Hyppää pääsisältöön

Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

Aivan ensimmäiset talviurheilua esittävät filmivälähdykset välittävät vahvan tunteen ilosta, jonka liikunta on herättänyt. Se näkyy niin Atelier Apollon "kinematografisissa kuvissa" vuodelta 1906 kuin vaikkapa Björn Soldanin marraskuussa 1933 luistellen tallentamassa filmissä. Helsingin Johanneksenkentän luistelijat suorastaan villiintyivät kuvaajasta.

Leskisellä on sosiaalinen ilme, kun hän valmistautuu lähtöön.― Pekka Tiilikainen (1946)

Sodanjälkeisessä Suomessa media sai erinomaisen vuosittaisen juttuaiheen eduskunnan hiihtokilpailusta. Milloin edustajat kilpailivat keskenään, milloin vaikkapa urheilupomoja vastaan. Vuoden 1946 kisoissa selostaja Pekka Tiilikainen kuvailee kamppailun vaiheet kuivakkaan hersyvästi. Erityisen otettu Tiilikainen on olympiauimari Väinö Leskisen hiihtosuorituksesta.

Kahta vuotta myöhemmin, vuonna 1948, kisa tuntuu edenneen samassa järjestyksessä. Esitellään myös kilpailun naisosallistujat, "amatsoonit." Vanhin kisaaja, 75-vuotias kunnallisneuvos Albin Asikainen, sivakoi varmoin vedoin maaliin asti.

Siinä oli todellisen urheiluhengen elävä esimerkki koko kansalle, mutta etenkin vetelyksille!― Topo Leistelä Asikaisen suorituksesta (1948)

Hiihtokisan jälkeen edustajat pääsivät saunaan ja uimaan, Näemme, miten silminnähden rentoutuneet edustajamme uivat sulassa sovussa yhdessä alasti. Selostaja kertoo, että nämä parlamentaariset kisat eivät lakanneet ällistyttämästä ulkomaalaisia toimittajia.

Milloin uidaan yhteisessä politiikan valtaojassa, milloin oikeassa uima-altaassa.― Topo Leistelä (1948)

Yksi ikiaikaisista talviliikuntamuodoista on tietenkin avantouinti. Uimaseurat järjestivät talvisin näytöksiä. Pelkkä uiminen ei suinkaan riittänyt näytösnumeroksi, vaan jään reunalta seurattiin ällistyttävän kylmäpäisiä uimahyppyjä.

On jo kiirehditty Soutustadionille, jossa köyhälle kansalle näytetään vallan ihmeellisiä asioita.― Pekka Tiilikainen (1946)

Vuonna 1946 Humallahdella nähtiiin vaihteeksi ruotsalaisten avantouimahyppääjien esitys. Viihteellisen osuuden jälkeen ruotsalaiset näyttivät, miten monella eri tavalla satunnainen jäälläliikkuja voi pudota avantoon ja pelastautua sieltä itse. Suomalaiskatsojat vetivät turkkia tiukemmin päälle

Tämä sankari tekee Molbergin hypyn 10-asteisessa pakkasessa niin hellästi hyväilevään Suomenlahden altaaseen.― Pekka Tiilikainen (1946)

Hiihdon, luistelun ja avanto-uinnin lisäksi suomalaiset tunnetaan "luontaisista" mäkihyppytaidoistaan. Vuonna 1956 valmistettu opetusfilmi opastaa mäkihypyn saloihin yksityiskohtaisesti. Opimme mm. käsitteen "suomalainen etunoja".

Suomalaiset ovat kehittäneet mäenlaskusta liikunnallisen taiteen, jonka leimaa-antavana näkymänä ovat rohkeus, voima ja eteenpäin pyrkimisen tahto, joita esteettinen hallinta johtaa.― Opetusfilmin selostaja (1956)

Esimerkillä on väliä. Sen tiesi myös presidentti Kekkonen, jonka uroteot olivat kansalaisille tv:stä tutut. Tarpeen tullen presidenttimme opasti asianmukaiseen talvikäyttäymiseen myös ulkomaalaisia, esimerkiksi Ruotsin kruununprinssiä.

Todettakoon, että presidentti on tämän talven aikana hiihtänyt jo tuhat kilometriä.― Uutistoimittaja (1963)
Kommentit
  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.