Elokuvien jatko-osat tarjoavat aika harvoin varsinaisia yllätyksiä tai todellisia oivalluksia. Tänä vuonna nähdään kuitenkin kaksi kiinnostavaa jatko-osaa, kun Trainspotting ja Blade Runner palaavat. Samalla KulttuuriCocktail julistaa kilpailun puuttuvien jatko-osien keksimiseksi.
Danny Boylen ohjaama Trainspotting (1996) on huumeinen juoksu läpi nuoruuden ja toivottomuuden. Nyt edinburghilaiskaverukset palaavat rikospaikalle keski-ikäisinä. Uuden elokuvan nimi on T2 Trainspotting, ja sen ensi-ilta on 17. helmikuuta.
Ridley Scottin Blade Runner (1982) on kohonnut tyylitietoisen tieteiselokuvan monumentiksi. Lisäksi sen kuvaama maailma, jossa robotit ja ihmiset menevät sekaisin, on entistäkin kiehtovampi. Blade Runner 2049:n ohjaa lahjakas Denis Villeneuve ja sivuroolissa nähdään Harrison Ford. Ensi-ilta on 6. lokakuuta.
Nyt alkaa kilpailu!
KulttuuriCocktail julistaa kilpailun. Minkä elokuvan jatko-osan haluaisit nähdä? Siis sellaisen, jota ei vielä ole olemassa. Sinä saat itse keksiä sen.
Kirjoita artikkelin alle kommenttikenttään ehdotuksesi: elokuvan nimi, mitä siinä tapahtuu ja miksi juuri tämä jatko-osa olisi syytä tehdä.
Valitsemme parhaan ehdotuksen, ja graafikkomme Mikko Lehtola tekee siitä elokuvajulisteen.
KulttuuriCocktailin ehdotukset – keksi itse parempia!
Sotasankari, pienviljelijä Antero Rokka kohoaa 1950-luvulla lehtijuttujen ja suositun sotaromaanin takia valtakunnan julkkikseksi. Supliikkimiehenä Rokka pärjää hyvin haastatteluissa ja saa kutsuja juhliin. Rokka rokkaa ja nauttii naisten huomiosta.
Perhe-elämä kärsii ja Rokka eroaa vaimostaan. Hän muuttaa Helsingin Kallioon, mutta kärsii univaikeuksista. Painajaiset täyttyvät hänen tappamiensa venäläisten kasvoista.
Lopulta Rokka päättää etsiä käsiinsä majuri Lammion. Miehet selvittelevät vanhoja riitojaan. He keksivät järjestää konekiväärikomppanian miehille tapaamisen. Seurue tekee viikonloppumatkan Petroskoihin, jossa muistellaan menneitä ja katsotaan arasti tulevaan.
Roland Emmerichin elokuvassa 2012 (2009) maailmanlopun ennustukset kävivät toteen. Kokonaisia mantereita tuhoutui maanjäristyksissä ja hyökyaalloissa. Myös suurin osa Yhdysvalloista hajosi, mutta osa Afrikan mantereesta säästyi.
Jatko-osassa seurataan, mitä tapahtuu, kun maailmanpoliittinen voimatasapaino on keikahtanut ympäri. Rikkaista länsimaalaisista on tullut maattomia pakolaisia, jotka vaeltavat Afrikassa. Ihmiskunta yrittää rakentaa sivilisaationsa uudelleen. Seuraa ankaria konflikteja. Ja sitten estradille ilmestyy yllättävä rauhantekijä.
Maverick (Tom Cruise) kouluttaa Yhdysvaltain armeijan lentäjiä, jotka lentävät upouusilla häivehävittäjillä. Vastavalittu presidentti Donald Trump asemoi Amerikan maailman ykköseksi ja ajautuu törmäyskurssille Kiinan kanssa.
Maverickin parhaat oppilaat lähetetään Etelä-Kiinan merelle, mutta päteviä lentäjiä on liian vähän. Niinpä Maverick istuu ohjaamoon. Ratkaisevassa ilmataistelussa koneen elektroniikka hajoaa, mutta Maverick lentää sokkonakin voittoon.
Elokuvan lopussa Maverick/Cruise kuitenkin putoaa viidakkoon ja perustaa sinne skientologisen kultin (tämä tarjoaisi mahdollisuuden myös Ilmestyskirja. Nytin kakkososaan).
Itse asiassa Top Gunille on suunniteltu jatko-osaa jo vuosia.
Fifty Shades of Grey 3 sijoittuu vanhusten palvelutaloon. 80-vuotias Ana on paennut tylsää suhdettaan. Sadistinen miljonääri Christian on näyttänyt kaikki temppunsa 50 vuotta kestäneen suhteen aikana.
Ana löytää uuden BDSM-seikkailun Suomesta. Tasokkaassa helsinkiläisessä palvelutalossa Ana kohtaa Einon, joka on varakas hammaslääkäri ja entinen SS-mies. Anan vaikutuksesta Einon 90 vuotta piilottelema pimeä kinkyeroottinen puoli paljastuu. Eino ei ole romantikko, jos ei vanhaa SS-pukua lasketa. Hän sitoo Anan rollaattoriin, mutta unohtaa turvasanan alzheimerinsa takia.
Valpas hoitaja Raimo huomaa pariskunnan kipeän leikin, mutta tahtoo pitkittää sitä edelleen, koska on sadistinen tirkistelijä. Elokuvan keskiössä olevasta pitkästä seksikohtauksesta tulee piinaava.
Ohjaajaksi sopisi eroottisen trillerin nyanssit taitava Paul Verhoeven (Basic Instinct, Elle).
Pohjana on Werner Herzogin ohjaama Fitzcarraldo (1982). Siinä Klaus Kinskin esittämä suuruudenhullu oopperafani päättää viedä oopperan viidakkoon. Kiinnostavaa on, että elokuvassa oikeasti raahataan valtava, kolmesataa tonnia painava jokilaiva vuoren yli.
Myös Fitzcarraldo 2 pitäisi tehdä samalla periaatteella, ilman digitaalisia efektejä ja lavasteita. Juuri hankkeen elokuvatekninen haastavuus perustelee tämän jatko-osan. Digitrikkimaailmasta on palattava juurille.
Herzog kaavaili Fitzcarraldon päärooliin alunperin Mick Jaggeria ja Jack Nicholsonia. Jompikumpi saa nyt uuden mahdollisuuden.
Jos jatko-osasta haluaisi toimintaelokuvamaisemman, niin Fitzcarraldo voisi kohdata Herzogin kenties kuuluisimman hahmon, Aguirren, joka oli myös Klaus Kinskin esittämä. Silloin elokuvan nimi olisi Fitzcarraldo vs. Aguirre.
