Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Pimeämpi historia

TV1 keskiviikkona 15.2.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 18.2. klo 17.10 ja sunnuntaina 19.2. klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Kaikki alkoi siitä kun kirjailija Anneli Kanto lähti pahaa-aavistamattomana katsomaan kansalaissodasta ja Tampereen valtauksesta kertovaa näyttelyä.

Isossa kuvassa oli joukko totisia miehiä ja tekstissä kerrottiin, että tässä on Ilmajoen suojeluskuntalaisia Aleksanterin kirkon portailla Tampereen valtauksen jälkeen.

Anneli katsoi tarkemmin kuvaa ja hätkähti, tuossahan on paappa!

Toki Anneli oli tiennyt isoisän osallistuneen kansalaissotaan nimenomaan valkoisten puolella, mutta kuva jollakin tavalla konkretisoi asian eikä se jättänyt Annelia rauhaan. Häntä jäivät vaivaamaan isoisän kaltaisten nuorten miesten vaiheet kolme kuukautta kestäneessä, raa'assa sodassa.

Mitä heille tapahtui, mitä he ajattelivat, mitä pelkäsivät, minkä puolesta taistelivat. Syntyi kirja nimeltä Lahtarit, jossa sotaa käydään ihmisten ja myös hevosen näkökulmasta.

Nuoria miehiä joukkohaudoilla

Anneli sanoo, että sankarikirjallisuus ja sankarimyytti jättää varjoonsa monta muuta ääntä. Siksi hän on halunnut pohtia sitä, mitä paapan päässä liikkui, kun sota vei mukanaan.

Mitä nuorille, huolettomille miehille tapahtui, kun kolmen kuukauden päästä sotaan lähdöstä he löysivät itsensä tonkimasta teloittamiensa ihmisten taskuja Viipurin joukkohaudoilla. Tuliko heistä pahoja? Millaiset jäljet jäivät?

Annelin kanssa näitä kysymyksiä pohtivat historioitsija Teemu Keskisarja ja sarjakuvataitelija Hanneriina Moisseinen.

Kenen tarinaa historia kertoo?

Teemu Keskisarja on aina ollut kiinnostunut tavallisten ihmisten historiasta, mutta päätynyt tutkimaan pahiksia, koska tavallisten ihmisten teot on dokumentoitu vasta kun he ovat päätyneet oikeudenkäyntipöytäkirjoihin.

Mutta kuka sitten päättää, kenen tarinaa kerrotaan, kuka saa äänen?

Teemun mielestä Suomen lähisotahistoriassa kuuluu nykyään monia ääniä eivätkä sankarimyytit enää kuulu tähän päivään.

Hanneriina Moisseinen näkee monta vaiettua ääntä. Hän on sarjakuvan ja valokuvan keinoin tehnyt kirjan nimeltä Kannas, jossa hän kertoo jatkosodan evakkomatkasta tärähtäneen sotilaan, nuoren karjakon ja lehmien kautta.

Hanneriina sanoo, että hän haluaa näyttää, miten viattomat ihmiset ja eläimet joutuivat kohtaamaan sekasorron ja pelkäämään. Varsinkin eläinten ääni on se, joka ei ole kuulunut.

Eläinten sota

Eläimet ja sota on asia, joka sytyttää illan vieraat. Teemu sanoo, että eläinten, varsinkin hevosten merkitys sekä kansalaissodassa että talvi- ja jatkosodassa oli suuri ja olennainen.

Hevoset vetivät taistelukalustoa, kuljettivat haavoittuneita ja hevosten pakko-otot varsinkin kansalaissodan aikana johtivat ankariin kostotoimin.

Anneli kertoo, että pohjalaiset maalaispojat hoitivat huolella hevosiaan ja aiheuttivat kaupunkilaisissa kummastustakin.

Anneli sanoo, että vaikka kansalaissodassa rintama saattoi kulkea talon vierestä, ihmiset jäivät koteihinsa karjan takia. Ja etteikö eläimillä olisi tunteita?

Hanneriina kertoo tarinoita lehmistä, jotka itkivät kun joutuivat jättämään vasikkansa taakseen, lehmistä, jotka karkasivat evakkokulkueesta ja palasivat kotinavettaansa ja löytyivät sieltä hyvissä voimissa talvisodan jälkeen. "Ja kannattaa muistaa sekin, että miten kohtelemme eläimiä, kertoo aika paljon meistä itsestämme", hän sanoo.

Vankileirien pahuutta

Anneli, Teemu ja Hanneriina pohtivat pahuutta. Anneli puhuu kauhistuksesta, jolla hän seurasi nuorten poikien jälkiä ja sanoo, että pahuudesta on vaikea puhua.

Ehkä nuoret miehet suistuivat maailmaan, joka toimi kuin normaali maailma, että tapetaan kysymättä ja raaistutaan nopeasti. Ehkä ei olut vaihtoehtoja, vaikka Annelin kirjan henkilöistä monikin hiljaa mielessään pohtii, että onko tässä mitään järkeä.

Teemu sanoo, että hänen mielestään sotimisessa ei voida yksiselitteisesti puhua pahuudesta, monessa maailmantilanteessa on loogista lähteä taistelemaan. Sen sijaan hänen mielestään oikea pahuutta Suomessa nähtiin kansalaissodan jälkeen vankileireillä, kun tietoisesti näännytettiin nälkään tuhansia ihmisiä. "Se oli julmaa ja tarpeetonta ja sen voi tuomita", hän sanoo.

Unohdus ja anteeksianto

Millaiset asiat sitten pitää unohtaa, millaiset jollakin tavalla antaa anteeksi?

Anneli sanoo, että isoisä ei puhunut sotaretkestään eikä hänkään nuorena ymmärtänyt kysyä. Isoisä ei muutenkaan ollut helposti lähestyttävä mies, aika yrmy ja totinen tyyppi.

Ehkä merkillepantavin asian Annelin mielestä on se, että paappa ei koskaan metsästänyt, ei tarttunut aseeseen.

Teemu taas miettii asiaa nuorten miesten elämän kannalta, monille esimeriksi kansalaissota oli suuri seikkailu, josta palattiin ja jatkettiin elämää. Suurimmat traumat hänen mielestään syntyvät siitä mitä kaverille tai itselle tapahtuu, ei niinkään siitä mitä tuli tehtyä viholliselle.

Hanneriinan karjakkotyttö tarkastelee elämää vuonna 2017. Hänellä on taulu, jossa on lehmiä. Muistisairaanakin hän kutsuu lehmiä nimeltä, kurkistaa taulun taakse ja on mielessään takaisin siellä, missä pitää, rakkaiden lehmiensä kanssa.

  • Kuusi kuvaa uusimmat lähetykset

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.

  • Myrskyt pitävät Lenita Airiston nuorena

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa.

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa. Hän rakastaa työtään sekä myrskyjä, jotka saavat hänet pysymään nuorena. Kurinalainen, älykäs, rohkea, huumorintajuinen, menestynyt - siinä vain muutama adjektiivi, jotka kuvaavat Lenitaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa uusimmat lähetykset

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.

  • Myrskyt pitävät Lenita Airiston nuorena

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa.

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa. Hän rakastaa työtään sekä myrskyjä, jotka saavat hänet pysymään nuorena. Kurinalainen, älykäs, rohkea, huumorintajuinen, menestynyt - siinä vain muutama adjektiivi, jotka kuvaavat Lenitaa.

  • Petri Räisänen on astangajoogan ikoni

    Petri Räisänen yhdistää astangajoogaan kansanparannusta.

    Erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Nykyisin hänen luokseen tulee ohjausta ja hoitoa kaipaavia ihmisiä kaikkialta maailmasta. Myös Petri Räisäsen joogaretriitit eri puolilla maailmaa ovat suosittuja.

  • Kylillä kierretään jo viidettä kesää

    Radio Suomi tempaa jälleen kuulijat mukaan kesäretkille.

    Kyläpanimolla tuoksuvat maltaat. Hiilet hohkaavat kuumuutta ahjossa sepän pajassa ja tallissa kilisee kengittäjän vasara. Metsän reunassa räpsyy riistakamera ja ja enduropyörän pärinä lähenee, vaikka vielä ei mitään näy… Lähde matkaan kiertämään suomalaista maaseutua!

  • Inhimillinen tekijä: Läheisen menetys

    Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen?

    Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola.

  • Inhimillinen tekijä: Vuodet sumussa

    Mitä jos mielenterveyspotilas saa väärän diagnoosin?

    Erica Etholén-Urbán sai väärän mielenterveysdiagnoosin, Päivi Rissanen väitteli tohtoriksi omasta sairaustarinastaan. Vieraana myös psykiatri Jorma Oksanen.

  • Lenita Susanna Laineelle: “Kyllä sinullakin pitäisi olla salasuhde"

    Lenita kertoo elämästään ja antaa elämänohjeita nuorile

    Kun Lenita Airisto astuu sisälle Yleisradion Mediataloon, ei tapahtuma jää keneltäkään huomaamatta. Äänekäs nauru täyttää aulan, ja Yle-uutisten valokuvaaja rientää paikalle ottamaan 80-vuotiaasta Suomen Neidosta kuvia arkistoon. Ohi kulkeva toimittaja haluaa tuplaselfien, ja sanoo: “Lenita, kiitos että olet olemassa.”