Hyppää pääsisältöön

Tommi Erosen Ihminen kamppailee ja kipuilee katsojankin puolesta

Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa.
Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen Tommi Eronen,Teatteri Jurkka,ihminen

Näyttelijä vetää aikajanaa Teatteri Jurkan valkeaan seinään ja selittää. Vasemmalla aikojen alkuhämärä, oikealla nykyhetki. Viivan alle piirtyy pieni piste, niin mitätön ettei sitä silmä erota, yksi ihminen, nimeltä Tommi Eronen.

Hän on 48-vuotias, valkoinen, keski-ikäinen, eronnut mies ja isä. Hän nukkuu alkovissa Porvoossa. Hän löytää wc-pöntöstä verta.

Verestä ja kuolemankauhusta vyörähtää liikkeelle pakottava tarve löytää selvyyttä olemassaolon kaaokseen. Tarve löytää jotain mihin tarttua, päästä eteenpäin. Kuka olen, mistä tulen, mistä palasista koostun, mikä minua ohjaa, miten tulisin ehjäksi?

Ihminen on hauska, häpeilemätön, armollinen ja harvinaisen lämmin esitys.

Ihminen on Tommi Erosen kirjoittama ja Ilari Johanssonin ohjaama monologi. Esitys jatkaa parivaljakon Jurkkaan toteuttamaa yhteistyötä, joka alkoi Bjarni Haukur Thorssonin kirjoittamasta Isä-monologista. En nähnyt Isää, ja nyt harmittaa!

Miehet ovat lapsuudenystäviä Kuopiosta. Tekijöiden keskinäinen luottamus tuntuu esityksessä, joka ponnistaa Erosen omista kokemuksista. Juuri nolostelemattoman omakohtaisuuden ansiosta tarina kasvaa havainnoiltaan tarkaksi ja vaivattomasti samastuttavattavaksi.

Samoja pelkoja, kömpelyyksiä, haurauksia ja haaveita me kannamme mukanamme, iästä ja sukupuolesta viis.

Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa.
Hykerryttävässä fantasiassaan Tommi tekee sankarin paluun kotikaupunkiinsa Kuopioon. Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen Tommi Eronen,Teatteri Jurkka,ihminen
Hän kiipeili puissa, tahtoi olla Tarzan.

Tämä pikkuinen piste nimeltä Tommi katsoi lapsena Bonanzaa ja Pientä taloa preerialla. Hän kiipeili puissa, tahtoi olla Tarzan. Mutta tavallisen ihmisen on pärjättävä niin teini-iän rakkauksissa kuin avioliiton, työn ja perheen hankauksissakin ilman Tarzanin teräshauiksia. Elämä on mutkikkaampaa kuin viidakon herralla. Miten olla mies, puoliso, ihminen? Miten olla yksin tai yhdessä? Miten löytää yhteys omaan aikuistuvaan lapseen, entä vanhaan isään?

Esityksen jälkeen Jurkan intiimissä salissa järjestettiin yleisökeskustelu. Koomikkonakin tunnettu Ilari Johansson ja Tommi Eronen kertoivat esityksen taustoista. Eronen tunnustautui melodramaattiseksi sieluksi, ja kertoi, että Johansson piti huolta siitä, että esitys ei jäänyt ”synkäksi mylvinnäksi”. Ei totisesti jäänyt!

Ihminen on älyttömän hauska, häpeilemätön, armollinen ja harvinaisen lämmin esitys. Omakin kompurointi näissä olemassaolon kierteissä ja karikoissa alkoi tuntua liikuttavalta ja hassulta, jotenkin siedettävämmältä.

Erityiskiitos iloisesta ja hurmaavan haikeasta lopusta. Pieni poika kohtaa aikuisen miehen, mies lapsen itsessään. Siinä he ovat, yhtälailla olemassa, sisäkkäin ja suloisessa sovussa. Olisipa niin meillä kaikilla.

Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa.
Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen Tommi Eronen,Teatteri Jurkka,ihminen

Teatteri Jurkka: Ihminen. Käsikirjoitus, Tommi Eronen, ohjaus Ilari Johansson. Valo- ja äänisuunnittelu Saku Kaukiainen. Roolissa Tommi Eronen. Ensi-ilta 10.2.2017.

Penkkitaiteilija

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

  • Koivu ja tähti skoolaa kossupiimällä isänmaalle

    Pirkko Saision näytelmä sekoittaa myyttejä ja tragikomediaa

    Pirkko Saisio on kirjoittanut oman näkemyksensä Zacharias Topeliuksen Koivun ja Tähden tarinasta. Alkuteos antaa raamit, joiden puitteissa kirjailija kuljettaa humoristisina, raakoina väläyksinä maamme historiaa. Kansallisteatterin juhlanäytelmä on älyttömän hauska, tyly – ja kovin lohduton.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.

  • Rakenna oma soitin - osallistu KulttuuriCocktailin rakennushaasteeseen!

    Rakenna soitin - ja näytä meille mitä rakennat!

    Sinäkin voit rakentaa soittimen! Aloita nyt, ja lähetä meille päivityksiä siitä, miten rakentaminen edistyy. Tammikuun loppuun mennessä kutsumme rakentamiseen osallistuneet Ylen tiloihin Pasilaan, jossa ihmettelemme valmistuneita soittimia yhdessä. Soitin voi olla mikä tahansa soiva peli. Tee vaikka rumpu, triangeli tai kitara!

  • Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

    Viisi ydinkohtaa Edward Westermarckin elämäntyöstä

    Edvard Westermarckin (1862–1939) nimi tunnetaan hyvin maailmalla, mutta ei Suomessa. Tietämättömyyteemme saattaa vaikuttaa se, ettei hänen teoksistaan ole suomennettu kuin muutama eikä hänen elämäntarinaansa tunneta täällä juurikaan. Syytä olisi, koska Westermarck on vaikuttanut käänteentekevästi monella tieteen alueella.

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Kun tulevaisuus on vain synkkä kärjistys nykyhetkestä – viisi ydinasiaa kahdesta Blade Runnerista

    Käsikirjoittaja ja kriitikko vertailevat Blade Runnereita.

    Ridley Scottin Blade Runner (1982) on tieteiselokuvan virstanpylväs, joka uskaltaa käsitellä ihmisyyden rajaa viihteen kehyksessä. Denis Villeneuven Blade Runner 2049 (2017) tekee saman näyttävämmin ja hallitummin – se on parhaimpina hetkinään kuin Kafkan käsikirjoittamaa Tarkovskia. KulttuuriCocktail tiivistää elokuvat käsikirjoittaja Ilja Rautsin ja elokuvakriitikko Matti Rämön kanssa viiteen pointtiin.