Hyppää pääsisältöön

Mahtisukuja ja kahdella tuolilla istuvia päättäjiä kunnissa

Paljon vaakunoita Kuntatalon seinällä Helsingissä.
Paljon vaakunoita Kuntatalon seinällä Helsingissä. Kuva: Yle,Taisto Lapila vaakunat,vaakuna

MOT:n saamat kymmenet kansalaisvinkit paljastavat kuntapäättäjien kaksoisrooleja ja epäilyjä hyvä veli – tai sisko –verkostoista ja suosimisesta. Yksilöityjä epäilyjä tuli noin 60-70, ja niistä on tähän mennessä varmennettu reilu kaksikymmentä. Juttusarjan ensimmäinen osa julkaistiin helmikuussa nimellä Hyvät Veljet kunnissa.

Sarjan toisessa osassa jatketaan vinkkien uutisointia mm Turun Kakolasta, Kittilän Leviltä ja Tuusulasta. Juttuja pääsee lukemaan karttaa klikkaamalla.

Varmennettu yleisövinkki Varmentamaton yleisövinkki

Politiikasta tuli ongelma Mikkelin mahtisuvulle

Toivakat ovat vaikuttaneet Mikkelin yrityselämässä lähes sata vuotta - mahtisuku on sanonut sanansa rakentamisen miljoonahankkeissa, kauppakeskus Akselissa, keskustan parkkihallissa, kunnallispolitiikassa ja jäähallin baaribisneksessä.

Viime vuonna Toivakoiden omistukset pomppasivat ykkösuutiseksi, kun suvun miniä, silloinen ministeri Lenita Toivakka kompuroi selitellessään perheen verosuunnittelukytköksiä.

Perheyhtiön tarina alkoi vuonna 1923, kun torpparin poika Aatu Toivakka perusti Mikkeliin siirtomaatavarakaupan. Se oli alkua huimalle kasvukertomukselle.

Kansanedustaja Lenita Toivakka.
Kansanedustaja (kok) Lenita Toivakka. Kansanedustaja Lenita Toivakka. Kuva: Yle Lenita Toivakka,Lenita Toivakka,Kansanedustaja

Toivakka-yhtiöiden historiikin mukaan suvun hallussa oli 1980-luvulla yli 40 prosenttia Mikkelin päivittäistavarakaupasta.

Toivakat ovat olleet vahvoissa asemissa liike-elämän ohella myös politiikassa ja erilaisissa luottamustoimissa.

Aatun poika Matti Toivakka vaikutti Mikkelin kaupunginvaltuuston- ja hallituksen ohella myös Keskon hallintoneuvostossa puheenjohtajana aikana, jolloin Kesko oli Suomen suurin pörssiyhtiö.

Matin poika Jukka Toivakka ja hänen puolisonsa Lenita Toivakka toimivat 90-luvulta alkaen Mikkelissä Citymarket-kauppiaina.

Kolmas kauppiaspolvi harppasi valtakunnan politiikkaan asti, kun suvun miniä Lenita Toivakka valittiin eduskuntaan 2007 kokoomuksen listalta.

Ministeriksi pariksi vuodeksi

Lenita Toivakka oli ministerinä Stubbin ja Sipilän hallituksissa vuodesta 2014 alkaen, mutta ministeriura päättyi kurjissa tunnelmissa kesällä 2016.

Lenita Toivakka sai tuolloin lähtöpassit ulkomaankauppa- ja kehitysministerin jakkaralta samassa yhteydessä, kun kokoomuksen puheenjohtaja vaihtui.

Kauppakeskus Akseli Mikkelissä.
Toivakat omistavat osan kauppakeskus Akselista Mikkelissä. Kauppakeskus Akseli Mikkelissä. Kuva: Yle kauppakeskus,kauppakeskukset

Lähtöä edelsi kiivas keskustelu Toivakoiden sukuyhtiöiden ympärillä. Keskustelun taustalla oli YLEn uutinen, jonka mukaan Toivakoiden omistus mikkeliläisessä kauppakeskus Akselissa kytkeytyi belgialaiseen holdingyhtiöön. Järjestelyjen tarkoitus oli mahdollistaa verosuunnittelu.

Kokoomuksen tuore puheenjohtaja Petteri Orpo antoi ymmärtää Iltasanomien haastattelussa kesäkuussa 2016, että Toivakan lähtö hallituksesta johtui puolueen johdon vaihtumisesta eikä sukuyhtiöön liittyvästä kohusta.

-Lenita on hoitanut ministeritehtävät erinomaisen hyvin, kehui Orpo.

Lenita Toivakka on osallistunut politiikkaan myös Mikkelin kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa.

Monen yhtiön rypäs

Toivakoiden nettisivut puhuvat ”Toivakka-yhtiöistä”, mutta ei sennimistä yritystä tai konsernia oikeasti ole olemassa. Kyseessä on markkinointinimi, jolla viitataan suvun omistuksiin eli usean yhtiön ryppääseen.

"Se (markkinointinimi) helpottaa asioiden hoitoa ainakin paikallisesti, kun ihmiset tietävät, kenen kanssa toimivat", valaisee Jukka Toivakka.

Suvun vähittäiskauppatoiminta loppui vuonna 2005, kun Jukka Toivakka ja hänen veljensä Heikki Toivakka siirtyivät kiinteistöbisnekseen.

Merkittävin sukuyhtiö on nykyään JL-Rakentajat, joka on toteuttanut mm. asuntorakentamista Itä-Suomessa. Mikkelissä yhtiö on tehnyt mm. koulusaneerauksia ja maanalaisen Toriparkin.

Politiikasta enemmän haittaa kuin hyötyä

Toivakoita luonnehditaan Mikkelissä toisinaan vaikutusvaltaiseksi suvuksi. Jukka Toivakan mielestä politiikkaan osallistumisesta on ollut enemmänkin haittaa kuin hyötyä liiketoimintojen kannalta.

"Tuntuu siltä, että ajatellaan, että siellä ajetaan omia asioita, jos siellä on joku Toivakan suvun jäsen. Ei siitä minun aikanani ole ollut hyötyä, että sukua on ollut politiikassa", sanoo Jukka Toivakka.

Jotkut Mikkelin kunnallispoliittiset ratkaisut vaikuttavat Toivakoiden kannalta edullisilta.

Seura -lehden mukaan maankäyttömaksut jäivät melko pieniksi, kun Toivakoiden osittain omistama kauppakeskus Akseli sai mahdollisuuden laajenemiseen.

Kauppakeskus Akselia palveleva ja Toivakoiden osaomistama Mikkelin Toriparkki Oy maksaa puolestaan maanalaisesta alueestaan keskustassa 50 sentin vuosivuokraa.

Jukka Toivakan mielestä kolikon toinen puoli on se, että kaupungin keskusta on kehittynyt huimasti yksityisten yrittäjien aktiivisuuden myötä.

"Olemme investoineet itsekin sinne miljoonia. Kaupunki on saanut keskustan, joka on palkittu parhaana kaupunkikeskustana."

Kunnallispolitiikka hiljenemässä

Lenita Toivakka ei ollut ehdolla tämän vuoden kunnallisvaaleissa. Aatu Toivakan jälkeläisistä tai heidän puolisoistaan ei ole muitakaan mukana Mikkelin tulevassa valtuustossa.

"Minun ja veljeni osalta tämä johtuu siitä, että aikamme menee liiketoimien hoitamiseen, politiikkaan ei jää aikaa", sanoo Jukka Toivakka.

Osa suvun ajasta kuluu jääkiekon parissa. Jukka Toivakka on toiminut 2000-luvulla jääkiekkoseura Jukurit ry:n puheenjohtajana ja joukkueen taustayhtiön Jukurit HC:n hallituksen puheenjohtajana.

Kalevankankaan jäähalli remontissa Mikkelissä.
Mikkelin Kalevankankaan jäähalli. Kalevankankaan jäähalli remontissa Mikkelissä. Kuva: Yle Mikkeli,jäähalli,Kalevankankaan jäähalli

Jukka Toivakan lasten yhtiö Jassa-Invest on pyörittänyt ravintolatoimintaa Mikkelin jäähallissa Jukurien yhteistyökumppanina.

Jukka Toivakan mukaan lasten yhtiö pääsi toteuttamaan jäähallin ravintolatoimintaa avoimen kilpailutuksen tuloksena. Jäähallin ravintolatoiminnot siirtyvät toukokuussa 2017 Jukurit HC:n tytäryhtiölle.

Jäähalllin vuokra edullinen

Myös Jukurien käyttämän jäähallin alta löytyy edullista vuokramaata. Viime vuonna tehdyn sopimuksen mukaan Mikkelin Jäähalli Oy maksaa kaupungille reilun hehtaarin alastaan 290 euron vuosivuokran.

Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä toteaa, että Mikkelin Kalevankankaan maita on vuokrattu muillekin käyttäjille hyvin edullisesti yleishyödyllisistä syistä. Samoilla hinnoitteluperusteilla on maata vuokrattu myös tennishallille, koirien koulutuskentälle ja raviradalle.

”Luodaan hyvinvointia kuntalaisille”, tekninen johtaja Riihelä perustelee hintatasoa.

Mikkelin kaupunki omistaa enemmistön jäähalliyhtiöstä.

Turun Kakolanmäen suunnitelmat muuttuivat uhkailemalla

Kakolan vankilaa saneeraava grynderi sanoo uhkailleensa ja kiristäneensä virkamiehiltä mieleisiään päätöksiä. Kilpailevan rakennusyhtiön mielestä kohtelu lupa-asioissa on ollut epäreilua. Kakolan entinen vankila on muuttumassa pääasiassa asunnoiksi, vaikka voimassa oleva asemakaava sanoo muuta.

Teatterimies Heikki Sankari perheineen hankki vuonna 2013 oman palasensa Turun kuuluisasta Kakolanmäestä. Kauppaan kuului vankilanjohtajien asunnot sekä pihapiirin rakennukset.

Varsinainen Kakolan lakkautettu vankila sijaitsee aivan Sankarien pihan vieressä.

Heikki Sankari
Heikki Sankari osti Kakolanmäeltä vankilanjohtajien asunnot. Heikki Sankari Kuva: YLE mot

Sankarit odottivat, että vanhasta vankilasta tulisi idyllinen ja historiaa huokuva vapaa-ajan keskus samaan tyyliin kuin vaikkapa Finlaysonin tehdasalueesta Tampereen keskustassa tai Suomenlinnasta on tullut.

Heikki Sankarin mielestä tällaista antoi odottaa vuonna 2010 voimaan tullut Kakolanmäen asemakaava ja alueen tiukat suojelumääräykset.

Kaavassa Kakolan vankila on osoitettu toimisto- ja liikekortteliksi, jossa voi olla myös mm. kulttuuri- ja matkailupalveluja. Asuntoja on kaavan mukaan vain noin viidesosa tiloista.

Sankarin perhe on pyörittänyt omissa tiloissaan kahvilaa ja järjestänyt ohjelmatoimintaa. Vankilan muuttuminen vapaa-ajan keskukseksi sopisi mainiosti yhteen perheen pyrkimysten kanssa.

Heikki Sankari esittelee Kakolanmäen museota.
Sankarin perhe pitää yllä Kakolanmäen historiasta kertovaa museota. Heikki Sankari esittelee Kakolanmäen museota. mot

Raju muutos kaavaan

Nyt Kakolanmäen tulevaisuus näyttää Heikki Sankarin silmin aivan toiselta kuin mitä hän odotti talokauppoja tehdessään. Asemakaavaa ollaan muuttamassa kovalla kädellä ja alueelle on myönnetty lukuisia poikkeuslupia.

Kakolaa saneeraava rakennusyhtiö Kakola Yhtiöt on aikeissa tehdä poikkeusluvan ja kaavamuutoksen turvin Kakolan vankilaan pääasiassa asuntoja.

Heikki Sankari on suivaantunut vankila-alueen tulevaisuuden äkkikäännöksestä. Mäen huipusta on hänen mielestään tulossa nukkumalähiö.

Sankaria puistattaa erityisesti oman kodin viereen suunniteltu uusi viisikerroksinen kerrostalo.

Suunnitelmia kritisoidessaan Sankari tietää, että hän voi leimautua ”rähjääväksi” naapuriksi. Sankarin mielestä kyse on kuitenkin periaatteellisemmasta asiasta.

Kakolan vankilan Länsisellisiipi.
Kakolan vankila muutetaan pääasiassa asunnoiksi. Kakolan vankilan Länsisellisiipi. mot

Hän katsoo, että tehdessään talokauppoja hänen olisi pitänyt voida luottaa siihen, että vain kolme vuotta vanha lähiympäristön asemakaava ei heitä saman tien häränpyllyä. Kaavan taustalla on kansainvälinen arkkitehtikilpailu.

”Se historiallinen pihapiiri, jonka suojeluun olemme sitoutuneet, yhtäkkiä tärvellään valtavalla uudisrakennuksella, joka tulee alle kymmenen metrin päähän”, Sankari manaa suunnitelmia.

Kakolanmäelle tulee uusia asuntoja myös alueen laitojen uudisrakentamisen myötä.

Valtakunnallisesti merkittävä kohde

Museovirasto on määritellyt Kakolanmäen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vankilarakennukset ovat valmistuneet eri vuosina 1800-luvulta lähtien. Rakennuksia on suojeltu kaavamääräyksillä. Vankilatoiminta loppui vuonna 2007.

Mäen lakea hallitsee kaksi entistä vankilaa: Kakolan keskusvankila ja Turun lääninvankila. Asuntoja niihin saneeraa perustajaurakoitsija Kakola Yhtiöt.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, kiinteistöneuvos Olli Ojala kertoo, että asuntojen kauppa on käynyt hyvin. Hän korostaa, että Kakolan vankila ei muutu yksinomaan asunnoiksi. Ainakin neljännekseen kerrosneliöistä tulee muuta.

”Teemme sinne paljonkin palveluja.”

Ojala katsoo, että Kakolan saneeraus olisi mahdotonta nykykaavan vaatimusten mukaan niin, että painopiste olisi muussa kuin asumisessa. Ojala arvioi, että syntyville tiloille ei silloin olisi riittävästi kysyntää.

Hän lupailee, että Sankarin pihan viereen kaavailtu uusi kerrostalo toteutettaisiin niin, että se istuu ympäristöönsä.

Tonteilla pikavoittoja ”tukirahaksi”

Kakola Yhtiöt osti Kakolan vanhan vankilan vuonna 2015 Senaatti-kiinteistöiltä eli valtiolta 6,4 miljoonalla eurolla. Mukana tuli myös tontteja.

Kakola Yhtiöt myi samana vuonna eteenpäin kaksi vankilakaupan mukana tullutta tonttia. Niiden hinta oli kauppakirjojen mukaan 9,8 miljoonaa euroa.

Pikamatematiikalla grynderi sai vanhan vankilan ilmaiseksi ja päälle vielä yli kolme miljoonaa euroa remonttirahaa.

Olli Ojala torjuu ajatuksen äkkirahastuksesta. Hänen mukaansa myytyjen tonttien jalostukseen kului rahaa. Hän korostaa myös, että vanhan vankilan saneeraus suojelumääräykset huomioiden vasta polttaakin tonttikaupoista saatuja tuloja.

”Vanhojen vankilarakennusten kunnostus on niin kallista, että emme pystyisi kilpailemaan mitenkään uudisrakentamisen kanssa, ellei siihen saataisi tukirahaa sivusta”, muotoilee Ojala.

Hänen mukaansa Kakolanmäen projekti olisi ollut mahdoton toteuttaa niin, että tuotot olisivat tulleet pelkästään saneerattujen tilojen myynnistä.

Kiristys ja uhkailu

Kakolanmäen uudistus on ollut turkulaisittain kuuman keskustelun aihe. Suunnitelmissa on pyörinyt mm. 26-kerroksinen tornitalo mäen päälle – nyt se ei ole enää mukana kaavan valmistelussa.

Moni haukkoi henkeään viime marraskuussa luettuaan Tekniikka & Talous –lehdestä, millä keinoin Olli Ojala oli ajanut läpi vaatimuksiaan. Grynderi sanoi käyttäneensä ”kiristystä ja uhkailua” saadakseen remontoida Kakolan vankilaa mieleisellään tavalla.

Ojalan mukaan ”kiristys ja uhkailu” tarkoittavat sitä, että virkamiehille on tiukoissa neuvotteluissa ilmoitettu ehdoista, joiden pitää täyttyä – muutoin Kakola jää remontoimatta.

Ojalan mukaan Kakolanmäellä reunaehtoja ovat olleet asemakaavamuutos, tietyt parkkipaikkajärjestelyt ja mahdollisuus rakentaa parvekkeita vanhaan vankilaan.

Ei kaikille parvekkeita

Kaikki Turun Kakolanmäellä toimineet rakennusliikkeet eivät ole menestyneet neuvotteluissa yhtä hyvin kuin Kakola Yhtiöt.

Mäellä sijaitsee entinen vankimielisairaala, ”Kakolan Anneksena” tunnettu rakennus, joka sekin on suojelukohde. Vankimielisairaala on jo saneerattu asuinkäyttöön.

Turun kaavamääräyksistä johtuen sekä vankimielisairaalan että Kakolan vankilan rakennuslupiin on pyydetty lausunto Museovirastolta

Käydyissä keskusteluissa Museovirasto vastusti parvekkeiden rakentamista vankimielisairaalaan. Sairaalan asuinkäyttöön remontoinut rakennusliike J. Martti & Co ei edes lähtenyt ajamaan parvekkeita rakennuslupaan, koska se ei uskonut niiden menevän läpi Museoviraston kielteisen kannan takia.

Museovirasto kuitenkin puolsi myöhemmin parvekkeiden rakentamista Kakolan vankilan ”Länsisellisiipeen”, kun rakennuslupaa haki toinen rakennusliike eli Kakola Yhtiöt. Molemmat rakennukset on suojeltu samalla sr-1-merkinnällä.

"Parvekkeiden osalta kohtelu oli epäoikeudenmukaista, mutta muuten yhteistyö on sujunut Museoviraston kanssa hyvin", sanoo hallituksen puheenjohtaja Janne Martti vankisairaalan saneeranneesta J. Martti & Co:sta.

Osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta sanoo, että Kakolan Länsisellisiipeen tulevat parvekkeet eivät estä rakennuksen alkuperäisen luonteen ymmärtämistä.

"Silloin suojelutavoitekin toteutuu", sanoo Härö. Hänen mukaansa parvekkeiden puoltaminen ei ollut kuitenkaan läpihuutojuttu, vaan tuskallisen pohdinnan tulos.

Härö ei osallistunut keskusteluihin vankimielisairaalan muutostöistä, eikä siksi halua kommentoida, miksi museovirasto otti kielteisen kannan entisen sairaalan parvekkeisiin.

Kaavamuutos etenee

Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päätti maaliskuussa jatkaa Kakolanmäen asemakaavamuutoksen työstämistä.

Kaavaehdotus lähtee tämän vuoden aikana lausuntokierrokselle. Näillä näkymin kaupunginvaltuusto pääsee päättämään muutoksesta aikaisintaan ensi vuonna.

Tuusula: Pormestarit S-ryhmän leivissä

Vahvin ehdokas Tuusulan tulevaksi pormestariksi on Arto Lindberg (SDP) ja apulaispormestariksi Mika Mäki-Kuhna (kok). Molemmat myöntävät tehneensä takavuosina urakoita Sjöblomien yrittäjä-, kiinteistösijoittaja- ja maanomistasuvulle.

Tuusula on Suomen pikkukunnista toisena siirtymässä poliitikkovetoiseen pormestarimalliin.

Arto Lindberg(SDP) kertoi sidonnaisuuksistaan vaalikamppailun aikaan MOT:n haastattelussa.
Arto Lindberg(SDP) kertoi sidonnaisuuksistaan vaalikamppailun aikaan MOT:n haastattelussa. Arto Lindberg(SDP) kertoi sidonnaisuuksistaan vaalikamppailun aikaan MOT:n haastattelussa. Kuva: Yle Tuusula,sidonnaisuus

Tuusulan kunnan todennäköisin tuleva kaavoituksesta vastaava apulaispormestari asuu taloyhtiössä jonka nimi on Tuusulan Ilmari.

Nimi ei ole sattumaa vaan talon on aikanaan rakentanut nykyisen kunnanhallituksen jäsenen Ilmari Sjöblomin rakennusyhtiö. Kokoomuslainen Mika Mäki-Kuhna sanoo MOT:lle ostaneensa asunnon rakennusliikkeeltä, ei puoluetoveriltaan.

Tuusulassa kohtaamista Sjöblomien suvun liiketoimien tai maaomistusten kanssa on vaikea välttää. Tuusulan kuntapolitiikkaan on vakiintunut käsite S-ryhmä, jolla tarkoitetaan Sjöblomeja ja heidän intressipiiriinsä luettuja politiikan vaikuttajia

Korkein hallinto-oikeus totesi jo 2011 että entisen kansanedustajan Juhani Sjöblomin suvun liiketoimet olivat liian laajat kunnanhallituksen puheenjohtajalle.

Nyt suurina maanomistaja ja sorayrittäjinä tunnettujen Sjöblomin veljesten liiketoimia pyörittää jo seuraava sukupolvi omissa yhtiöissään.

MOT-ohjelma Hyvät suvut kunnissa kuvaa miten laajasti Sjöblomit edelleen vaikuttavat Tuusulan kunnallispolitiikassa.

Entisen kansanedustajan ja kunnanhallituksen pj:n tytär Ruut Sjöblom on kunnanvaltuutettu. ja viime vuodet myös kaavoituksesta vastaavan lautakunnan jäsen.

Veljenpoika Ilmari on kunnanhallituksen jäsen ja rakennusalan yrittäjä, jolla on juuri nyt vireillä runsaasti rakennushankkeita Tuusulan vanhassa keskustassa eli Hyrylässä.

Jelppaan aina tuttuja― Arto Lindberg (SDP)

Valtuuston puheenjohtaja ja Tuusulan todennäköisin tuleva ykköspormestari on Arto Lindberg (SDP) puolestaan on tälläkin hetkellä Tuusulan rakennusvalvonnan rekistereissä merkitty vastaavaksi mestariksi ja suunnittelijaksi Juhani Sjöblomin omakotityömaalle.

Kunnan rakennusvalvonnasta löytää tiedot yhteensä kolmesta hankkeesta, jotka Lindberg on suunnitellut Sjöblomien veljeksille viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kunnan palveluksessa työskentelevä Lindberg itse sanoo suunnitelleensa taloja usealle valtuutetulle, eikä Sjöblomien toimeksiannoissa ole hänen mukaansa mitään kummempaa.

-Jelppaan aina tuttuja. Aiemmin kun olin yrittäjä tein paljonkin heille hommia, 90-luvulla varsinkin, sanoo Lindberg MOT:lle.

Kokoomuksen Mika-Mäki Kuhna näyttää nousevan apulaispormestariksi.
Kokoomuksen Mika-Mäki Kuhna näyttää nousevan apulaispormestariksi. Kokoomuksen Mika-Mäki Kuhna näyttää nousevan apulaispormestariksi. Kuva: Yle Tuusula,Kansallinen Kokoomus,sidonnaisuus

Ilmari Sjöblomin rakennusyhtiö on siis rakentanut todennäköisen tulevan kaavoituksesta vastaavan apulaispormestarin talon. Saman taloyhtiön hallituksessa vaikutti vuoteen 2013 myös Ruut Sjöblom.

Apulaispormestariksi vahvimmilla oleva Mika Mäki-Kuhna kiisti MOT:n haastattelussa ensin täysin tehneensä kattofirmansa kautta töitä Sjöblomien yhtiöille. Puhelun edetessä hän kuitenkin muutti mielensä.

-En mä sano, etten ole tehnyt mitään heidän kanssaan, mutta en ole tehnyt vuosiin.
-Siis olet sittenkin tehnyt heille töitä?
-Olen joskus tehnyt, mutta en varmaan kahdeksaan vuoteen, sanoo 80-luvulta lähtien yrittäjänä työskennellyt Mäki-Kuhna.
- Se vasta olisi omituista jos jättäisi hommia tekemättä.

Järvenpää: Kuohuviiniä kaupungin luottokortilla yrittäjäjärjestön edustusmatkoilla

Järvenpäässä on junailtu kaupunginhallituksen puheenjohtajan edustusmatkoja piilossa julkisuudelta ja ilman virallisia päätöksiä. Kokoomuslainen Helinä Perttu osallistui loppiaisen 2016 tienoilla Järvenpään Yrittäjien Berliinin-matkaan ja tämän vuoden alussa Yrittäjien Riikan matkaan.

Kartanon koulun rehtori Helinä Perttu.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu (kok.) on myös työssään Järvenpään kaupungin palveluksessa. Kartanon koulun rehtori Helinä Perttu. Kuva: Yle helinä perttu

Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen (sd) sanoo, että hän on hyväksynyt Pertun vapaa-ajallaan tekemät virkamatkat suullisesti ja että kaupunki on maksanut matkat.

MOT kävi läpi kaupungin luottamushenkilöille myönnettyjen luottokorttien laskut. Niiden mukaan Perttu tarjosi Berliinissä yrittäjille tuhannen euron arvoisen päivällisen Järvenpään kaupunginhallituksen luottokortilla. Kaupunginjohtajan mukaan kyse on vuotuisesta yrittäjien ja kaupungin yhteistyön suunnittelumatkasta, jossa kaupunki kustantaa päivällisen yhtenä iltana.

Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtajan suullisesti sopimista matkoista ja luottokortin käytöstä on tehty selvityspyyntö kaupungin tarkastuslautakunnalle.

Ei näitä voi vain suullisesti sopia.
― Maisa Pyykkönen (kesk.) Järvenpään tarkastuslautakunnan pj.

Järvenpään tarkastuslautakunnan pj. Maisa Pyykkönen (kesk.) sanoo MOT:lle omana mielipiteenään, että Järvenpään Yrittäjien loppiaismatkan kaltaisesta edustamisesta ei pitäisi sopia suullisesti. Suullisen päätöksen ongelma on avoimuuden puute.

Kuntaliiton lakiasiantuntija Kirsi Monosen mukaan virkamatkoista tulee olla kaupungin toimielimen tai hallintosäännön mukaan toimivaltaisen viranhaltijan päätös.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Perttu on järvenpääläisen Kartanon koulun rehtori. Perttu maksoi kaupungin edustusluottokortilla myös koulun ystävyyskaupunkimatkan Saksan Buchholziin tammikuussa 2016. Virallisen päätöksen rehtori Pertun matkasta teki kaupunginjohtaja Kukkonen päivä ostojen jälkeen.

Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen
Järvenpään tarkastuslautakunta selvittää kaupunginjohtaja Erkki Kukkosen suullisesti hyväksymiä edustusmatkoja. . Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Kuva: Yle Järvenpää,hallitukset (julkinen hallinto),kuntapolitiikka

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan Maisa Pyykösen mukaan Perttu on toisessa roolissaan hallituksen puheenjohtajana kaupunginjohtajan esimies, ja tällaisessa tilanteessa matkapäätökset pitäisi aina tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Vuonna 2013 kaupunginhallitus kaatoi esityksen Pertun ystävyyskaupunkimatkasta Pasadenaan, Yhdysvaltoihin.

Kukkosen mukaan siitä, että juuri kaupunginhallituksen puheenjohtajan oma koulu valitaan ystävyyskouluksi, sovittiin pari vuotta aiemmin toteutuneella matkalla Buchholziin. Tällä matkalla Perttu oli Kukkosen mukaan mukana kaupunginhallituksen puheenjohtajan roolissa.

Kuittikuitti summa
Kuva: Yle

Helinä Perttu itse sanoo, että saksalaiskoulu pyysi juuri hänen johtamaansa koulua mukaan yhteistyöhön. Pertun mukaan hän on myös itse pyytänyt kaikkiin matkoihin luvat asianmukaisesti. Tuhannen euron illallinen taas liittyi tilanteeseen, jossa kaupungin yrityspalvelujohtajan luottoraja ei riittänyt Järvenpään yrittäjille ulkomaanmatkalla tarjotun kiitospäivällisen maksamiseen.

Tampere: Kaupungin ex-pomon yhdistys voitti kilpailutuksen

Tampereella Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen toiminnan uudistus on saanut päristelijöiden pakoputket paukkumaan.

Keskuksen toimintaa pyörittivät aiemmin mm. moottoriharrasteseurat. Tampereen kaupunki halusi kuitenkin Teiskon alueen kehitykseen uutta puhtia ja kilpailutti vuonna 2013 keskuksen operoinnin. Moottoriharrasteseurojen yhteenliittymä Timoke ry hävisi kisan.

Jälkimainingit ovat nostattaneet monenlaista porua.

Yksi kysymys koskee Tampereen kaupungille työskennelleen Ahti Laakson roolia tapauksessa. Laakso toimi vuoteen 2011 Tampereen kiinteistötoimessa maanhankintapäällikkönä. Hänelle kuului Teiskon moottorikeskuksen asiat mm. vuokrasopimusten valmistelun ja valvonnan osalta.

Laakso on halunnut pysyä moottorikeskuksen asioiden ääressä leipätöiden ulkopuolellakin.

Laaksosta tuli vuonna 2011 puheenjohtaja Vauhtipuisto -nimiseen yhdistykseen.

Laakson mukaan Vauhtipuisto perustettiin edistämään Teiskon moottorikeskuksen asioita eikä perustamisvaiheessa ollut tietoa tulevasta kilpailutuksesta.

Keväällä 2012 Laakso oli ehdolla myös vanhojen toimijoiden Timoke ry:n puheenjohtajaksi, mutta hän hävisi äänestyksessä.

Tampereen vaakuna Kuntatalon seinällä Helsingissä.
Tampereen kaupunki kilpailutti Teiskon moottorikeskuksen pyörittämisen. Tampereen vaakuna Kuntatalon seinällä Helsingissä. Kuva: Yle,Taisto Lapila Tampereen vaakuna,Tampere

Vuonna 2013 Tampereen kaupunki kilpailutti Teiskon keskuksen käytännön operoinnin. Tässä startissa vastakkain olivat Vauhtipuisto ja perinteisten toimijoiden Timoke. Vauhtipuisto voitti!

Kakkoseksi jäänyt Timoke valitti lopputuloksesta markkinaoikeuteen vedoten mm. siihen, että Vauhtipuisto olisi hyötynyt puheenjohtajansa aiemmasta työhistoriasta. Tampereen kiinteistötoimi, jossa Laakso siis oli työskennellyt, osallistui Laakson lähdön jälkeen tarjouskilpailun järjestämiseen.

Timoken valitus hylättiin. Laakson kaksoisroolissa ei ole osoitettu mitään lainvastaisuutta.

Eikö työskentely Teiskon keskuksen asioiden parissa kaupungin leivissä hyödyttänyt häntä myöhemmin tarjouskilpailussa saman alueen herruudesta?

Ahti Laakson omasta mielestä hyödyt ovat vähäisiä.

Laakson mielestä kilpailutuksessa etulyöntiasema oli paremminkin hävinneellä Timokeella, koska sen taustavoimat olivat pyörittäneet alueen harrasteita jo vuosikymmeniä.

Laakso kertoo lähteneensä Vauhtipuiston johtoon, koska häntä pyydettiin tehtävään usealta taholta. Pärinän pariin vetää se, että hän on asunut Teiskossa ja osallistunut vapaaehtoisena moottorikisojen järjestelyihin jo vuosia.

Laakso muistuttaa, että kilpailutuksen hävinneenkin yhdistyksen riveissä on henkilö, joka tunsi Teiskon asiat työn puolesta: Timokeen hallituksen jäsen Jorma Nieminen oli tekemisissä moottorikeskuksen asioiden kanssa työkennellessään Tampereen kaupungin liikuntatoimessa.

Jyväskylä: Perusteettomia palkkioita hallitusjäsenille

Jyväskylän kaupungin tytäryhtiö Jykes Kiinteistöt on maksanut vuosina 2015 - 16 noin 10 000 euroa kyseenalaisia lisäpalkkioita hallituksensa jäsenille.
Lisäpalkkiokäytännöstä on päättänyt Jykes Kiinteistöjen hallitus itse. Yhtiö tarjoaa toimitiloja yrityksille.

Jykesin Kiinteistöjen hallituksen rivijäsenelle lisäpalkkion kertasumma on ollut 150 euroa eli normaalin kokouspalkkion verran.

Vastaavia haamupalkkioita on maksettu joidenkin muidenkin Jyväskylän kaupungin tytäryhteisöjen hallitusten jäsenille.

Jyväskylässä maksuun lipsahtaneita lisäliksoja ei aiota karhuta takaisin.

Jyväskylän palkkiosotku vaikuttaa herkältä, sillä vinkki asiasta saapui MOT-toimitukseen maapostilla ilman pienintäkään vihjettä lähettäjästä.

Jyväskylän kaupungin johto on setvinyt palkkioasiaa ilman kirkkaita valoja. Kaupunginjohtaja Timo Koiviston mukaan varsinaista raporttia selvityksistä ei löydy, ainoastaan sähköpostiliikennettä virkamiesten välillä.

Jyväskylän tytäryhteisöjen hallitusten jäsenille ja puheenjohtajille kuuluisi maksaa ainoastaan normaalit vuosi- ja kokouspalkkiot hallitustyöskentelystä. Lisäpalkkioita on kuitenkin maksettu viime vuosina myös osallistumisesta esimerkiksi kursseille, neuvotteluihin tai muihin kokouksiin.

Jyväskylän talousjohtaja Ari Hirvensalo katsoo, että haamupalkkioissa ei ole kyse jättisummista. Hänen mielestään taustalla on väärinkäsityksiä, ei väärinkäytöksiä.

Ainakin osa Jyväskylän tytäryhtiöistä on tulkinnut kaupungin palkkio-ohjetta niin, että hallitusten jäsenille voidaan maksaa erillispalkkioita samoilla perusteilla kuin kaupungin luottamusmiehille, vaikka näin ei kuuluisi menetellä.

Poliittiset päättäjät ovat tulkinneet, että he ovat luottamusmiehiä yhtiöiden hallituksissakin.― Jyväskylän talousjohtaja Ari Hirvensalo

Kuntapoliitikot istuvat niin Jyväskylässä kuin muuallakin usein kaupungin toimielinten lisäksi kaupungin tytäryritysten hallituksissa, mutta roolit ovat juridisesti kovin erilaiset.

Miten ihmeessä luottamushenkilön ja yhtiön hallintoelimen jäsenen asema voi sekoittua?

Hirvensalon mukaan kuntapoliitikko voi kuitenkin helposti mieltää hallitustyöskentelyn luottamustoimeksi. “Kaikille ei ole ollut varmaankaan selvää, mitä tarkoittaa luottamushenkilö”, Hirvensalo arvioi.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto täsmensi viime syksynä ohjeita niin, että erillispalkkiot eivät kuulu kaupungin tytäryhtiöiden hallitusjäsenille. Ansionmenetys- ja kulukorvaukset ovat kuitenkin mahdollisia.

Koiviston mukaan virheellisten erillispalkkioiden maksuun on saattanut myötävaikuttaa ohjeiden epäselvyys.

Lapinlahti: Satoja tuhansia euroja 15 vuoden ajan ilman kilpailutusta

Lapinlahden kunta Pohjois-Savossa ei ole kilpailuttanut ostamaansa mielenterveyspalvelua viiteentoista vuoteen. Samaan aikaan kunnassa on kilpailutettu monia muita ostopalveluja useasti.

Kunta teki sopimuksen mielenterveystyöhön liittyvistä palveluista vuonna 2002 savolaisen yrityksen kanssa. Vuonna 2007 toiminta siirtyi toiselle yritykselle liiketoimintakaupalla.

Tilauksen arvo on viime vuosina ollut noin 400 000 - 500 000 euroa vuodessa.

Sukulainen kunnanhallituksessa― yleisövinkki Lapinlahdelta

MOT:n saamassa juttuvinkissä pohditaan, onko sukulaisuussuhde ehkä suojannut kyseistä terveysalan yritystä kilpailulta. Yhden yrityksen omistajan serkku nimittäin istuu Lapinlahden kunnanhallituksessa.

Lapinlahden peruspalvelulautakunnan valmistelija, johtava lääkäri Aino Huovinen torjuu tällaisen epäilyn, koska kilpailutusta on käsitelty peruspalvelulautakunnassa, ei kunnanhallituksessa.

Kuntia sitova hankintalaki ei ole koskaan määrännyt yksiselitteisesti, millä ehdoin jatkuva sopimus pitää kilpailuttaa uudestaan. Lain mukaan kunnan pitää kuitenkin käyttää kilpailu hyväkseen.

“Jos vanha sopimus käy kunnalle epäedulliseksi, kilpailutus tulisi ottaa tarkasteluun”, sanoo julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Lapinlahden kunta on uudistanut mielenterveyspalveluja koskevan sopimuksensa kaksi kertaa nykyisen toimijan kanssa ilman kilpailutusta.

Aino Huovinen pitää kunnan menettelyä laillisena. Huovisen mukaan mielenterveyspalveluun on oltu tyytyväisiä ja hoitosuhteen jatkuvuus on potilaiden kannalta hyvä asia.

Mielenterveyspalvelun kilpailutus on ollut pariin otteeseen peruspalvelulautakunnan pohdinnassa. Kilpailutukseen ei kuitenkaan ole ryhdytty mm siksi, että sote-uudistuksen takia uuden sopimusjakson odotettiin jäävän lyhyeksi.

Kurikka: Koulurakennuksen myyjä muuttuikin ostajaksi

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä päätti myydä Jurvan keskustassa sijaitsevan vanhan ammattikoulun kivitalon ja naapurirakennukset. Koulu siirtyy parin vuoden päästä Kurikan keskustaan.

Ostajaksi löytyi jurvalainen yrittäjä. Rakennus vaihtoi omistajaa viime vuonna käytännössä ilmaiseksi. Vastineeksi koulu voi toimia paikalla ilman kustannuksia vielä pari vuotta.

Kun valitusaika ja Kurikan ja muiden omistajakuntien etuostoaika oli umpeutunut, kutsui ostaja Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja koulutuskuntayhtymän hallituksen varapuheenjohtajan mukaan yhtiöön.

Myyjä muuttui näin ostajaksi.

Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Erkki Honkala (kok.) sanoo, että hallituskollegan siirtyminen ostajayhtiöön ei ollut tiedossa päätöstä tehtäessä.

Muotoilen sen niin, että olihan se yllätys.
― Seinäjoen koulutuskuntayhtymän hallituksen pj. Erkki Honkala (kok.)

Tyylipisteet eivät nouse korkealle, mutta juridisesti kuvio meni lain kirjaimen mukaisesti

Koulutuskuntayhtymän valtuuston puheenjohtajan Martti Pajulammen (kesk.) mukaan yhtymän kannatti joka tapauksessa hankkiutua eroon turhasta kiinteistöstä.

MOT ei tavoittanut Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtajaa ja koulutuskuntayhtymän hallituksen varapuheenjohtaja Juhani Mäkeä (kesk.) kommentoimaan, mutta Mäki on todennut Ilkka-lehdelle, että hänen hallitusjäsenyytensä yrityksessä ei ollut tiedossa kun hän päätti myynnistä yhtymähallituksessa.

Piirrettyjä tuulimyllyjä metsämaisemassa
Tuulikaavojen ja rakennuslupien läpi saamisessa on käytetty kyseenalaisia keinoja. Piirrettyjä tuulimyllyjä metsämaisemassa Kuva: Yle, Saara Paasikivi, Taisto Lapila tuulivoimalat,tuulipuistot,valtiontuki

ILMASTA RAHAA

  • Valtion lupaama tuotantotuki tuulisähkölle on saanut aikaan kilpajuoksun voimaloiden rakennuspaikoille.
  • Vuonna 2010 säädetyn lain mukaan tuen saavat vain ne tuulimyllyt, jotka ehtivät ilmoittautua mukaan 2500 megavolttiampeerin kiintiöön.
  • Vuonna 2015 kisaa kiristi hallituksen aikeet leikata tukikiintiötä viidenneksellä.
  • Tuki tarkoittaa käytännössä sitä, että tuulivoimayhtiö saa 12 vuoden ajan sähköstä vähintäään takuuhinnan, joka on pitkään ollut moninkertainen verrattuna sähkön markkinahintaan.
  • Päästäkseen tukikiintiöön tuulivoimalalla pitää olla lainvoimainen rakennuslupa tai toimenpidelupa.
  • Valitusmahdollisuudet olivat myrkkyä tuulimyllyjen rakentajille, koska niistä saattoi aiheutua viivästystä.
  • Sievi: Saksalaisyhtiö lupasi rahaa kunnalle jos myllyt toteutuvat

    Vain mielikuvitus on ollut rajana kun tuuliyhtiöt ovat innovoineet erilaisia lahjoitusrahoja, urheilutukiaisia ja suoria sopimuksia, joilla kaavavalittajia on yritetty taivutella tuulimyllyjen puolelle.

    Sievin Jakostenkallioiden alueelle tuulivoimaloita puuhannut ABO Wind yritti vauhdittaa omaa hankettaan rahalla. Yhtiö tarjoutui vuonna 2015 tekemään Sievin kunnan kanssa 250 000 euron vuokrasopimuksen varastoalueesta,-halleista ja neuvottelutilasta.

    Vuokrasopimuksen ehtoihin kuului, että tuulivoimapuistoon liittyvät valitukset vedetään pois ja voimalat ehtivät 2500 megavolttiampeerin kiintiöön sekä saavat täten valtiollisen tuen.

    ABO Windin yhteistyökumppani Sievi Jakostenkallio Tuulivoima Oy puolestaan tarjosi 2014 Sievin Jokikylän kyläyhdistykselle 90 000 euron toimintatukea. Ehtoihin kuului, että Jakostenkallioiden tuulivoimaloiden aloituskatselmus olisi voitu pitää huhtikuun 2015 loppuun mennessä.

    Kummallista tarjouksissa oli se, että rahoja ei luvattu niille yksityishenkilöille, jotka olivat valittaneet esimerkiksi tuulivoimaloiden rakennusluvista. Miten kyläyhdistys tai kunta olisi siis voinut saada aikaan sen, että yksityishenkilöt vetävät valituksensa pois?

    Sievi Jakostenkallio Tuulivoima Oy:n toimitusjohtaja Erwin Birr sanoo, että kyseinen ehdotus on mennyt roskiin eikä hän muista enää asian kaikkia yksityiskohtia.

    Sievin kunta ja Jokikylän kyläyhdistys eivät solmineet tarjottuja sopimuksia. MOT ei tavoittanut ABO Windin johtoa kommentoimaan asiaa.

    Alajärvi: 30 000€ jos valitukset perutaan

    Ilmattarella taas on Alajärvellä vireillä tuulipuisto, jonka valtuusto on jo hyväksynyt.

    Kaava poiki kuitenkin heti tukun hidastavia valituksia.

    Ilmattaren sopimusehdotus 2015 1Ilmattaren sopimusehdotus 2015 2
    Kuva: Yle

    MOT sai nähtäväkseen sopimusehdotuksen, jossa Ilmatar tarjoaa useille valittajille korkeimmillaan 30 000 euroa jos nämä vetävät valituksensa pois. Kesällä 2015 tarjottujen sopimusten yhteissumma nousi jopa 300 000 euroon. Ilmattaren voiteluehdotus ei kuitenkaan kelvannut valittajille.

    Alajärven projektinvetäjä Erkka Saario, onko Ilmatar muissa kohteissaan onnistunut ostamaan valituksia pois? - Näitä saa tietenkin kukin kutsua miten valitsee. Emme ole tehneet vastaavia tarjouksia muualla.

    Posio ja Pudasjärvi: Jääviys kaatanut tukun tuulikaavoja

    Suomessa laki kieltää kansainvälisesti vertaillen tiukasti jäävien päättäjien osallistumisen viralliseen päätöksentekoon. Hallinto-oikeuksien tiukka linja näkyy myös tuulivoimaloista päätettäessä.

    Esimerkiksi Posiolla kaava kaatui kun yhteismetsän hoitokunnan jäsenet olivat päättämässä yhteismetsän alueelle nousevista kaavoista.
    Pudasjärvellä taas tuulikaava kaatui kun Metsähallituksen Metsätalous -tulosalueen työntekijä oli mukana päättämässä valtion maille nousevista myllyistä.

    Toisaalta MOT:n tutkimat tapaukset osoittavat, että epävirallisesti kahdella pallilla istuvat päättäjät saavat lobata, sopia ja vaikuttaa varsin laajasti, kunhan jääväävät itsensä virallisissa kokoustilanteissa.

    MOT:n tarkastamat vinkit osoittavat, että useissa kunnissa istuu päättäjiä. joiden omien liiketoimien menestystä ovat siivittäneet kunnan kanssa tehdyt kiinteistö- tai maakaupat ja kaavoitusratkaisut.

    MOT:n ohjelmassaHyvä Veljet kunnissakuvataan, miten Turussa sai juuri valituskierroksen jälkeen lainvoiman noin sadan loma-asunnon kaava kokoomuslaisen Harjattulan kartanon maille. Kaarinassa taas toisen entisen kokoomuskartanon tiluksille yritetään saada parhaillaan golf-kenttää ja rantarakentamista.

    Vaikka Suomen jääviyssäännöt ovat tiukat, ne jättävät laajan harmaan ja säätelemättömän pelikentän jääveille päättäjille sopia asioista epävirallisesti ,muodollisen päätöksenteon ulkopuolella.

    Voi olla, että meillä on liian kapea järjestely nyt, koska se muodollinen päätöksenteko on se, jossa jäävätään. Kaikki osapuolet kuitenkin tietää, että asianomainen on saattanut olla mukana kaikissa muissa vaiheessa ja ehkä myöskin muissa rooleissa.
    ― -Ari Salminen, professori, Vaasan yliopisto
    Juuri tämä epävirallisuus se keskustelua herättävä asia, koska siinä epävirallisessa vaiheessa useinkin saadaan aika paljon aikaan. Se on sellainen harmaa alue ja ehkä pieni aukkokin tässä juridisessa sääntelyssä.
    ― Olli Mäenpää, Hallinto-oikeuden professori, Helsingin yliopisto

    Kerava: Kansanedustajan kiinteistöbisnekset

    MOT kertoi viime syksynä kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehden vireillä olevista liiketoimista johtamansa kaupungin kanssa.

    Eero Lehti on Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Lehti on jäävännyt itsensä päätöksenteossa lain vaatimalla tavalla.

    Hän omistaa kaupungintalon viereisen vanhan poliisitalon ja siihen kuuluvan pysäköintitalon Keravan keskustassa. Keravan kaupunginhallitus sai syksyllä tiedon esisopimuksesta, jolla rakennusyhtiö Salpausselän Rakentajat on sopinut ostavansa Lehden tontin. Osana hanketta kaupunginhallitus lupasi myydä viereisen kaupungintalon tontin samalle rakennusyhtiölle.

    Eero Lehti on siis solminut omasta kiinteistöstään esisopimuksen, jota ei kuitenkaan julkisteta. Esisopimuksissa myyjän saama hinta riippuu tyypillisesti myöhemmin toteutuvan rakennusoikeuden määrästä.

    Lehti ei vastannut MOT:n kysymyksiin esisopimuksen sisällöstä.

    Kannus: Kunta tilasi tiekartoituksen jaoston puheenjohtajalta – laki sallii

    Teknisen lautakunnan puheenjohtaja veti vuodesta 2013 lähtien lautakunnan yksityistiejaostoa. Hän lopetti työnsä jaostossa viime keväänä. Pian sen jälkeen kunta osti häneltä yli 12 000 euron arvoisen yksityistiekartoituksen.

    Kaupungin mukaan yksityistiejaoston johtajalta voi laillisesti ostaa samoja palveluita, joita hän kunnan piikkiin vuosia suunnitteli.

    Mittausteknikko Matti Salmela kertoo MOT:lle, että asia tarkastettiin Kuntaliitosta.

    Hänen mukaansa kuvio oli laillinen, koska hankinta tehtiin luottamushenkilön vasta perustelulta yhtiöltä eikä häneltä yksityishenkilönä. Laki rajoittaa vain sitä, että luottamusmies ei voi osallistua kokoukseen kun hankinnasta muodollisesti päätetään.

    Kannuksen tarkastuslautakunta on kritisoinut jaoston toimintaa ja kehottanut tarkkuuteen esteellisyyskysymyksissä.

    Kannuslaisia närästää myös jaoston päätös tilata suorahankintana, ilman kilpailutusta yli 47 000 euron arvoinen selvitys yksityisistä tiekunnista. Kannuksen tarkastuslautakunta pitää tilausta hankintalain vastaisena.
    Lue lisää: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3409

    Eurajoki: Kunta osti myymänsä tontin takaisin 20-kertaisella hinnalla

    MOT-ohjelmassa kuvataan, miten Eurajoen kunta yritti ostaa raumalaissijoittajalta 360 000 eurolla takaisin tontin, jonka kunta oli itse myynyt 18 000 eurolla.

    Paikallinen lehti, Satakunnan Kansa kuitenkin kiinnitti huomiota kirjastotontin kovaan hintaan ja kaupunginhallituksen jäsenen sidonnaisuuksiin, ja kunnanvaltuusto torppasi oston vuonna 2010.

    Pari vuotta myöhemmin kaupunki palasi kaikessa hiljaisuudessa asiaan. Tällä kierroksella kuvio meni läpi hiukan muuntuneessa muodossa.

    Kaupunki sopi rakennusyhtiö Hartelan kanssa mutkikkaasta operaatiosta, jonka päätteeksi kunta osti yritykseltä suorahankintana samaisen tontin ja sille rakennettavan kirjaston.

    Tontin osuus hinnasta oli 380 000 euroa, kunta osti sen Hartelalta, joka oli ostanut sen hetkeä aiemmin samalta raumalalaiselta kiinteistösijoittajalta, joka oli kaupitellut tonttia kunnalle jo ensimmäisellä kierroksella.

    Entisen säästöpankin johtajan ja kaupunginhallituksen jäsenen Seppo Lempaisen rooli tontin omistaneen kiinteistöosakeyhtiö Eurajoen Portin toimitusjohtajana selvitettiin Kuntaliitosta jo vuonna 2010.

    Infografiikka
    Sijoittaja maksoi Eurajoen kaupunginhallituksen jäsenen suvun osaomistamalle EKT-palvelulle, joka maksoi kaupunginhallituksen jäsenelle, josta tuli toimitusjohtaja firmaan, jonka omistaman kalliin tontin ostoa kunnalle hän kaupunginhallituksessa edisti. Infografiikka Kuva: Yle, Saara Paasikivi Eurajoki,kiinteistöala,esteellisyys

    Kuntaliiton mukaan kaupunginhallituksen jäsen ei ollut toimeksiantojäävi päättämään tontin omistaneen kiinteistöosakeyhtiö Eurajoen Portin osakkeiden ostosta kunnalle, koska hän ei ollut toimeksiantosuhteessa suoraan hyötyjään eli raumalaiseen kiinteistösijoittajaan. Mutkikkaan kuvion teki juridisesti oikeaksi se, että palkkio ketjutettiin yrityksen kautta.

    Näin ollen Lempainen ei jäävännyt itseään myöskään kun Eurajoki 2013 hyväksyi kaavavalmistelun, jonka tarkoituksena oli kirjaston hankinta Hartelalta. Hän sanoo, että kun tontin myynti toteutui 2014, hän ei enää ollut isännöitsijänä ja toimitusjohtajana Eurajoen portissa. Virallisen kaupparekisterin mukaan toimitusjohtajuus kuitenkin jatkui kunnes MOT kysyi asiasta Hartelalta.

    Lempainen jätti myös kertomatta sekä kunnalle että kuntaliitolle, että hänen sukulaisellaan oli 23 prosentin omistus yhtiöön, jolta raumalaissijoittaja osti kiinteistöyhtiön isännöinnin.

    Kuntaliiton asiantuntija sanoo, että kyse oli esteellisyystulkinnan suhteen rajatapauksesta, sillä laissa on yleissäädös, jonka mukaan esteellisyys voi syntyä myös kokonaisarvion perusteella.

    Kirjasto avattiin viime vuonna, ostopäätöksestä ei ole valitettu, ja se on lainvoimainen.

    Lempainen itse painottaa, että hänen kaksoisroolinsa ei ole tuonut henkilökohtaista hyötyä.

    Rauma: Jääviysongelmia kauppakeskuksen kaavassa

    Uusi kauppakeskus kuumentaa tunteita Raumalla. Liiketiloiltaan noin 17 000 neliön ostosparatiisin on määrä nousta kaupungin ydinkeskustaan.

    Tuleva kauppakeskus Raumalla
    Raumalla kauppakeskuskaava saattaa kaatua esteellisyyteen jo toisen kerran Tuleva kauppakeskus Raumalla Kuva: Yle, Taisto Lapila Rauma,kauppakeskus,kaavoitus,esteellisyys

    Kriitikot väittävät, että läheinen Vanhan Rauman puutaloidylli putiikkeineen ja kahviloineen näivettyy, kun uusi ostoskeidas vie turistien rahat. Hankkeen puolustajien mielestä Vanha Raumakin saisi uusia asiakkaita uuden kauppakeskuksen myötä ja liiketilaa tarvitaan keskustaan lisää.

    Rauman toimielimet ovat kompastelleet jääviysongelmiin, kun kauppakeskuksen mahdollistavaa “Kanalin Länsirannan” asemakaavamuutosta on tehty.

    Kaavaan liittyy muutakin kuin kauppakeskus, ja myös sivujuonteet ovat nousseet isoon rooliin.

    Vuonna 2016 Turun hallinto-oikeus katsoi, että kaupunginhallituksen ja kaavoitusjaoston jäsen Sirpa Viitanen (sd.) oli esteellinen osallistumaan kaavan käsittelyyn. Kaupunginvaltuuston siunaama kaava meni siksi kumoon.

    Viitanen kuuluu myös Osuuskauppa Keulan hallintoneuvostoon. Keula hyötyisi uudesta kaavasta, sillä se omistaa tytäryhtiönsä kautta tontin alueella.

    Uuden kaavan myöstä Keulan tontin rakennusoikeus harppaisi huimasti, 5000 kerrosneliöstä noin 12 000 neliöön.

    Oikeuden mielestä Keulan hallintoneuvoston jäsen ei olisi saanut osallistua kaupunginhallituksessa ja kaavoitusjaostossa valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka hyödyttää Keulaa näin paljon.

    Rauman toimielimet valmistelivat kaavan uudestaan ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen toistamiseen viime vuonna. Mutta jälleen kaavaa varjostaa osuuskauppaan liittyvä mahdollinen jääviystapaus.

    Kaavan uuteen käsittelyyn on osallistunut Jari Laihonen (sd.) kaavoitusjaoston puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Laihonen puolisoineen omistaa enemmistön Kivikylän Kotipalvaamosta, joka tekee yhteistyötä kaavasta hyötyvän Osuuskauppa Keulan kanssa.

    Palvaamolla on oma palvelulihatiski kuudessa Keulan myymälässä. Laihosen mukaan palvaamo on “tavallaan” Keulan vuokralaisena.

    Vanha Rauma Yhdistys on valittanut uudelleen päätetystä kaavasta juuri Laihosen ja Keulan liikesuhteeseen vedoten.

    Kun kaava kaatui jo kerran osuuskauppaan kytköksissä olevan Sirpa Viitasen jääviyteen, niin miksi ihmeessä myös toisella kierroksella kaavapäätös riskeerataan niin, että asian käsittelyssä on mukana osuuskauppaan kytkeytyvä toinen demari?

    “En koe, että minulla olisi osuuskauppakytkös”, Laihonen puolustautuu.

    Laihosen mielestä palvaamon ja Keulan yhteistyö on “nakkikauppaa” eikä tuo merkittävää tulonlisäystä palvaamolle. Laihonen ei kuitenkaan kerro nakkikaupan arvoa.

    Osuuskauppa Keula tiedotti vuonna 2015, että Laihosten palvaamo on myynnillä mitaten suurin paikallinen yhteistyökumppani.

    Jos puhutaan hyvä veli -asioista, niin kyllä ne veljet pitäisi tuntea
    ― Jari Laihonen (sd)

    Liikesuhteeseen vetoava kaavavalitus tuli Laihosen mukaan yllätyksenä. “Jos en ole koskaan edes käsipäivää sanonut, niin ehkä se on kaukaa haettua.”

    Laihonen ei usko, että kaavavalitus menestyy. Lain mukaan voi kuitenkin syntyä esteellisyys, jos kaavoitusjaoston jäsenen puolueettomuus vaarantuu.

    Kunta lepsuilee tai töpeksii

    Yleisövinkkejä tuli myös turhautuneilta kuntalaisilta, jotka kokivat, että kunnan elinkeinopolitiikka saa kuntapäättäjät joustamaan yritysten toiveiden vuoksia kohtuuttomuuksiin asti.

    Lappeenranta: Hotellihanke kaatui, sopimussakot liikemiehiltä jäivät saamatta

    Lappeenrannan Huhtiniemeen suunniteltu kylpylähotelli kaatui vuodenvaihteessa, kun hankkeen toteuttaja Buildia Oy heitti lapion nurkkaan ja vetäytyi.

    70 miljoonan euron hotelli- ja vapaa-aikakeskuksen mureneminen on murhe sinänsä Lappeenrannassa. Lisää porua syntyi siitä, että kaupunki ei saakaan jopa 380 000 euroon yltäviä sopimussakkoja ja korvauksia hankkeen kaatumisesta, vaikka ainakin osa kuntapoliitikoista uskoi ihan muuta.

    Syyllisten päitä on vaadittu vadille.

    “Onko tässä kustu silmään vai mitä on tapahtunut”, kyseli kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.) Etelä-Saimaan haastattelussa 10. tammikuuta 2016.

    Enintään 380 000 sopimussakot ja korvaukset olisi pitänyt maksaa sen osapuolen, jonka takia hotellihanke raukeaa.

    Kaupunki ei kuitenkaan rahoja saa, koska kipurahat takaavaa täytäntöönpanosopimusta ei koskaan allekirjoitettu - hankkeen yhteistoimintasopimus vuodelta 2008 ei takaa korvauksia ja sakkoja.

    Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan ihmetykseen ei ole aihetta, sillä kaupunginvaltuutetuille kerrottiin vuonna 2014, että nimet puuttuvat niistä papereista, jotka mahdollistavat sakot ja korvaukset.

    “Kaupunginsihteeri on esitellyt koko prosessin valtuustossa”, Jarva sanoo.

    Kaupunki joutuu nyt palauttamaan 100 000 euron kaavoituksen aloitusmaksun hankkeen alullepanijalle, vaikka kaupungin rahaa on palanut hotellia varten tehtyyn asemakaavaan.

    Onko sopimus kaupunkilaisten etujen mukainen, jos kaavoitusrahat pitää palauttaa yritykselle, jota varten kaava tehtiin turhaan?

    “Meillä on se kaava olemassa. Me tavoittelemme yhä kaavan mukaista toimintaa. Ei ole mennyt hukkaan se raha”, kaupunginjohtaja Jarva vakuuttaa. Hän uskoo, että hotelli voi vielä toteutua parempina aikoina.

    Siikajoki: Tuulivoimafirmalla yli 160 000 euron rakennuslupamaksut maksamatta

    Tuulivoimayhtiö Terrawindillä on maksamatta noin 166 000 euroa rakennuslupiin liittyviä maksuja Siikajoen kunnalle Pohjois-Pohjanmaalla.

    Jotkut kuntalaiset ihmettelevät, miksi rahoja ei ole saatu vieläkään (helmikuun puolivälissä 2017) Siikajoen kunnan kassaan.

    Maksut liittyvät Isonevan ja Vartinojan alueille suunniteltuihin tuulivoimaloihin. Laskujen eräpäivät tulivat vastaan jo syksyllä 2015. Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi lupasi silloin, että Terrawind saa lykätä maksamista, koska rakennusluvat oli myönnetty ehdollisina ja ne olivat vailla lainvoimaa.

    Rakennuslupien lainvoima puuttui, koska tuulivoima-alueiden osayleiskaavoista oli valitettu. Kysymys lainvoimaisuudesta kuitenkin ratkesi vuoden 2016 elokuussa, kun korkein hallinto-oikeus ratkaisi kaavavalitukset.

    Tuolloin Isonevan kaava ja rakennusluvat saivat sinetin, mutta Vartinojan lisäosan kaava meni kumoon. Siksi Vartinojan rakennusluvatkin ovat rauenneet.

    Terrawindin kuuluisi maksaa rauenneidenkin rakennuslupien maksut, mutta kunta palauttaisi niistä puolet takaisin yritykselle.

    Keskeneräisiin kaavavalituksiin liittyvä peruste maksulykkäykseen näyttää siis poistuneen monta kuukautta sitten, mutta Siikajoki ei ole saanut rahoja vieläkään.

    Terrawindiltä on hankala saada tarkkaa selkoa siitä, millä tavoin maksuasia on edennyt syksyn 2016 jälkeen.

    Terrawindin toimitusjohtaja Markku Tarkiainen sanoo, että Terrawind ei ole laiminlyönyt maksuja ollenkaan. Häne mukaansa maksujen aikatauluista on sovittu Siikajoen kunnan kanssa. Samaa mieltä on kunnanjohtaja Kaisu Tuomi.

    Kunta lähetti Terrawindille Isonevan rakennuslupiin liittyvän 130 600 euron laskun joulun alla. Siikajoen kunta ilmoitti, että jos maksu ei onnistu eräpäivänä, yhtiön pitää tehdä maksusuunnitelma.

    Kaisu Tuomen mukaan Terrawind on ehdottanut maksusuunnitelmaa, joka on menossa helmikuussa Siikajoen kunnanhallituksen käsittelyyn.

    Kunta ei anna MOT:n käyttöön Terrawindin selvityksiä siitä, miksi laskuja ei ole vielä maksettu. Tuomen mukaan kunta voi joustaa maksuaikatauluissa tarpeen vaatiessa.

    “Ei ole tavatonta, että yrittäjällä tai yksittäisellä kuntalaisella on maksuongelmia”, Tuomi sanoo.
    Tuomi luottaa, että Terrawind tulee maksamaan rakennuslupamaksut.

    Hanko: Kari Stadig peri Hjallis Harkimon bisnekset

    Hangossa on jo vuosia väännetty mittavasta gryndaushankkeesta Hangon paraatipaikalle, kiistellylle Tehtaanniemen rantatontille.

    Kaavassa alue on varattu majoitustustiloiksi eli hotellialueeksi. Tänä keväänä rantaan valmistuu kuitenkin yksityisiä luksusloma-asuntoja ja kylpylä, joka on osan vuotta suljettu tavallisilta hankolaisilta.

    Hotellihankkeen muuttuminen suljetuksi loma-asunto- ja kylpyläalueeksi on herättänyt myös runsasta vastustusta Hangossa.

    Rannan kehittämisellä on värikäs historia. Vuonna 2010 Hanko sopi Hjallis Harkimon ja Diili-ohjelman kanssa kylpylähotellin ja asuntojen rakentamisesta.Harkimo ei kuitenkaan toteuttanut hanketta, vaan myi maat eteenpäin rakennusyhtiölle, joka sekin meni pian konkurssiin.

    Tämän jälkeen Tehtaanniemen alueen kehittäjiksi ilmoittautui mukaan joukko nimekkäitä liikemiehiä, muun muassa nykyinen Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh.

    Hanko solmi liikemiesjoukon kanssa toteutusyhteistyösopimuksen, jossa hotelli ja hankolaisille avoin kylpylä vaihtui rahakkaille loma-asukkaille markkinoitaviin yksityisiin loma-asuntoihin. Sopimus sisälsi enää toiveen hotellin rakentamisesta.

    Nykyisen kaupunginjohtaja Denis Strandellin mukaan kylpylähotellille ei ollut löytynyt rahoittajaa, joten sopimus oli Hangon kannalta paras mahdollinen.

    Kaava sallii alueelle edelleen vain majoitusrakentamista, mutta kaupunginjohtajan mukaan sitä on tulkittu niin, että loma-asunnot ovat nykyisenkin kaavan mukaan mahdollisia. Kaupunginjohtaja on esittänyt, että alueen kaava muutettaisiin siten, että se sallisi myös vakituisen asumisen.

    Kaupunginhallitus ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehnyt päätöstä asiasta.

    Kaupunginjohtaja Denis Strandellin mukaan liikemiesryhmä on nyt ilmoittanut laajentavansa nykyistä hotellia, joten alkuperäinen idea on ehkä pienemmässä mittakaavassa toteutumassa.

    Pyhäjärvi ja Parikkala: Salaisia päätöksiä ja julkisia kiistoja

    Osa vinkeistä ja selvityspyynnöistä tuli kunnista, joiden päättäjien toilailuja on seurattu julkisuudessa jo vuosia.

    Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalta Pyhäjärveltä tuli useampia pyyntöjä selvittää kaupungin hyvien veljien ja siskojen verkostoa. Kaupungin luottamushenkilöiden ja erotetun kunnanjohtajan taistelu on kestänyt jo vuosia. Tarina tullaan kuitenkin puimaan loppuun käräjillä, sillä syyttäjä päättivuoden alussa, että kaupungin luottamushenkilöitä on syytä epäillä virka-aseman väärinkäytöstä.

    Parikkalan kuntapolitiikka on myös ollut otsikoissa. MOT:n saama tutkintapyyntö viittasi salailevaan toimintakulttuuriin. Ylen alueuutistoimitus kertoi jo viime vuoden lopulla kunnan ja Vapon välisistä salaisista myyntineuvotteluista.

    Vapo halusi, että kunta myy sille kilpailuttamatta oman energiayhtiönsä. Vapo pääsi yrityksissään niin pitkälle, että kunnanhallitus käsitteli salaisessa kokouksessaan aiesopimusta myynnistä. Kunnanhallituksen kokoukset ovat lain mukaan julkisia.

    Kauppa kuitenkin kaatui ja kunnanhallitus päätti myydä voimalansa normaalin kilpailumenettelyn kautta.

    Parikkalan edellisen kunnanjohtajan riitaantuminen poliitikkojen kanssa, ero ja eroraha poikivat useita valituksia sekä hallinto-oikeuteen että eduskunnan oikeusasiamiehelle. Valitukset ovat jääneet käsittelemättä eri tyyppisten muotovirheiden vuoksi.

    Muokattu 20.2.
    Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Lehti vastasi jutun julkaisun jälkeen MOT:n yhteydenottopyyntöön. Seurauksena asiasta kertova lause muutettiin muotoon: Lehti ei vastannut MOT:n kysymyksiin esisopimuksen sisällöstä.
    Pudasjärven tuulikaava kaatui jääviyteen, koska kaupunginhallituksen puheenjohtaja työskenteli Metsähallituksen Metsätalous-tulosyksikössä, ei Laatumaa-tulosyksikkössä, kuten jutussa virheellisesti väitettiin. Oikeuden mukaan jääviys syntyi tästä huolimatta, koska yksiköt kuuluivat samaan liiketoiminta-alueeseen.

    Lisätty linkkejä ohjelmaan 14.2. klo 10 sekä lisätty toiseksi kirjoittajaksi toimittaja Lauri Miettinen KS
    Muokattu 2.5.2017: Lisätty kappale Mikkelistä LM