Hyppää pääsisältöön

Tommi Erosen Ihminen kamppailee ja kipuilee katsojankin puolesta

Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa.
Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen Tommi Eronen,Teatteri Jurkka,ihminen

Näyttelijä vetää aikajanaa Teatteri Jurkan valkeaan seinään ja selittää. Vasemmalla aikojen alkuhämärä, oikealla nykyhetki. Viivan alle piirtyy pieni piste, niin mitätön ettei sitä silmä erota, yksi ihminen, nimeltä Tommi Eronen.

Hän on 48-vuotias, valkoinen, keski-ikäinen, eronnut mies ja isä. Hän nukkuu alkovissa Porvoossa. Hän löytää wc-pöntöstä verta.

Verestä ja kuolemankauhusta vyörähtää liikkeelle pakottava tarve löytää selvyyttä olemassaolon kaaokseen. Tarve löytää jotain mihin tarttua, päästä eteenpäin. Kuka olen, mistä tulen, mistä palasista koostun, mikä minua ohjaa, miten tulisin ehjäksi?

Ihminen on hauska, häpeilemätön, armollinen ja harvinaisen lämmin esitys.

Ihminen on Tommi Erosen kirjoittama ja Ilari Johanssonin ohjaama monologi. Esitys jatkaa parivaljakon Jurkkaan toteuttamaa yhteistyötä, joka alkoi Bjarni Haukur Thorssonin kirjoittamasta Isä-monologista. En nähnyt Isää, ja nyt harmittaa!

Miehet ovat lapsuudenystäviä Kuopiosta. Tekijöiden keskinäinen luottamus tuntuu esityksessä, joka ponnistaa Erosen omista kokemuksista. Juuri nolostelemattoman omakohtaisuuden ansiosta tarina kasvaa havainnoiltaan tarkaksi ja vaivattomasti samastuttavattavaksi.

Samoja pelkoja, kömpelyyksiä, haurauksia ja haaveita me kannamme mukanamme, iästä ja sukupuolesta viis.

Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa.
Hykerryttävässä fantasiassaan Tommi tekee sankarin paluun kotikaupunkiinsa Kuopioon. Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen Tommi Eronen,Teatteri Jurkka,ihminen
Hän kiipeili puissa, tahtoi olla Tarzan.

Tämä pikkuinen piste nimeltä Tommi katsoi lapsena Bonanzaa ja Pientä taloa preerialla. Hän kiipeili puissa, tahtoi olla Tarzan. Mutta tavallisen ihmisen on pärjättävä niin teini-iän rakkauksissa kuin avioliiton, työn ja perheen hankauksissakin ilman Tarzanin teräshauiksia. Elämä on mutkikkaampaa kuin viidakon herralla. Miten olla mies, puoliso, ihminen? Miten olla yksin tai yhdessä? Miten löytää yhteys omaan aikuistuvaan lapseen, entä vanhaan isään?

Esityksen jälkeen Jurkan intiimissä salissa järjestettiin yleisökeskustelu. Koomikkonakin tunnettu Ilari Johansson ja Tommi Eronen kertoivat esityksen taustoista. Eronen tunnustautui melodramaattiseksi sieluksi, ja kertoi, että Johansson piti huolta siitä, että esitys ei jäänyt ”synkäksi mylvinnäksi”. Ei totisesti jäänyt!

Ihminen on älyttömän hauska, häpeilemätön, armollinen ja harvinaisen lämmin esitys. Omakin kompurointi näissä olemassaolon kierteissä ja karikoissa alkoi tuntua liikuttavalta ja hassulta, jotenkin siedettävämmältä.

Erityiskiitos iloisesta ja hurmaavan haikeasta lopusta. Pieni poika kohtaa aikuisen miehen, mies lapsen itsessään. Siinä he ovat, yhtälailla olemassa, sisäkkäin ja suloisessa sovussa. Olisipa niin meillä kaikilla.

Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa.
Tommi Erosen monologi Ihminen Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen Tommi Eronen,Teatteri Jurkka,ihminen

Teatteri Jurkka: Ihminen. Käsikirjoitus, Tommi Eronen, ohjaus Ilari Johansson. Valo- ja äänisuunnittelu Saku Kaukiainen. Roolissa Tommi Eronen. Ensi-ilta 10.2.2017.

Penkkitaiteilija

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri