Hyppää pääsisältöön

Shh! Pyhät hullut kuiskivat kirjallisuudessa

Työhullu, kylähullu, seksihullu, pähkähullu. Sitäkin on niin monenlaista, hulluutta nimittäin. Ja vielä hullummaksi menee, kun perspektiiviä laajentaa historiaan. Pilkun jälkeen -ohjelman Hulluus-jaksossa keskustellaan siitä, missä menee hullun ja terveen raja.

Kirjallisuudelle hulluus on aina ollut mehevä lähtökohta, kirjailija ja käsikirjoittaja Mike Pohjola sanoo:

– Pyhissä teksteissä tai kansanperinteessä ei puhuta suoraan hulluista, mutta pyhistä hulluista, profeetoista tai ennustajista puhutaan useinkin. Kirjaimellisestikin Jeesus menee Manalaan ja Väinämöinen Vipuseen ja tuo sieltä viisautta, Pohjola sanoo, ja vertaa kirjailijaa shamaaniin.

– Toisaalta Vanhassa testamentissa hulluus on myös Jumalan kirous, rap-artisti Paleface sanoo.

Keskustelun polttoaineena toimivat:

Maiju Lassila: Liika viisas, 1915
Anja Kauranen: Syysprinssi, 1996
Juha Hurme: Hullu, 2012

Taiteilijan on oltava hullu

Luovuus ja hulluus liitetään toisiinsa. Onko se sitten ihan niinkään? Paleface myöntää heti olevansa kahjo:

– Luovassa työssä pitää olla hullu. Muutama vuosi meinasin tulla järkiini, mutta onneksi se meni nopeasti ohi.

– En tiedä, olenko hullu. Minusta tuntuu, että olen enemmänkin sellainen pikkulapsi, ja vaalinkin sitä puolta itsessäni, kirjailija Monika Fagerholm empii.

Luovasta hulluudesta puhuttaessa Fagerholm haluaa nostaa esiin naiset: kirjailijanaisten hulluus on nähty usein sairautena, kun samalla tavalla käyttäytyviä miehiä on pidetty puhtaasti neroina. Se, kenet nähdään kajahtaneena, onkin kova vallankäytön väline.

Terveet ovat turvallisia

Taiteilijoita on maailmansivu hoidettu mielisairaaloissa. Toisinajattelijat on leimattu hulluiksi ja kahjot ovat olleet ahtaalla.

– Terveitä ovat he, jotka ovat helposti hallittavissa, jotka pystyvät toimimaan yhteiskunnassa mahdollisimman kitkattomasti, Fagerholm sanoo.

– Pakko siteerata Jiddu Krishnamurtia: sopeutumista näin sairaaseen yhteiskuntaan ei voida pitää mielenterveyden merkkinä, Paleface sanoo.

Tässä vaiheessa on syytä tarkentaa: Nyt on puhuttu hulluudesta taiteilijuuden, erilaisuuden, tai totuudenpuhujan roolin kautta.

Missä kirjassa kuvataan hulluuden ja normin rajaa osuvasti? Kerro meillekin!

Ohjelmassa mainitaan nämä kirjat

Raamattu: alkaen n. 400-luvulta eaa
William Shakespeare: Hamlet, n. 1600
Miguel de Cervantes: Don Quijote, 1605
Elias Lönnrot toim.: Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista, 1835
J.L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat (ruots. Fänrik Ståls sägner, ruots. kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860).
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä, alk. 1870
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen, 1945
Monika Fagerholm: Ihanat naiset rannalla, 1994
Monika Fagerholm: Diiva, 1998
Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö, 2004
Mike Pohjola: Kadonneet kyyneleet, 2008
Monika Fagerholm: Säihkenäyttämö, 2009
Mike Pohjola: 1827, 2016
Algot Untola
Algoth Tietäväinen
Irmari Rantamala
Frans Emil Sillanpää
Ernest Hemingway
Virginia Woolf
Harri Sirola

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi? Haastattelussa Anu Kaaja

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä. Teksti: Emmi Ketonen Anu Kaajan helmikuussa ilmestynyt ensimmäinen romaani Leda sijoittuu 1700-luvun Ranskaan.

Kirjojen Suomi