Hyppää pääsisältöön

Kulttuurin rahoitusta halutaan uudistaa – tuen piiristä voisi tippua?

vos, valtionosuusuudistus, ensimmäisen vaiheen raportti julki, karhu soittimessa
vos, valtionosuusuudistus, ensimmäisen vaiheen raportti julki, karhu soittimessa Kuva: Yle / Mikko Lehtola vos, valtionosuusuudistus, ensimmäisen vaiheen raportti julki, karhu,

Lisää harkinnanvaraisuutta, arviointia, kiertuerahaa ja tukea uusille tekijöille. Kulttuurin rahoitusta yritetään nyt uudistaa toden teolla. KulttuuriCocktail perkasi uudistuksen keskeiset periaatteet ja pohti, mikä vaikutus niillä on alan toimijoille ja tavalliselle kulttuurin kuluttajalle.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnisti kulttuurin rahoituksen uudistustyön viime syksynä. Syksyn aikana järjestettiin laajoja sidosryhmätapaamisia, joiden avulla pyrittiin saamaan kentän ääntä kuuluviin. Sen jälkeen 20-henkinen asiantuntijatyöryhmä on työstänyt ajatukset kahdeksaksi teesiksi ja neljäksi periaatteeksi. KulttuuriCocktail tiivisti uudistustavoitteet kolmeen kohtaan.

1 Uusi rahoitusmalli

uusi rahoitusmalli,valtionosuus, kulttuuriVOS, uudistus, karhut, kolikot,
uusi rahoitusmalli,valtionosuus, kulttuuriVOS, uudistus, karhut, kolikot, Kuva: Yle / Mikko Lehtola uusi rahoitusmalli,valtionosuus, kulttuurivos, uudistus, karhut, kolikot,

Nykyinen valtionosuuksiin perustuva rahoitus pohjautuu laskennallisiin henkilötyövuosiin eli rahaa tulee sen mukaan, kuinka paljon väkeä taidelaitoksessa on töissä. Valtionosuuden piirissä on tällä hetkellä 121 museota, 57 teatteria ja 28 orkesteria. Rahoitusmalliin halutaan enemmän joustavuutta harkinnanvaraisilla tuilla sekä pitkä- ja lyhytaikaisella rahoituksella.

“Uusi rahoituskokonaisuus korvaa nykyiset valtionosuudet, niihin liittyvät avustukset sekä harkinnanvaraiset toiminta-avustukset. Kokonaisuuteen sisältyy sekä laskennallista että harkinnanvaraista rahoitusta. Esittäviä taiteita ja museoita tuetaan sekä pitkäaikaisella että lyhytaikaisella rahoituksella.“

Kulttuurin rahoitusmallia on yritetty uudistaa aiemminkin - tosin siinä onnistumatta. Keskeinen kysymys tämänkertaisessa uudistuksessa on, missä laajuudessa ja millä kriteereillä harkinnanvaraisuus aiotaan toteuttaa. Kriteereistä taitettaneen vielä peistä. Myös pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen rahoituksen käytännön toteutus tulee herättämään keskustelua.

Eri rahoitusmuotojen tarkoituksena on mahdollistaa esittävien taiteiden toimijoiden vaihtuvuutta.

Työryhmä linjaa myös, että “resurssit on jaettava siten, että myös uudet alat voivat aiempaa vahvemmin päästä julkisen rahoituksen piiriin ilman että vanhat alat kärsivät. “

Kaikki alan toimijat jakavat varmasti tämän ajatuksen, mutta miten tämä konkreettisesti tehdään. Kun rahaa ei tule lisää ja uusia aloja otetaan mukaan, kaikki vanhat toimijat eivät tule saamaan entisenlaista rahoitusta.

“Eri rahoitusmuotojen tarkoituksena on kannustaa toiminnan ja rakenteiden kehittämistä sekä mahdollistaa esittävien taiteiden toimijoiden vaihtuvuutta.”

Tämä kohta voi olla nykyisiä valtionosuuksia saaville toimijoille kaikkein vaikein. Jos rahoitusmuotojen tarkoituksena on mahdollistaa tuensaajien vaihtuvuus, voisi vakaan rahoituksen myös piiristä tippua. Tätä ei ole tuen historiassa ennen tapahtunut.

Mitä tarkoittaa kulttuurin kuluttajalle?

Parhaimmillaan rahoitusmallin uudistus voi alentaa niiden taidealojen lippujen hintoja, jotka eivät tällä hetkellä saa valtionosuuksia, mutta pääsevät jatkossa julkisen rahoituksen piiriin. Tällaisia aloja voisi olla esimerkiksi tanssi. Se voi näkyä myös monipuolisempana tarjontana.

2 Alueellinen kattavuus

alueellinen kattavuus, koko Suomi, vos-uudistus, kulttuuri, ensimmäinen raportti, sitra
alueellinen kattavuus, koko Suomi, vos-uudistus, kulttuuri, ensimmäinen raportti, sitra Kuva: Yle / Mikko Lehtola karhu

Työryhmässä vallitsee vahva konsensus siitä, että kulttuuripalveluissa halutaan säilyttää alueellinen kattavuus. Rahaa halutaan kohdentaa vierailuihin, kiertueisiin ja yhteistuotantoihin, jotta monipuolista tarjontaa saadaan ympäri maan.

Mitä tarkoittaa kulttuurin kuluttajalle?

Kiertueet, vierailut ja yhteistuotannot tuovat parhaimmillaan monipuolista tarjontaa koko maahan. Esitysten määrä tosin saattaa vähentyä, jos paikkakunnan oman kulttuurituotannon rahoitus vähenee. Pienemmillä paikkakunnilla voi myös herätä huoli siitä, säilyykö kaupungissa oma orkesteri ja teatteri. Paineita korvata ne kiertuetoiminnalla on olemassa. Oman teatterin tai orkesterin loppumisella voi olla lamauttavia vaikutuksia paikkakunnan kulttuurielämään.

3 Arviointi määräajoin

arviointi, määräajoin, valtionosuusuudistus, kulttuuriVOS, vos, karhu, rillit
arviointi, määräajoin, valtionosuusuudistus, kulttuuriVOS, vos, karhu, rillit Kuva: Yle / Mikko Lehtola arviointi, määräajoin, valtionosuusuudistus, kulttuurivos, vos, karhu, rillit

“Myös laskennallisen rahoituksen piirissä olevien toimijoiden kelpoisuutta arvioidaan säännöllisin väliajoin. Kelpoisuus tiettyyn kategoriaan sekä rahoituksen määräytyminen perustuvat selkeisiin ja läpinäkyviin kriteereihin. Kelpoisuutta arvioidaan määräajoin.”

Kelpoisuuden arvioiminen määräajoin on kiinnostava kohta. Mitä se tarkoittaa ja miten se käytännössä toteutetaan? Periaatteissa ei selvästi määritellä sitä, voidaanko “epäkelvot” tiputtaa pois järjestelmästä. Tai ainakin siirtää rahoituskategoriasta toiseen.

Kelpoisuutta arvioidaan määräajoin.

Mitä tarkoittaa kulttuurin kuluttajalle?

Arvioinnilla voi olla suotuisia vaikutuksia toiminnan laatuun, ja siten se voi olla hyväksi kulttuurinkuluttajalle. Tosin väärällä tavalla suoritettu arviointi saattaa lisätä yleisön kosiskelua ja heikentää riskinottokykyä, kun aletaan toimia varman päälle.

Lopuksi

Teeseissä ja periaatteissa nostetaan esiin taiteen ja kulttuuriperinnön sivistystavoitteet, yleisötyön merkitys ja valintojen tärkeys rahan jaossa. Ne ottavat myös kantaa kulttuurin tekijöiden asemaan. Teatteri- ja orkesterilain korvaaminen uudella lailla laajemmin esittävistä taiteista varmistaisi uusien alojen pääsyn paremmin mukaan julkisen tuen piiriin.

Teesit ja periaatteet ovat tarkoituksellisen väljiä ja tarjoavat pohjan seuraavalle valmisteluvaiheelle. Mitään uutta ja mullistavaa niissä ei esitetä. Kaikki mainitut asiat ovat enemmän ja vähemmän olleet keskusteluissa mukana aiemminkin. Kiinnostavaan vaiheeseen päästään, kun teesit ja periaatteet konkretisoituvat. Tämänkertaisessa kulttuurirahoituksen uudistustyössä on onnistumisen mahdollisuudet, mikäli sille saadaan riittävän laaja tuki myös seuraavassa vaiheessa.

Uudistuksen toisessa vaiheessa (1.2.2017 - 31.10.2017) asiantuntijatyöryhmä laatii ehdotuksen kulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Seuraa hankkeen etenemistä täältä.

Kommentit