käsitys, että te saisitte siihen niin kuin näin ison kaavan, koska sehän on kuitenkin suojelualue ja osayleiskaavan vastaista?
Tapani Mönkkönen: No se tuli alkuperään kaupungin kanssa neuvotteluissa. Kyllähän siinä piirrettiin, jo hahmoteltiin ihan rantaan niitä rakennuksia ja muuten, että ei sen pitänyt olla ollenkaan ongelma.
Kaarinan kaavoituksesta vastaava virkamies ei ehtinyt kameran eteen.
MOT: Miten Kaarinan kaupunki pystyi tällaista lupaamaan, kun se oli osayleiskaavan vastaista?
Puhelimessa Jyrki Lappi, tekninen johtaja, Kaarina: Siis ei me suoraan mitään olla luvattu, vaan siis käytännössä niin siitä, että alueella voidaan lähteä tekemään kaavaa.

MOT: Tämmöinen käsitys mulla jäi tältä Mönkkösen puheista, että ei heille tullut semmoista käsitystä, että tässä on tämmöinen pitkä, pitkä kaava, että pitää monta prosessia käydä läpi.
Jyrki Lappi: Mehän nähtiin, että se voisi olla mahdollista, että se voisi olla mahdollista.
MOT: Asemakaava?
Jyrki Lappi: Niin. Elikkä, mutta sitten tässä prosessin kuluessa ollaan nähty, että niin niitä edellytyksiä ei ole.

Hannu Rautanen, valtuutettu (vihr) Kaarina: täss on täss on aivan selkeästi jotain taustakuvioita, joita emme tiedä.

Markku Rehmonen on entinen SDPn jäsen. Hänellä saattoi hyvinkin olla ratkaiseva rooli siinä, että pedatulta näyttävä gryndaushanke koki ensimmäisen takaiskunsa.

Hän kutsui itsensä demarien Kaarinan kunnallisjärjestön kokoukseen..

Markku Rehmonen, Pro Ala-Lemu, Kaarina:
tässä puolueessa kunnallisjärjestö tekee ne päätökset ja ja sitte valtuusto ja hallitukset toteuttaa kunnallisjärjestön päätöksiä.
Meiän kunnallisjärjestön puheenjohtaja oli aika innokas ajamaan tätä asiaa, ett hän on varmaan sitte jollakin lailla ollu siinä mukana, jollon pyritty saamaan tähän niin kun taustajoukkoja. Ett niin jos tää palaa semmoseen asiaan, että kyll täss jotain on luvattu aikasemmin, no se kunnallisjärjestön kokous päätty vähän sen tyyppisesti, ett siellähän oli sitten tehty pää tai tehtiin päätös, jossa tätä ei niin ku hyväksytä tätä laajaa rakentamista, eikä tätä golfkenttää.
MOT: Niin ja kukas niihin aikoihin oli kunnallisjärjestön puheenjohtaja siellä Kokoomuksen puolella?
Markku Rehmonen: No Kokoomuksen puolella oli varmaan sillon tota Kantalainen melko varmasti

Entisen kokoomuskartanon arvon jalostamisessa vastustajat ovat tuoneet näkyväksi epäilynsä pelistä, joka ei ole laiton, mutta joka yleensä pysyy salassa.

Julkisuus on viimeisen vuoden ajan jarruttanut kaavan etenemistä, kun muut puolueet ovat alkaneet nähdä golf-kentän kokoomuksen petaamana hankkeena.

Hannu Rautanen: en minäkään epäile, ett täss ois laitonta tapahtunu vaan, että yhteiskuntaa käytetään hyväkseen. Tiettyjen tahojen varojen kartuttamiseen ja etujen jakamiseen ja ja tämä kaatui siitä syystä, että tämä on tehty niin mutkikkaaksi ja niin röyhkeäksi. Ja kun on unohdettu tän alueen muut arvot ihan totaalisesti.

MOT: Kuinka olennaista tälle hyvä veli -verkostolle tai hyvä sisko -verkostolle on se, että siellä
sovitaan asioista piilossa?
Ari Salminen: Totta kai se on tärkeä seikka sit niin kauan kuin se toimii ja tuo hyötyjä niille verkoston jäsenille. Oli niitä enemmän tai vähemmän, niin sitä parempi sitten, kun se paljastuu, niin se on sitten usein tämmöisten verkostojen loppu. Nehän eivät ole korruptiota eikä korruptiorikoksia, vaan ne on tapoja, luulen, että Suomessa on kyllä tällaisia tapoja kaikilla yhteiskuntaelämän lohkoilla.

MOT pyysi kansalaisilta esimerkkejä kuntapäättäjien kaksoisrooleista, suosimisesta ja rakenteellisesta korruptiosta. Yksilöityjä epäilyjä tuli yli 50. Niistä on tähän mennessä ehditty tutkia ja varmentaa parikymmentä. Tulokset raportoidaan MOT:n verkkosivuilla.

Eurajoki on 6000 asukkaan pikkukaupunki Satakunnassa. Viime vuonna kaupunkiin valmistui uusi hieno kirjasto, jonka tontin kunta ensin myi sijoittajalle halvalla ja sitten osti takaisin 20 kertaisella hinnalla.

Kunnantalolla on vastassa kolme asiasta päättämässä ollutta poliitikkoa.

SDPn Markku Palonen oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja kun kirjastotontti ensimmäisen kerran yritettiin myydä kunnalle.

Keskustan Seppo Lempainen oli kaupunginhallituksen jäsen ja tontin omistaneen kiinteistöosakeyhtiön isännöitsijä ja toimitusjohtaja.

Keskustan Vesa Jalonen on monimutkaisen prosessin kuluessa ollut ensin valtuuston, sitten kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kuvio meni näin:

Kirjaston paikalla oli ennen Spar-market. Kunta omisti tontin, kunnes raumalainen kiinteistösijoittaja lunasti sen 80-luvulla vuokrasopimukseen kirjatulla hyvä veli-hinnalla.
Vesa Jalonen, kaupunginhallituksen pj, Eurajoki: Se on sillon ollu se 18.500, en muista nyt eurolleen sitä mutta suunnilleen niin. Ja mä arvioin niin että kunta on varmaan sillon '88 tehnyt elinkeinopolitiikkaa ja hinta on määräytyny sellaseks et saadaan tohon uusi kauppa rakennetuks.

2010 paikalle alettiin suunnitella kirjastoa. Kunta halusi ostaa tontin takaisin, mutta hinta oli hiukan noussut.
Vesa Jalonen: No, hinta oli sillon kun siit kauppaa yritettiin tehä ni 365 tuhatta…
Molemmat taustalla näkyvät miehet kannattivat kauppaa hallituksessa, mutta se kaatui kun maakuntalehti ja valtuusto pitivät pääkaupunkiseudun hintatasolle kohonnutta tonttia ylihintaisena.

Pari vuotta myöhemmin operaatio sujui ilman ikävää julkisuutta.

Eurajoki totesi, että kirjastolle ei ole löytynyt paikkaa muualta.

Vesa Jalonen: Tosiaankin me haettiin tossa toisella puolella oleva tietä ja katsottiin tässä kunnanviraston takana olevaa mäkeä ja etsittiin muualtaki paljo sitä tonttia mut sitä ei vaan löytynyt.
Raumalaissijoittaja oli tässä vaiheessa myynyt hinnaltaan kaksikymmenkertaiseksi jalostetun kirjastotontin rakennusyhtiö Hartelalle, jolta kunta mutkikkaan operaation päätteeksi osti suorahankintana sekä kirjaston että oman tonttinsa takaisin.
Vesa Jalonen:: Tontin osuus muistaakseni oli 380 tuhatta, kun siihen päädyttiin
Ensimmäisellä, myttyyn menneellä ostokierroksella Satakunnan Kansa ihmetteli kalliin tontin lisäksi siitä päättämässä olleen kaupunginhallituksen jäsenen asemaa.

GRAF A alkutilanne Seppo Lempainen
B laatikko: EKT-palvelu
Kaupunginhallituksen jäsen ja entinen säästöpankin johtaja oli töissä kiinteistö- ja tilipalvelussa.
C laatikko: Eurajoen portti = tontti
Kirjaston tontin omisti juridisesti kiinteistöosakeyhtiö Eurajoen portti.
D laatikko sijottaja
Sen omisti raumalaissijoittaja,
E nuoli sijoittaja-laatikosta EKT-palvelu-laatikkoon
joka maksoi kiinteistö- ja tilipalvelulle,
F nuoli EKT-palvelu-laatikosta mieheen, jonka rintaan teksti ”Eurajoki” ja miehestä nuoli Eurajoen Portti-laatikkoon ja
joka maksoi kaupunginhallituksen jäsenelle, josta tuli Eurajoen portin isännöitsijä/toimitusjohtaja.

MOT: siin on aika selvä tämmönen kaksoisroolitus, niin soittiko kelloa?
Seppo Lempainen, kaupunginhallituksenn jäsen, Eurajoki: Tässä edellises keskustelussa tuli esille ja sitä asiaa myöskin selvitetiin edeltä käsin. Ja todettiin että en ole esteellinen asiaan ja siltä pohjalta olen asiaa lähtenyt viemään eteenpäin.

Kunta tosiaan tarkasti asian aikanaan kuntaliiton Kirsi Monosta edeltäneeltä pääjuristilta..

MOT: … Minkä takia hän ei sit Kuntaliiton mukaan ollu palvelussuhdejäävi, vaikka hän oli tavallaan oli toimeksiantosuhteessa tähän hyötyjään?
Kirsi Mononen: Eli hän ei ollu, ollu toimeksiantosuhteessa tähän ostettavaan osakeyhtiöön. Eli se ketjuuntu pidemmälle.

Palataan Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajaan Olli A. Manniin.

Hän ei edes yritä kieltää, etteikö olisi aiemman työnsä puolesta epävirallisesti vaikuttanut siihen, että kokoomustaustaisen Paasikiviopiston maille saatiin hyvä kaava.

MOT: Ja edelleen sanot, että kuka tahansa maanomistaja olis täss tilanteessa saanu saman kohtelun?
Olli A. Manni: Joo kyll mun mielestäni se alue on niin kiinnostava.

Asia testattiin kahdessa oikeusasteessa. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan riitti kun Manni aina virallisissa päätöksentekotilanteissa poistui kokouksesta.

Päätöksen mukaan
GRAF:
KHO:
”Kokouksen ulkopuolella käydyt keskustelut tai muu vaikuttaminen ei kuitenkaan muodosta esteellisyyttä.”

Olli A. Manni:
Mun tehtäväni oli vaikuttaa julkisesti hyvin julkisesti kaikki asiat oli hyvin avoimia.
Oikeudet totesivat molemmissa asteissa, että olen noudattanut lakia niin kuin se kirjoitetaan.

KOHTAUS, hallinto-oikeuden asiantuntija: lobbaus laillista

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää vahvistaa, että juuri näin se menee.
Olli Mäenpää: Tää on, tää on vallitseva näkemys asiasta, että nää esteellisyysperusteet kohdistuu nimenomaan asian käsittelyyn, viranomaisessa. Ja se mitä sit tapahtuu viranomaisen ovien ulkopuolelle, vaikkapa sitten jos ravintolassa keskustellaan tai torilla, se ei oo viranomaisen toimintaa
Tietysti, jos tää keskustelu, vaikuttaminen, on niin tehokasta, että asianomaiselle, luottamushenkilölle tai virkamiehelle, syntyy siitä ennakkoasenne, silloin saattaa esteellisyys syntyä.

MOT: Selvästi tää hallinto-oikeudellinen puoli jättää paljon pelitilaa tavallaan sinne epävirallisen vaikuttamisen puolelle.
Kirsi Mononen johtava lakimies, Kuntaliitto: Kyllä, kyllä. Se on, se on verkostoyhteistyötä ja kansalaisvaikuttamista.
Ari Salminen, hallintotieteen professori, Vaasan yliopisto:
Se on varmasti näin, että meillä on aika tiukat nää jääviyssäännökset sinänsä, mutta niiden soveltaminen on sitten myöskin suhteellisen niin kuin kapeaa ja tarkkaa. 07:07:43 Heti kun me menemme niiden soveltamisalueiden ulkopuolelle, niin syntyy tilanne, että se joka ei ole kiellettyä, olisi sallittua. Se ei nyt taas tietysti hyvän hallinnon ja tämmöisen eettisen päätöksenteon ja johtamisen kannalta ihan näin ole.

MOT: Eli tavallaan tämmönen epävirallinen vaikuttaminen, myös lobbaaminen, niin ei synnytä juridista esteellisyyttä.
Olli Mäenpää: näin se asia on. Ja, ja siinä onkin sitten juuri tää epävirallisuus se tietysti keskustelua ehkä herättävä asia, koska siinä epävirallisessa vaiheessa useinkin saadaan aika paljon aikaan. Ja sen vuoks olis tosiaan hyvä, että se olis melko avointa, voitais, voitais tietää, että kenen kanssa on keskusteltu, mielellään myös siitä, et mitä on keskusteltu, minkä suuntasia asioita on käsitelty. Tää, tää niinkun helpottais tällasta julkisen päätöksenteon valvontaa.
kirsi kysymys mukaan??
Olli Mäenpää: Se on sellanen harmaa alue ja ehkä pieni aukkokin tässä juridisessa sääntelyssä.

Kovan korruption ja hyvän hallinnon väliin jää siis laaja pelikenttä, jonka puhtaana pitämiseksi avoimuutta on koko ajan lainsäädännöllä lisätty.

Nyt sote-uudistuksen yhtiöittämiset uhkaavat kuitenkin vähentää avoimuutta eikä lobbarirekisterikään ei ole edennyt.

Eurajoellakaan koko asetelma ei ollut medialla, Eurajoen poliitikoilla ja Kuntaliitolla tiedossa.

Kaupunginhallituksen jäsen ei ollut kertonut, että hänen perheellään oli omistusta yhtiöön, jolta raumalaissijoittaja palveluita osti.
MOT: Kuka tän teidän työnantajan omistaja on, tämän kiinteistö- ja tilipalvelun?
Seppo Lempainen: Tuota siinä on ollut muutamat osakkeenomistajat, jotka on ollu yrityksen palkkalistoilla. Itse en ole ollut missään vaiheessa omistanut ensimmäistäkään osaketta.
MOT: Mulla on sellainen tieto, että teidän tyttärenne omisti siitä 23 prosenttia.
05:22 Seppo Lempainen: Joo, kaikki perustui siihen, että hän opiskeli siinä vaiheessa.

MOT: Niin muuttaaks tää asiaa?
Kirsi Mononen, johtava lakimies: No, periaatteessa se ei muuta asiaa, koska asianomainen on ollu tässä osakeyhtiö ja, tota niin, tää isännöitsijä on ollu sitten toimeksiantosuhteessa tän osakeyhtiön omistaman, omistamaan yhtiöön. Mut tietysti sitten pitää aina, aina myös arvioida sitä kokonaistilannetta. Et näyttääkö siltä, että, että puolueettomuus vaarantuu.

Lempainen itse sanoo, että oli jo lopettanut yhtiössä kun päätti asiasta toisen kerran kaupunginhallituksessa. Lopputulokseksi jää että kyse oli rajatapauksesta. Kukaan ei valittanut, kirjasto on pystyssä, sijoittaja voittonsa tehnyt ja kauppa saanut lainvoiman.

MOT:n tarkastamat vinkit osoittavat, että kahdella pallilla istuvat päättäjät ovat kunnissa yleisiä.

Erityisesti kilpajuoksu korotettujen tuulitukien kiintiöön on tuomassa runsaasti myllyjä myös päättäjien omille maille.

Porin apulaiskaupunginjohtajan Kari Hannuksen metsään naapurikunta Luvian puolelle on nousemassa pari myllyä.

Ongelmaa ei muuten olisi, mutta Luvia ja Pori ovat valmistelleet hanketta yhdessä.

MOT: pitääks paikkansa, ett se Porin valmistelija on tavallaan suoraan sinun alaisuudessasi täss organisaatiossa?
Kari Hannus: Kaupunkisuunnittelu on organisaatiossa minun alaisuudessani. Mutta kun tämä tuli vireille Porin puolella niin niin ilmoitin, että koska olen Luvian puolella asianosainen, niin katson itseni jääviksi, ehkä muodollisesti en olisi, mutta ilmotin heti, että olen jäävi ja minun kanssani asiast ei saa keskustella.

Hannuksella on sopimus ainakin 9000 euron vuosituloista Luvian puolelle nousevista myllyistä.
Tilanne on erikoinen sillä Hannus solmi sopimuksen Porin Energian kanssa.
Kari Hannus, apulaiskaupunginjohtaja, Pori : Alun perin Pori Energian kanssa, joka sittemmin on siirtänyt toisen niist sopimuksista Tuuliwatti Oy:lle. Lu Luvian kunnan alueella.
MOT: Ja Pori Energian vuosikertomuksen mukaan olet hallituksen asiantuntijajäsen?
Kari Hannus: No se ei kylläkään pidä paikkaansa
MOT: No siinä vuosikertomuksessa kuitenkin näin sanotaan?
Kari Hannus: Ilmeisesti, mutt siin on siltä osilta virhe.
Hannuksen roolista on valitettu hallinto-oikeuteen. Hän on myös osallistunut kilpailevien tuuliyhtiöiden hankkeiden käsittelyyn, joista yksi jopa vaatii Porilta korvauksia myttyyn menneestä hankkeestaan.

MOT:n tarkastamat vinkit liittyivät lähes kaikki epäilyihin, että asioista on tosiasiallisesti sovittu julkisuudelta piilossa. Tyypillisesti kyse on rahakkaista kaavakuvioista tai kunnan hankinnoista.

Vaasan yliopiston hallintotieteiden professori ei yllättynyt MOT:n esimerkeistä, koska hän on itsekin käynyt läpi kansalaisten kertomuksia piilokorruptiosta. Salmisen tiimin keväällä julkaistava selvitys rikkoo kiiltokuvamaista kuvaa Suomesta.

Ari Salminen: Täysi yllätys oli se, että me saimme lyhyellä ajalla yli 500 kertomusta kansalaisilta korruptiosta. Yritimme rajata sen piilokorruption, elikkä näihin rakenteellisiin korruption piirteisiin ja sitten hyvä veli -verkostoihin.

Järvenpäässä MOT kävi vinkin perusteella läpi kaupungin luottamushenkilöille myönnettyjen luottokorttien laskut.

Niiden mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja on muun muassa tarjonnut Järvenpään yrittäjille tuhannen euron arvoisen päivällisen Berliinissä kaupunginhallituksen luottokortilla.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja on edustanut kaupunkia vapaa-ajallaan Järvenpään yrittäjien matkoilla kaupungin piikkiin ilman, että matkoista on tehty julkisia päätöksiä.

Kaupunginjohtaja Erkki Kukkosen mukaan kyse on vuotuisesta Järvenpään Yrittäjien suunnittelumatkasta, jossa yhden illan päivälliset kustantaa kaupungin edustaja.

Puhelimesssa Erkki Kukkonen, Järvenpään kaupunginjohtaja
Erkki Kukkonen: Viime vuosia siellä on ollut elinkeinojohtajan lisäksi kaupunginhallituksen puheejohtaja, ja onko nyt ollut joku muukin…
MOT: Kuka ne matkat maksaa?
Kukkonen: Kaupunki ne maksaa.
MOT: Mutta siitä ei ole päätöstä?
Kukkonen: Ei ole päätöstä.

Ulkomaan virka- ja edustusmatkoista pitäisi Kuntaliitonkin mukaan olla päätös, mutta Järvenpäässä kaupunginjohtaja ja kaupungin palveluksessa työskentelevä kaupunginhallituksen puheenjohtaja ovat sopineet useista matkoista vain suullisesti.

MOT:n tietopyynnön jälkeen Järvenpään tarkastuslautakunta alkoi tutkia asiaa.

Tarkastuslautakunnan pj. Maisa Pyykkönen:
Tunnen asian ja tilintarkastaja sitä parhaillaan tarkastelee. Tilintarkastajan ja omakin näkemykseni tarkastusvaliokunna puheenjohtajana on, että ei näitä voida suullisesti sopia kun esimies alaissuhteet ovat mutkikkaita…niin nämä pitäisi päättää kaupunginhallituksessa.
MOT uutisoi lisää tarkastettuja vinkkejä verkossa.
Salmisella puolestaan on avoimuuden lisäämiseksi vielä yksi ehdotus. Esimerkiksi Helsingin opetusviraston kaltaiset väärinkäyttöepäilyt tulisivat helpommin julki, jos niistä voisi turvalllisesti ilmoittaa. Ilmoittajan suojelua on Suomessa vasta selvitetty, mutta hallitus ei näytä vievän sitä eteenpäin.
Ari Salminen:. Kun ilmoittaa, niin sitten erilaiset vasta- ja kostotoimet ovat mahdollisia ja ylipäätään voi tulla tilanne, jossa henkilön on hankala, hankala sitten jatkaa siinä organisaatiossa, josta hän on jopa ilmoittanut.
Aika monissa maissa on otettu käyttöön tämmöisiä, tämmöisiä kanavia, joissa nimenomaan tää ilmoittaja on se, jota pyritään suojelemaan.