Hyppää pääsisältöön

Miten voi minimoida vuorotyön haitat?

nainen nukkuu työpöydän ääressä
nainen nukkuu työpöydän ääressä Kuva: Shutterstock prisma studio

Työelämä kiihtyy ja työajat muuttuvat. Yhä useampi tekee työtä jaksoissa ja vuoroissa. Vuorotöitä tekevät kärsivät stressistä, väsymyksestä ja ruoansulatuselimistön oireista useammin kuin muut. Unihäiriöitä on heistä joka kymmenennellä. Mutta mitä vuorotyön haitoille voi tehdä?

Kun unitutkija Markku Partinen vastasi uneen liittyviin kysymyksiin Prisma Studion Facebookissa, niin monessa kysymyksessä oli aiheena vuorotyö ja sen haitat.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä painottaa, että vuorotyön haitoista puhuttaessa tulee pureutua niiden syihin, ei pelkästään kehottaa nukkumaan enemmän. Kyse on myös rakenteista.

- Työajat estävät monelta normaalin unen. Vuorotyössä tilannetta voidaan muuttaa käytännössä vain työaikoja ja vuoroja kehittämällä, Härmä sanoo.

Kolmivuoroa vai pelkkää yötä?

Vuorotyötä tekeviä kiinnostaa se, miten työvuorojen rytmi vaikuttaa nukkumiseen. Onko joku tapa järjestää vuorot parempi kuin toinen? Kumpi on henkilöstön hyvinvoinnin kannalta parempi: se, että koko henkilöstö tekee kolmivuorotyötä vai se, että yövuoroon on oma porukka?

Se, miten vuorot jaetaan, riippuu tutkijoiden mukaan muun muassa henkilökunnan määrästä, iästä ja työn laadusta.

- On ihmisiä, joille säännöllinen yötyö saattaa sopia. Jos perättäisiä yövuoroja ei ole liikaa (esim. 3 yötä) ja jos pystyy nukkumaan päivällä riittävästi (8 tuntia unta) ja sosiaalinen elämä on ok, niin tämä on joillekin ihan passeli. Yötyörupeamien välillä pitää tietenkin olla pidempiä vapaita, Partinen vastaa.

Härmä uskoo, että keskeisin ongelma nykyisissä jaksotyön piirissä olevissa vuorojärjestelmissä on liian lyhyt vuorokausilepo.

- Meidän tutkimuksemme keskittyvät nykyään paljon siihen, millainen yhteys palautumisella on terveyteen ja hyvinvointiin, Härmä sanoo.

Kyse ei siis ole vain siitä, että poikkeavia työaikoja paiskiva ei arvostaisi riittävästi nukkumista.

näppäimistö hohtaa pimeässä
näppäimistö hohtaa pimeässä Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

Epäsäännölliset työajat, lyhyet vuorovälit, sirpaleiset vapaat

Tärkeää on, että työvuorojen välille jää tarpeeksi pitkä aika. Silloin työstä ehtii palautua.

EU-direktiivi määrittää vuorokausilevon pituudeksi 11 tuntia. Myös Työterveyslaitoksen tutkimukset osoittavat, että alle 11 tunnin vuorovälit lisäävät väsymistä.

Ongelmallinen tilanne on ns. jaksotyössä, jossa Suomen työaikalaki hyväksyy 11 tuntia lyhyemmät vuorovälit. Jaksotyötä tehdään mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa, ammattiliikenteessä, meijereissä ja ravintola- ja hotellialalla.

- Jaksotyön yleistyminen on lisännyt alle 11 tunnin vuorovälejä Suomessa. Työntekijälle jää usein liian lyhyt vuorokausilepo eikä työstä ehdi palautua. Esimerkiksi sairaalamaailmassa näyttää Suomessa olevan enemmän lyhyitä vuorovälejä kuin muissa Pohjoismaissa. Toisaalta myös asiantuntijatyössä palautuminen jää usein liian vähäiseksi työn levittäytyessä vuorokauden eri osiin ja viikonloppuihin, Härmä sanoo.

Härmä näkee, että olisi tärkeää taata myös jaksotyöläisille 11 tunnin vuoroväli. Tämä mahdollistaa riittävän levon ja työmaailmasta irtautumisen.

Joskus työntekijät myös itse haluavat lyhyitä vuorovälejä. Ne mahdollistavat pitkät vapaat.

Ensin aamu? Vaiko sittenkin ilta? Miten vuorot pitäisi järjestää?

Eräs vuorotyötä tekevä kysyi, miltä vaikuttaa seuraavanlainen 3-vuorotyö: ilta 14-22, aamu 6-14 ja yö 22-6 viikko yhteen pötköön ja nimenomaan tässä järjestyksessä? Tai jatkuva 3-vuorotyö, jolloin työvuorot vaihtuvat kahden päivän välein, pyhää arkea?

Partisen mukaan vuorojen järjestys vastapäivään on väärä.

- Tutkimusten mukaan paras vuorojärjestys menee myötäpäivään eli aamuvuorot, iltavuorot, yövuorot ja vapaapäivät. Kahden päivän rotaatio on periaatteessa ok, jos se pyörii myötäpäivään, mutta välillä pitäisi olla pidempiä vapaajaksoja, Partinen painottaa.

- Tämä on todellinen ongelma, työnantajan tulisi ymmärtää, että riittävät yöunet takaavat terveemmät työntekijät. Silloin työn tuloskin on parempi, Partinen sanoo.

Myös Työterveyslaitoksen Härmä näkee, että säännöllisessä vuorotyössä työvuorojen paras kiertosuunta on aamuvuorosta iltavuoroon ja iltavuorosta yövuoroon. Yövuoron jälkeen tarvitaan riittävän pitkä vapaa, ideaalisti 48 tuntia.

Härmän mielestä tärkeää olisi säännöllisyys, riittävät vuorojen välit sekä vapaiden yhtenäisyys. Pitkiä vuoroja pitäisi tehdä vain poikkeustapauksissa.

Heräilyä, kevyttä unta, rytmi sekaisin – pitääkö unen laadusta huolestua?

Moni vuorotyöläinen kokee, että nukkumisrytmi on kokonaan seonnut. Nukahtaminen on hankalaa, ja kun vihdoin nukahtaa, heräilee tiheästi. Moni kertoo heräilevänsä pitkin yötä, useaan kertaan. Lisäksi huonosta unesta kannetaan syyllisyyttä.

- Tämä on valitettavan yleistä erityisesti yövuorojen jälkeen. Yövuoron jälkeen on vaikea nukkua, koska vireyttä nostavat hormonit ovat jo noususuunnassa. Jos ihminen käy nukkumaan aamulla kello 5-6 jälkeen, on aikuisen usein erittäin vaikea nukkua yli kello 10-11 aamupäivään, Partinen sanoo.

- Usein ihminen ajautuu ylikierroksille eli eräänlaiseen “ylikuntoon”. Kannattaa ottaa se puheeksi oman lääkärin kanssa. Tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa voidaan mitata ja suunnitella sitten räätälöidysti menetelmät, joilla tilanne saadaan pikku hiljaa palautumaan, Partinen jatkaa.

Avuksi Partinen suosittaa liikuntaa iltapäivällä ja päiväunia ennen seuraavaa yövuoroa. Melatoniinia ja unilääkkeitä hän ei suosittele yövuoron jälkeen.

Voiko vuorotyön haitoista toipua?

Palautuminen on monitahoista. Ensin tulee nukkuminen. Univelka täytyy kuroa kiinni. Sitä kertyy etenkin yövuoroissa ja hyvin aikaisin alkavissa aamuvuoroissa.

Raskas fyysinen työ vaatii myös aina enemmän palautumisaikaa kuin kevyt työ.

Psyykkisesti raskas työ vaatii lisäksi kykyä irrottautua työstä henkisesti. Muuten työstressi voi lisätä unettomuutta. Riittävän palautumisajan lisäksi tarvitaan siis myös sosiaalisia verkostoja, liikuntaa ja niin sanottua muuta elämää. Viikonloput ja lomat ovatkin palautumisen kannalta erittäin tärkeitä.

lakanat hohtavat pimeässä huoneessa
lakanat hohtavat pimeässä huoneessa Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

Vapaiden tulee olla yhtenäisinä jaksoina, ei satunnaisina tunteina siellä täällä.

- Jos ihminen tekee työtä, jossa tarkkaavaisuudella on vaikutusta myös muiden ihmisten turvallisuuteen, kyky palautua on erityisen tärkeää, Härmä painottaa.

Suomessa valmistellaan parhaillaan ehdotusta uudeksi työaikalaiksi. Se tulee vaikuttamaan jatkossa moniin työehtosopimuksiin ja sitä kautta vuorotyöläisten väsymykseen. TTL esittää kannanotossaan, että työaikalaki tulisi päivittää vastamaan nykytietoa palautumisen vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn. TTL esittää, että jatkossa kaikessa työssä, myös jaksotyössä, edellytettäisiin vähintään 11 tunnin vuorokautinen lepoajan noudattamista.

Yötyö vanhentaa aivoja - mikä avuksi?

Vuorotyötä tekee 600 000 suomalaista, siis kokonaisen Helsingin verran porukkaa. Kuinka vuorotyöläinen selviää väsymyksestä? Entä jos on tehnyt vuorotyötä todella pitkään ja kärsinyt pahasta univajeesta koko aikuisikänsä eli jo lähes 30 vuotta?

- Onneksi julkaistujen tutkimusten mukaan pitkänkin vuorotyön haitat häviävät kuitenkin noin viidessä vuodessa. Joillakin saattaa tietysti kulua pitempi aika, mutta en olisi huolissani, Partinen rauhoittelee

Riittävän unen lisäksi tarvitaan liikuntaa ja painosta huolehtimista. Jos on selvästi ylipainoinen, heräilee useita kertoja yössä virtsalle ja kärsii unenaikaisista hengityskatkoista, olisi hyvä sulkea pois myös mahdollinen uniapnea,

Entä yötyötä tekevän aivot? Pari vuotta sitten julkaistun ranskalaistutkimuksen mukaan aivot ovat vaarassa yötyötä tekevillä ja vuorotyön vaikutukset näkyvät aivoissa vielä vuosia viimeisen yövuoron jälkeen. Mikä avuksi?

- Aivot kyllä vanhenevat yötyössä nopeammin. Mutta jos nukkuu hyvin lepopäivien aikana, liikkuu ja syö terveellisesti, haittoja voi vähentää merkittävästi. Lisäksi muutokset aivoissa eivät ole pysyviä, vaan ne korjaantuvat kun yötyön lopettaa, Partinen muistuttaa.

Kirjoittaja: Leena-Kaisa Laakso

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede