Hyppää pääsisältöön

Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

Aivan ensimmäiset talviurheilua esittävät filmivälähdykset välittävät vahvan tunteen ilosta, jonka liikunta on herättänyt. Se näkyy niin Atelier Apollon "kinematografisissa kuvissa" vuodelta 1906 kuin vaikkapa Björn Soldanin marraskuussa 1933 luistellen tallentamassa filmissä. Helsingin Johanneksenkentän luistelijat suorastaan villiintyivät kuvaajasta.

Leskisellä on sosiaalinen ilme, kun hän valmistautuu lähtöön.― Pekka Tiilikainen (1946)

Sodanjälkeisessä Suomessa media sai erinomaisen vuosittaisen juttuaiheen eduskunnan hiihtokilpailusta. Milloin edustajat kilpailivat keskenään, milloin vaikkapa urheilupomoja vastaan. Vuoden 1946 kisoissa selostaja Pekka Tiilikainen kuvailee kamppailun vaiheet kuivakkaan hersyvästi. Erityisen otettu Tiilikainen on olympiauimari Väinö Leskisen hiihtosuorituksesta.

Kahta vuotta myöhemmin, vuonna 1948, kisa tuntuu edenneen samassa järjestyksessä. Esitellään myös kilpailun naisosallistujat, "amatsoonit." Vanhin kisaaja, 75-vuotias kunnallisneuvos Albin Asikainen, sivakoi varmoin vedoin maaliin asti.

Siinä oli todellisen urheiluhengen elävä esimerkki koko kansalle, mutta etenkin vetelyksille!― Topo Leistelä Asikaisen suorituksesta (1948)

Hiihtokisan jälkeen edustajat pääsivät saunaan ja uimaan, Näemme, miten silminnähden rentoutuneet edustajamme uivat sulassa sovussa yhdessä alasti. Selostaja kertoo, että nämä parlamentaariset kisat eivät lakanneet ällistyttämästä ulkomaalaisia toimittajia.

Milloin uidaan yhteisessä politiikan valtaojassa, milloin oikeassa uima-altaassa.― Topo Leistelä (1948)

Yksi ikiaikaisista talviliikuntamuodoista on tietenkin avantouinti. Uimaseurat järjestivät talvisin näytöksiä. Pelkkä uiminen ei suinkaan riittänyt näytösnumeroksi, vaan jään reunalta seurattiin ällistyttävän kylmäpäisiä uimahyppyjä.

On jo kiirehditty Soutustadionille, jossa köyhälle kansalle näytetään vallan ihmeellisiä asioita.― Pekka Tiilikainen (1946)

Vuonna 1946 Humallahdella nähtiiin vaihteeksi ruotsalaisten avantouimahyppääjien esitys. Viihteellisen osuuden jälkeen ruotsalaiset näyttivät, miten monella eri tavalla satunnainen jäälläliikkuja voi pudota avantoon ja pelastautua sieltä itse. Suomalaiskatsojat vetivät turkkia tiukemmin päälle

Tämä sankari tekee Molbergin hypyn 10-asteisessa pakkasessa niin hellästi hyväilevään Suomenlahden altaaseen.― Pekka Tiilikainen (1946)

Hiihdon, luistelun ja avanto-uinnin lisäksi suomalaiset tunnetaan "luontaisista" mäkihyppytaidoistaan. Vuonna 1956 valmistettu opetusfilmi opastaa mäkihypyn saloihin yksityiskohtaisesti. Opimme mm. käsitteen "suomalainen etunoja".

Suomalaiset ovat kehittäneet mäenlaskusta liikunnallisen taiteen, jonka leimaa-antavana näkymänä ovat rohkeus, voima ja eteenpäin pyrkimisen tahto, joita esteettinen hallinta johtaa.― Opetusfilmin selostaja (1956)

Esimerkillä on väliä. Sen tiesi myös presidentti Kekkonen, jonka uroteot olivat kansalaisille tv:stä tutut. Tarpeen tullen presidenttimme opasti asianmukaiseen talvikäyttäymiseen myös ulkomaalaisia, esimerkiksi Ruotsin kruununprinssiä.

Todettakoon, että presidentti on tämän talven aikana hiihtänyt jo tuhat kilometriä.― Uutistoimittaja (1963)
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto