Hyppää pääsisältöön

Peer Gyntin riehakas matka hulluuteen ja takaisin

Kuvassa Minna Suuronen ja Santtu Karvonen. Ryhmäteatterin näytelmästä Peer Gynt.
Kuvassa Minna Suuronen ja Santtu Karvonen. Ryhmäteatterin näytelmästä Peer Gynt. Kuva: Johannes Wilenius Ryhmäteatteri,Peer Gynt,näytelmät,tuula viitaniemi

Ryhmäteatterin Peer Gynt toi mieleen nuoruusvuodet. En toki tullut karkotetuksi kotikylästäni, en rietastellut peikkojen kanssa tai huikennellut miljonäärinä jahdillani, enkä varsinkaan tullut kruunatuksi keisariksi hullujenhuoneessa.

Mutta Peerin epämääräinen, vellova sisin tuntui tutulta. Kuvitelma omasta ällistyttävästä erityisyydestä. Klassinen omnipotenssifantasia, kaikkivoipaisuuskuvitelma. Ja siihen yhdistettynä muutama muu nuoruuden peruselementti: sietämätön epävarmuus sekä impulsiivinen, intensiivinen tahto ja tunne. Epätoivoinen jano tulla suureksi – tai pikemminkin halu näyttää oma vielä piileksivä suuruus muille.

Näistä kiihkeistä, sekavista palikoista on Peer Gyntin sielu koostettu. Sillä erotuksella, että hän ei kypsy eikä seesty, ei ainakaan ennen viimeistä vanhuutta.

Ryhmäteatterin näytelmästä kuva, jossa kuvan taka-alalla Santtu Karvonen ja Aarni Kivinen, edessä Laura
Ryhmäteatterin näytelmästä kuva, jossa kuvan taka-alalla Santtu Karvonen ja Aarni Kivinen, edessä Laura Kuva: Johannes Wilenius Ryhmäteatteri,Peer Gynt,näytelmät,kritiikki,tuula viitaniemi
Totta on se, mitä tekee milloinkin mieli todeksi väittää.

Juha Kukkosen ohjaamassa tulkinnassa Peer Gyntiä näyttelee kaikkensa likoon laittava Santtu Karvonen. Hänen Peerinsä on suorastaan uhmaikäinen tunne-elämältään. Kaikki mulle heti nyt! Peerin joustava totuuskäsitys on sekin kuin nelivuotiaalla. Totta on se, mitä tekee milloinkin mieli todeksi väittää.

Kukkonen on sovittanut Henrik Ibsenin 150 vuotta sitten julkaiseman draaman osin uusiksi. Sovituksessa nykyaika kohtaa menneen. Pohjana on Otto Mannisen suomennos vuodelta 1911. Kukkonen on kirjoittanut sekaan koko liudan uusia riimejä, nykyelämän heittoja, jotka toimivat hilpeästi ja luontevasti vanhan tekstin seassa.

Haastattelin Kukkosta pari päivää ennen ensi-iltaa, ja hän kertoi hämmästyneensä, miten paljon huumoria Mannisen käännös jo itsessään toi mukaan näytelmään.

Tämä Peer Gynt onkin ensisijaisesti hauska, vauhdikas ja maaginen seikkailu.

Vakavat asiat ovat läsnä, mutta jäävät katsomiskokemuksessa ainakin minulla taaemmaksi, vasta kotimatkalla pohdittaviksi. Ehkä olisin kaivannut ehtaa syvää synkkyyttä jopa hitusen lisää? Toinen pikkuinen miinus: minun makuuni puhuminen on turhan usein huutamista.

Kuvassa edessä Santtu Karvonen ja Laura Halonen, takana Ville Mäkinen, Aarni Kivinen ja Robin Svartström. Kuva Ryhmäteatterin näytelmästä Peer Gynt.
Kuvassa edessä Santtu Karvonen ja Laura Halonen, takana Ville Mäkinen, Aarni Kivinen ja Robin Svartström. Kuva Ryhmäteatterin näytelmästä Peer Gynt. Kuva: Johannes Wilenius Ryhmäteatteri,Peer Gynt,näytelmät,tuula viitaniemi
Loppu on kirjoitettu ovelasti uusiksi.

Esityksen on lavastanut Janne Siltavuori. Steampunk-henkisten ruosteisten rautaseinien keskellä tuntuu kuin olisi Suomenlinnassa! Lavastus on hieno, kaikki Peerin kohtaamat kummat paikat ja syöverit luodaan näyttämölle näyttävästi, peikkoluola vaihtuu aavikkoon, kylänraitti jetset-rantaan. Paholaismaiset peurat ovat upeita! Kaikkiaan Nilja Pasasen puvustuksessa on taikaa, Panu Varstalan koreografioissa, Ville Mäkelän valoissa ja Jussi Kärkkäisen äänissä samoin.

Eräs tuttava totesi väliajalla, että ”näyttelijäthän ovat ihan liekeissä”. Ja niin voi kyllä sanoa, kiitos koko ensemblelle näin kollektiivisesti! He huvittelevat riimien huumorilla, ilottelevat fantasiarooleissaan.

Ibsenin tarinassa Solveig odottaa Peeriä kotiin viimeiseen asti. Kukkonen on kirjoittanut lopun ovelasti uusiksi.

Peer löytää sen mikä ei koskaan ollutkaan kateissa, ja Minna Suurosen hyytävän tyynesti näyttelemä Napinvalaja ottaa omansa.

Kuvassa Robin Svartström ja Aarni Kivinen. Ryhmäteatterin näytelmässä Peer Gynt.
Kuvassa Robin Svartström ja Aarni Kivinen. Ryhmäteatterin näytelmässä Peer Gynt. Kuva: Johannes Wilenius Ryhmäteatteri,Peer Gynt,tuula viitaniemi

Ryhmäteatteri: Peer Gynt. Ohjaus ja sovitus Juha Kukkonen. Lavastus Janne Siltavuori, pukusuunnittelu Ninja Pasanen, Valo- ja videosuunnittelu Ville Mäkelä, äänisuunnittelu Jussi Kärkkäinen, koreografia Panu Varstala, maskeeraus Riikka Virtanen. Rooleissa Ryhmäteatterin omat näyttelijät Santtu Karvonen, Minna Suuronen ja Robin Svartström sekä vierailevat Laura Halonen, Aarni Kivinen, Usva Kärnä ja Ville Mäkinen. Ensi-ilta 3.2.2017

HS: Ryhmäteatteri tuo Peer Gyntin nykyaikaan pakottomasti

Ääni katsomossa -blogi: Bangladeshin hikipajojen Peer Gynt

Huminaa-blogi: Oletko ihminen vai peikko?

Päivitys 15.2.2017: Linkkejä lisätty

Penkkitaiteilija

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava ja lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.