Hyppää pääsisältöön

Nuorisokuoro Candomino ylsi nopeasti musiikilliseksi tavaramerkiksi

Kun espoolainen kanttori Tauno Satomaa vuonna 1967 perusti nuorisokuoro Candominon, onnistui hän valamaan kuorolaisiinsa poikkeuksellisen vahvan motivaation. Herkällä korvalla kasvatettu kuoro nousi kansainväliseen maineeseen 1980-luvulla. Puoli vuosisataa perustamisensa jälkeen Candomino on yksi arvostetuimmista kuoroistamme.

Kuoron menestys pohjautuu Satomaan aloittamaan määrätietoiseen harjoitukseen ja kuoron jäsenten jatkuvaan koulutukseen. Koska laulajat ovat vielä nuoria, on äänenmuodostus ollut alusta alkaen tärkeä osa harjoittelua. Kuoroharjoituksen lisäksi candominolaiset käyvät myös yksityistunneilla. Lisäksi jo varhaisessa vaiheessa vakiintui tavaksi, että noin kerran kuussa pidetään päivän mittainen viikonloppuleiri.

Minulla on edessäni soiva instrumentti. Jos se kuulostaa hyvältä ja kuoro hyväksyy sen, teemme niin.― Tauno Satomaa (1987)

Candominolaisia haastateltiin kuoron 20-vuotisjuhlan tiimoilta Tempo-ohjelmassa vuonna 1987. Moni kuorolainen korostaa pitävänsä juuri siitä, että kuorossa tehdään töitä "ihan tosissaan". Suurimman kiitoksen he antavat Satomaalle, joka on kuunnellut kuorolaisten mielipiteitä herkällä korvalla. Satomaa itsekin korostaa yhteispelin merkitystä. ”Kaikki kuorolaiset ovat eläviä ääniä, heillä kaikilla on oma tahto ja ymmärrys ja musiikillinen maku, mutta he suostuvat kuoronjohtajan tahtoon, ja näin yhdessä tehdään tämä musiikki.”

Vuonna 1980 kuoro sai kansainvälistä mainetta voittamalla BBC:n Let the Peoples Sing -kuorokilpailun. Sittemmin maine kasvoi kymmenillä menestyksekkäillä konserttimatkoilla ympäri maailman. Kamarikuoron ominaissointia kuvaillaan kuulaaksi, heleäksi ja tiiviiksi. Yhdysvaltalainen vaihto-oppilas Rosemary Wahtola nimesi vuonna 1987 yhdeksi Candominon erityispiirteeksi motivaation ohella sen, että sen soinnissa kuului "omaa maata kohtaan tunnettu rakkaus."

Kuoro on tuonut minulle sellaista tyytyväisyyttä, kuin muistan isäni tunteneen, silloin kun hän syksyllä keräsi hyvin onnistunutta, kaunista maan viljaa, satoa.― Tauno Satomaa (1987)

Vuonna 1975 valmistunut ohjelma esittelee kuoron sen leiripaikassa, Espoon seurakuntien omistamassa Hvittorpissa. Vaikka ohjelma on mustavalkoinen, saa katsoja ainakin viitteellisen käsityksen siitä, miten upeassa miljöössä kuoro harjoittelee. Osa haastatteluista on toteutettu ulkona. Kuulemme myös sittemmin säveltäjänä tunnetun candominolaisen Olli Kortekankaan ajatuksia.

Musiikkinäytteinä kuulemme Sulo Salosen teoksen Puhukaa keskenänne psalmein, Palestrinan Hodio Christus natus est, Heikki Klemetin Christus pro nobis passus est, Pitonin Cantate Domino sekä Einojuhani Rautavaaran lauluja Lorca-sarjasta.

Syy, miksi tahdoin tulla tähän kuoroon, on se, että tahdon tehdä hyvää musiikkia.― Sakari, kuorolainen (1975)

Nimi Candomino perustuu latinankieliseen kehotukseen cantate Domino, suomeksi laulakaa Herralle. Hengellisestä nimestä huolimatta kaikki kuoron ohjelmisto ei ole hengellistä, vaan esitykseen otetaan teoksia hyvinkin laaja-alaisesti. Hengellisyys ei ole myöskään kynnyskysymys kuorolaisille: kysyttäessä osa vastaa sen olen tärkeä osa kuoroa, osa taas toteaa, ettei sillä ole heidän jäsenyyteensä mitään vaikutusta.

Vuodesta 2005 kuoroa on johtanut Esko Kallio. Vuonna 2013 kamarikuoron yhteyteen perustettiin lapsikuoro Candomini. Kuorot järjestävät keskenään myös yhteiskonsertteja.

Candomino-kuoro ja kuoron blogi

Let The Peoples Sing 2017 järjestetään Helsingissä

Helsingin Sanomat: Tauno Satomaa on käsite kuoromaailmassa

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?