Hyppää pääsisältöön

Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

Aivan ensimmäiset talviurheilua esittävät filmivälähdykset välittävät vahvan tunteen ilosta, jonka liikunta on herättänyt. Se näkyy niin Atelier Apollon "kinematografisissa kuvissa" vuodelta 1906 kuin vaikkapa Björn Soldanin marraskuussa 1933 luistellen tallentamassa filmissä. Helsingin Johanneksenkentän luistelijat suorastaan villiintyivät kuvaajasta.

Leskisellä on sosiaalinen ilme, kun hän valmistautuu lähtöön.― Pekka Tiilikainen (1946)

Sodanjälkeisessä Suomessa media sai erinomaisen vuosittaisen juttuaiheen eduskunnan hiihtokilpailusta. Milloin edustajat kilpailivat keskenään, milloin vaikkapa urheilupomoja vastaan. Vuoden 1946 kisoissa selostaja Pekka Tiilikainen kuvailee kamppailun vaiheet kuivakkaan hersyvästi. Erityisen otettu Tiilikainen on olympiauimari Väinö Leskisen hiihtosuorituksesta.

Kahta vuotta myöhemmin, vuonna 1948, kisa tuntuu edenneen samassa järjestyksessä. Esitellään myös kilpailun naisosallistujat, "amatsoonit." Vanhin kisaaja, 75-vuotias kunnallisneuvos Albin Asikainen, sivakoi varmoin vedoin maaliin asti.

Siinä oli todellisen urheiluhengen elävä esimerkki koko kansalle, mutta etenkin vetelyksille!― Topo Leistelä Asikaisen suorituksesta (1948)

Hiihtokisan jälkeen edustajat pääsivät saunaan ja uimaan, Näemme, miten silminnähden rentoutuneet edustajamme uivat sulassa sovussa yhdessä alasti. Selostaja kertoo, että nämä parlamentaariset kisat eivät lakanneet ällistyttämästä ulkomaalaisia toimittajia.

Milloin uidaan yhteisessä politiikan valtaojassa, milloin oikeassa uima-altaassa.― Topo Leistelä (1948)

Yksi ikiaikaisista talviliikuntamuodoista on tietenkin avantouinti. Uimaseurat järjestivät talvisin näytöksiä. Pelkkä uiminen ei suinkaan riittänyt näytösnumeroksi, vaan jään reunalta seurattiin ällistyttävän kylmäpäisiä uimahyppyjä.

On jo kiirehditty Soutustadionille, jossa köyhälle kansalle näytetään vallan ihmeellisiä asioita.― Pekka Tiilikainen (1946)

Vuonna 1946 Humallahdella nähtiiin vaihteeksi ruotsalaisten avantouimahyppääjien esitys. Viihteellisen osuuden jälkeen ruotsalaiset näyttivät, miten monella eri tavalla satunnainen jäälläliikkuja voi pudota avantoon ja pelastautua sieltä itse. Suomalaiskatsojat vetivät turkkia tiukemmin päälle

Tämä sankari tekee Molbergin hypyn 10-asteisessa pakkasessa niin hellästi hyväilevään Suomenlahden altaaseen.― Pekka Tiilikainen (1946)

Hiihdon, luistelun ja avanto-uinnin lisäksi suomalaiset tunnetaan "luontaisista" mäkihyppytaidoistaan. Vuonna 1956 valmistettu opetusfilmi opastaa mäkihypyn saloihin yksityiskohtaisesti. Opimme mm. käsitteen "suomalainen etunoja".

Suomalaiset ovat kehittäneet mäenlaskusta liikunnallisen taiteen, jonka leimaa-antavana näkymänä ovat rohkeus, voima ja eteenpäin pyrkimisen tahto, joita esteettinen hallinta johtaa.― Opetusfilmin selostaja (1956)

Esimerkillä on väliä. Sen tiesi myös presidentti Kekkonen, jonka uroteot olivat kansalaisille tv:stä tutut. Tarpeen tullen presidenttimme opasti asianmukaiseen talvikäyttäymiseen myös ulkomaalaisia, esimerkiksi Ruotsin kruununprinssiä.

Todettakoon, että presidentti on tämän talven aikana hiihtänyt jo tuhat kilometriä.― Uutistoimittaja (1963)
Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.