Hyppää pääsisältöön

Tommi Erosen Ihminen kamppailee ja kipuilee katsojankin puolesta

Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa.
Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen Tommi Eronen,Teatteri Jurkka,ihminen

Näyttelijä vetää aikajanaa Teatteri Jurkan valkeaan seinään ja selittää. Vasemmalla aikojen alkuhämärä, oikealla nykyhetki. Viivan alle piirtyy pieni piste, niin mitätön ettei sitä silmä erota, yksi ihminen, nimeltä Tommi Eronen.

Hän on 48-vuotias, valkoinen, keski-ikäinen, eronnut mies ja isä. Hän nukkuu alkovissa Porvoossa. Hän löytää wc-pöntöstä verta.

Verestä ja kuolemankauhusta vyörähtää liikkeelle pakottava tarve löytää selvyyttä olemassaolon kaaokseen. Tarve löytää jotain mihin tarttua, päästä eteenpäin. Kuka olen, mistä tulen, mistä palasista koostun, mikä minua ohjaa, miten tulisin ehjäksi?

Ihminen on hauska, häpeilemätön, armollinen ja harvinaisen lämmin esitys.

Ihminen on Tommi Erosen kirjoittama ja Ilari Johanssonin ohjaama monologi. Esitys jatkaa parivaljakon Jurkkaan toteuttamaa yhteistyötä, joka alkoi Bjarni Haukur Thorssonin kirjoittamasta Isä-monologista. En nähnyt Isää, ja nyt harmittaa!

Miehet ovat lapsuudenystäviä Kuopiosta. Tekijöiden keskinäinen luottamus tuntuu esityksessä, joka ponnistaa Erosen omista kokemuksista. Juuri nolostelemattoman omakohtaisuuden ansiosta tarina kasvaa havainnoiltaan tarkaksi ja vaivattomasti samastuttavattavaksi.

Samoja pelkoja, kömpelyyksiä, haurauksia ja haaveita me kannamme mukanamme, iästä ja sukupuolesta viis.

Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa.
Hykerryttävässä fantasiassaan Tommi tekee sankarin paluun kotikaupunkiinsa Kuopioon. Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen Tommi Eronen,Teatteri Jurkka,ihminen
Hän kiipeili puissa, tahtoi olla Tarzan.

Tämä pikkuinen piste nimeltä Tommi katsoi lapsena Bonanzaa ja Pientä taloa preerialla. Hän kiipeili puissa, tahtoi olla Tarzan. Mutta tavallisen ihmisen on pärjättävä niin teini-iän rakkauksissa kuin avioliiton, työn ja perheen hankauksissakin ilman Tarzanin teräshauiksia. Elämä on mutkikkaampaa kuin viidakon herralla. Miten olla mies, puoliso, ihminen? Miten olla yksin tai yhdessä? Miten löytää yhteys omaan aikuistuvaan lapseen, entä vanhaan isään?

Esityksen jälkeen Jurkan intiimissä salissa järjestettiin yleisökeskustelu. Koomikkonakin tunnettu Ilari Johansson ja Tommi Eronen kertoivat esityksen taustoista. Eronen tunnustautui melodramaattiseksi sieluksi, ja kertoi, että Johansson piti huolta siitä, että esitys ei jäänyt ”synkäksi mylvinnäksi”. Ei totisesti jäänyt!

Ihminen on älyttömän hauska, häpeilemätön, armollinen ja harvinaisen lämmin esitys. Omakin kompurointi näissä olemassaolon kierteissä ja karikoissa alkoi tuntua liikuttavalta ja hassulta, jotenkin siedettävämmältä.

Erityiskiitos iloisesta ja hurmaavan haikeasta lopusta. Pieni poika kohtaa aikuisen miehen, mies lapsen itsessään. Siinä he ovat, yhtälailla olemassa, sisäkkäin ja suloisessa sovussa. Olisipa niin meillä kaikilla.

Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa.
Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen Tommi Eronen,Teatteri Jurkka,ihminen

Teatteri Jurkka: Ihminen. Käsikirjoitus, Tommi Eronen, ohjaus Ilari Johansson. Valo- ja äänisuunnittelu Saku Kaukiainen. Roolissa Tommi Eronen. Ensi-ilta 10.2.2017.

Penkkitaiteilija

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri