Hyppää pääsisältöön

Pomot urheilun keskiössä: käsikirjoitus

Valtio satsaa huippu-urheiluun vuosittain 40 miljoonaa euroa. Mitä tällä rahalla saadaan?

Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, Arvo-liitto:
"Kyllä meillä on veronmaksajina ja toisaalta tätä urheilua seuraavilla on tietysti ihan oikeus olettaa että myöskin tää järjestelmä toimii ihan kaikilta osin niin ammattimaisesti kuin itse urheilu."

Opetusministeriö on antanut Olympiakomitealle yhdeksän miljoonaa vuodessa. Tavoitteita rahan käytölle ei ole asetettu.

Harri Syväsalmi, pääsihteeri, Suomen urheilun eettinen keskus, SUEK:
"Kyllä ja ei."

Hannu Tolonen, ylitarkastaja, opetusministeriö:
"Kyllä tässä on varmasti peiliin katsomisen paikka meilläkin."

Huippu-urheilun muutostyö Suomessa on ollut käynnissä kymmenen vuotta. Keskeinen hokema on: Urheilija keskiössä.

MOT:
"Miten sulla riittää rahat kunnolliseen ruokaan?"

Benedek Olah, pöytätennispelaaja:
"No ei mitenkään, en mä pysty syömään sellaista mitä mun pitäisi, ei mulla ole varaa siihen. Ei urheilija ole missään keskiössä, ei millään."

Jukka Härkönen, urheilumanageri:
"Tähän kaikkeen höttöön, mitä, mitä puhutaan ja puhutaan ja puhutaan, ni nää kaikki nää perusasiat niin unohdetaan. Ja niihin ei kerta kaikkiaan pistetä panostusta."

Olympiakomitean iskusana on: Pohjoismaiden menestyvin urheilukansa vuonna 2020.

Mika Kojonkoski, johtaja, Huippu-urheiluyksikkö, Suomen Olympiakomitea:
"Se ei ole tavoite, vaan se on visio. Ja sitä voi voi kysyä reilusti, ett onks se järkevä."

Harri Syväsalmi, pääsihteeri, Suomen urheilun eettinen keskus, SUEK:
"Kunpa se toteutuisi, niin silloin varmaan se on ihan oikea tavoite: urheilija keskiössä."

Olympiakomitean huippu-urheiluyksiköllä on rahaa, mutta huippu-urheilu on kriisissä. Kahden tuoreen selvityksen mukaan se ei ole urheilijoiden – vaan urheilupomojen vika.

Jari Lämsä, yksikönjohtaja, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU):
"Me ei ihan suoraan tiedetä, että miten meidän pitäisi olla ja miten tää pitäis rakentaa tää juttu. Meillä se oma juttu ei ole ihan löytynyt vielä."

MOT: Pomot urheilun keskiössä

On maanantai-aamu tammikuussa. Olympiakomitean edustajat on kutsuttu opetusministeriöön tavoitekeskusteluun, ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Ministeriö maksaa 85 prosenttia Olympiakomitean menoista.

Kaksi kuukautta sitten MOT kertoi Olympiakomitean kurinpalautuksesta.

Esko Ranto, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö:
"Tässä on käynyt niin, että mehän olemme lisänneet huippu-urheilun tukea, julkista tukea Olympiakomitealle ja muille tahoille, jotka huippu-urheilun kanssa työtä tekevät aika merkittävästi 2000-luvulla. Kyllä me valtiovallan puolella ajatellaan tällä hetkellä niin, että kun samaan aikaan huippu-urheilun menestys on huonontunut, niin kyllä tässä on vakavan keskustelun paikka. Jos me lisäämme resursseja ja menestys heikkenee, ei tämä tyydytä."

Huippu-urheilua on uudistettu kabineteissa viimeiset kymmenen vuotta. Risto Niemisen työryhmän ehdotuksesta käynnistettiin huippu-urheilun muutosprosessi 2010.

Grafiikka:
Risto Nieminen 2010: ”Uudistetaan suomalaisen urheilun rakenteita ja toimintatapoja”

Perustettiin huippu-urheilun muutosryhmä.

Grafiikka:
Huippu-urheilun muutosryhmä 2012: Urheilija keskiössä. Osaamista kehitetään. Yhteistyötä vahvistetaan.

Se keksi vuonna 2012 että urheilija on keskiössä, osaamista kehitetään ja yhteistyötä vahvistetaan.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö perustettiin vuonna 2013 Mika Kojonkosken johdolla. Sen tavoitteet ovat menestys, osaaminen ja arvostus.

Grafiikka:
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö 2013: Menestys, osaaminen ja arvostus

Opetusministeriö on maksanut miljoonia näistä lauseista ja sanoista. Tuoreen ulkoisen arvion mukaan urheilupomot eivät vieläkään tiedä mitä nämä sanat tarkoittavat. Palloliiton entinen pääsihteeri Kimmo J. Lipponen on valtion liikuntaneuvoston pyynnöstä selvittänyt huippu-urheilun johtamisen tilaa.

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, Arvo-liitto:
"Valtionhallinnon toimenpiteet yhtäältä ja toisaalta sitten autonomisen järjestön eli Olympiakomitean siellä kaikkien ylimpänä yhdessä lajiliittojen kanssa tätä järjestötoimintaa tekevänä, niin se kokonaisuuden johtaminen ei ole sillä tasolla, kuin sen pitäisi nykymaailmassa olla. Yhteisistä tavoitteita ei ole pystytty käytännössä sopimaan sillä tasolla kuin tulis sopia ja toiveena tietysti se, että osin noiden johtopäätösten pohjalta mutta myöskin heidän oman kriittisen itsearvioinninkin pohjalta niin sille asialle ruvettaisi hyvin pian tekeen jotakin."

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on tehnyt sisäisen arvion huippu-urheiluyksiköstä. KIHU johtaa Olympiakomitean osaamisohjelmaa.

Jari Lämsä, yksikönjohtaja, KIHU, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus:
"Tää on tehty sisäisenä arviona ja kannan tuosta tekstistä täysin vastuun."

Grafiikka:
Valtion liikuntabudjetti on noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Huippu-urheilun talousarviorivissä on tälle vuodelle budjetoitu 13,6 miljoonaa euroa.

MOT:
"Paljonko me todellisuudessa satsataan huippu-urheiluun valtion rahaa?"

Jari Lämsä:
"Joo, se on hyvä kysymys. Me ollaan laskettu siihen erilaisia vaihtoehtoja, joista me laajimmassa päädyttiin 39 miljoonaan. Siinä on sit mukana jo semmoisia osuuksia, jota niin kuin valtio ei itse aseta sille korvamerkintää, että se kuuluu huippu-urheiluun. Siinä on lähinnä iso osuus urheiluopistoille menevää rahaa, joka maksetaan tämmöisenä valtion sivistystyön, vapaan sivistystyön rahoituksena, jota he itse sitten käyttävät huippu-urheiluun. Itse käyttäisin tällä hetkellä ehkä semmoista lukua, noin 25 miljoonaa on se, mikä menee huippu-urheiluun."

Grafiikka:
Valtion budjetissa 2015 huippu-urheiluun satsattiin suoraan 12 miljoonaa euroa. Kahdesta arviosta käy kuitenkin ilmi, että todellisuudessa käytimme noin 40 miljoonaa huippu-urheiluun.

Lajiliitot käyttävät virallisesti neljäsosan valtionavustaan huippu-urheiluun. Liikunnan koulutuskeskusten osuus huippu-urheilukakusta on yli kahdeksan miljoonaa. Toisen asteen urheiluoppilaitosten osuus on neljä miljoonaa. Suomen urheilun eettisen keskuksen, SUEK:in osuus on kolme miljoonaa.

SUEK on uusi, opetusministeriön täysin rahoittama yhdistys. Sen ensimmäisenä pääsihteerinä aloitti viime kesänä Harri Syväsalmi.

Harri Syväsalmi, pääsihteeri, Suomen eettisen urheilun keskus, SUEK:Suomen eettisen urheilun keskus, SUEK
"No sanotaan niin, et siitä budjettikirjastahan näkyy, näkyy se, mikä on suoraan huippu-urheiluun johdettu, mutta onhan tietenkin niin, että osa urheiluopistojen toiminnasta on huippu-urheiluun perustuvaa, osa lajiliittojen avustuksista tulee huippu-urheiluun, osa liikuntapaikkarakentamisesta tulee huippu-urheiluun."

Syväsalmi tuli tehtävään opetusministeriön liikuntaosaston johtajan paikalta. Siinä paikassa hän on ollut keskeisesti vastuussa rahan jakamisesta huippu-urheilulle. Ulkoinen arviointi kritisoi vahvasti opetusministeriön epäselvää tapaa jakaa rahaa huippu-urheilulle.

Harri Syväsalmi:
"Kyllä tällä kuvitelmalla olisi saanut oikeankin tiedon. Ei musta siinä mitään piilottelua oo koskaan ollu. Kyllä se siellä pyörii, 30–40 miljoonan, jos lasketaan kaikki eri lähteistä tulevat rahat."

MOT:
"Onko sitä vaikea myydä poliitikoille, että me satsataan huippu-urheiluun?"

Harri Syväsalmi:
"No se riippuu tietysti poliitikoista. Se riippuu ajankohdastakin. Kyllähän tommoiseen populismiin on aika helppo esimerkiksi mennä, mut et siinä on vähän varmaan samasta kysymys, kun oli tässä Olympiakomitean ja Valon yhdistymisessä. Osa pelkää, et huippu-urheilu nappaa tän liikunnan ja osa sit taas ei pelkää."

Grafiikka:
Urheilulehti on rankannut Suomen urheiluvaikuttajat Top 100. Syväsalmi on sijalla 36. Hänen entinen alaisensa, opetusministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen on sijalla 5, urheilun valtionapujen esittelijänä.

MOT:
"Onko niin, että huippu-urheilurahoitus ei ole poliittisesti kauhean hyväksyttävää?"

Hannu Tolonen, ylitarkastaja, opetusministeriö:
"Pitää paikkansa, se on erittäin tarkasti seurattu ja siihen on niin kun nyt vois sanoo, ett tän koko 2000-luvun niin niin erityistä huomiota kaikkien ministerien toimesta kiinnitetty, että se ei merkittävästi pääse nousemaan."

Joulukuussa Tolosen esimies, ylijohtaja Esko Ranto – joka on Urheilulehden vaikuttaja-rankingissa sijalla kahdeksan, sanoi kuitenkin näin:

Esko Ranto, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö:
"Tällainen huippu-urheilun ylärakenteisiin ja sitä tukeviin instituutioihin annetun valtiontuen määrä on lisääntynyt vuositasolla noin 10 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2005"

Ulkoisen arvion mukaan sekä ministeriössä että Olympiakomiteassa ”systematiikka, analytiikka ja kehittymisen seuranta näyttää puuttuvan täysin”.

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, Arvo-liitto:
"Se kirkas, selkeä tavoitteiden ja välitavoitteiden niin niiden kommunikointi näitten avaintoimijoiden välillä ja niitten myöskin ulostuominen läpinäkyvästi niin se on se on tosi iso ja tärkeä osa ja se vaatii tietysti tuekseen sen tietopohjan mitä tavoitteen asettaminen vaatii ja niitten seuranta vaatii, se vaatii indikaattoreita ja se vaatii vaatii tietysti tutkimusyhteisön ja näitten avaintoimijoiden tiivistä yhteistyötä mut se on se on ihan jos me halutaan ammattimaistaa myöskin tätä järjestöjohtamista niin se on ihan välttämätön, koska koska sit taas jos me edellytetään urheilijoilta maailmanluokan menestystä niin kyllä meillä on veronmaksajina ja toisaalta tätä urheilua seuraavilla on tietysti ihan oikeus olettaa että myöskin tää järjestelmä toimii ihan kaikilta osin niin ammattimaisesti kuin itse urheilu."

Grafiikka:
Olympiakomitean iskulauseita:
Pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020. Rohkeasti yhdessä. Ilo. Kunnioitus. Vastuullisuus. Tuloksellisuus. Korkeatasoinen osaaminen. Urheilijan polku. Parhaat parhaiden kanssa. Urheilija keskiössä.

MOT:
" ”Urheilija keskiössä”, mistä me tiedetään että se toteutuu?"

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, Arvo-liitto:
"Se on se on hyvä kysymys ja sen takia tää tavoitteen asettaminen ja mittarointi niin byrokraattiselta kuin se voi jollekin kuulostaa niin on äärimmäisen tärkeää tietysti se, että ketä urheilijoita se järjestelmä haluaa auttaa, millä keinoin ja niitä myöskin sitten seurantajärjestelmät on sellaiset että pystytään sekä ministeriörahoittajana että muille rahoittajille, että sidosryhmille että näille urheilijoille itselleen osoittamaan se, että näin tää meidän systeemi toimii."

Benedek, ”Pentti” Olah on ensimmäinen suomalainen, joka on edustanut Suomea olympialaisten pöytätenniksessä. Hän on noussut sijalle 56 maailman rankingissa.

Benedek kertoo tulevaisuudensuunnitelmistaan ohjelmassa Sportmagasinet, 24.1.2017
http://arenan.yle.fi/1-3823341

Grafiikka:
Opetus- ja kulttuuriministeriö -->8 milj. --> Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö --> 5 milj. -> lajeille.

Huippu-urheilyksikkö jakaa saamastaan kahdeksasta miljoonasta eurosta runsaat viisi miljoonaa euroa eteenpäin eri lajeille.

Grafiikka:
Huippu-urheiluyksikön tuki pöytätennikselle,
2013: 0 euroa
2014: 0 euroa
2015: 0 euroa
2016: 2500 euroa.

Pentti Olah harjoittelee ja pelaa Unkarissa päästäkseen maailman huipulle. Kun hän pääsi Rioon hän sai 5000 euroa Olympiakomitealta – siis yhteensä 7500 euroa koko uran aikana. Pöytätennisliitto on maksanut turnauskulut viime vuosina. Unkarissa hän pelaa sarjaa, josta saa pienen palkan.

Benedek Olah, pöytätennispelaaja:
"Itsellä menee kaikki mitä saa palkkaa. Palkka minkä mä saan menee ihan mun elämiseen. Laskut saan maksettua. Tilillä ei ole paljon paskaakaan."

MOT:
"Miten sulla riittää rahat kunnolliseen ruokaan?"

Benedek Olah:
"No ei mitenkään, en mä pysty syömään sellaista mitä mun pitäisi, ei mulla ole varaa siihen. Vitamiinehin, siihen mitä juo treenien aikana, treenien jälkeen, ne maksaa jo melkein 200 euroa, mitä minulla ei ole periaatteessa. Yhteensä on mennyt isältä ja äidiltä 30 000-40 000 euroa."

Pentti Olah ei ole saanut opetusministeriöltä valtion urheilija-apurahaa.

MOT:
"No millä mielellä katsot tätä?"

Hannu Tolonen, ylitarkastaja, opetusministeriö:
"Se osottaa sen, että meidän toimintaa ja meidän toimintakulttuuri on sirpaleina. Hyvin pitkälle hän on niin kun itse kyennyt sen oman polkunsa rakentamaan niin. Se osoittaa sitä sisukkuutta, jota yksilöllä on. Järjestelmästä riippumatta. Järjestelmä pääsee kiinni vasta siinä vaiheessa kun sä olet jo Euroopassa tai maailman rankingissa sijalla 60, joka on jo kova saavutus."

MOT:
"Tässä on menestys tullut Olympiakomitean huippu-urheiluyksiköstä huolimatta?"

Hannu Tolonen:
"Huippu-urheiluyksikkö on päässyt myöhäisessä vaiheessa kiinni siihen."

Tolonen toimii valtion urheilija-apurahojen esittelijänä. Hän on seurannut Olahin uraa juniorina. Silti Olah ei ole saanut edes pienintä, 5000 euron apurahaa.

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, Arvo-liitto:
"Tietty läpinäkyvä tavoitteen asettaminen ja nyt en puhu mitaleista olympiakisoissa vaan tavoitteena se että mitä se urheilijan matkalla kohti sitä mahdollista menestystä, millaisia tukitoimia sille tehdään, miten varmistetaan, että terveitä harjoituspäiviä on mahdollisimman paljon, miten valitaan ne tavoitteelliset urheilijat joille tukea kohdennetaan, montako niitä on, paljonko sitä rahallista tukea annetaan, miten kommunikaatio faktisesti toimii lajiliiton ja näitten keskitettyjen järjestelmän osasten kuten huippu-urheiluyksikön välillä, miten se päätöksenteko toimii."

Grafiikka:
Huippu-urheiluun liittyviä iskulauseita

Huippu-urheilyksikön johtaja Mika Kojonkoski on lähdössä viikoksi Koreaan. Talviolympialaiset ovat vuoden kuluttua.

Mika Kojonkoski, johtaja, huippu-urheiluyksikkö, Suomen Olympiakomitea:
"Niitten (seminaarin, kokouksen) merkitys on se, että että mä osaan sitten ohjata Suomen joukkuetta, ett miten me tullaan majoittumaan, miten me tullaan matkustamaan, minkälaiset on akkreditointivelvollisuudet, ketä me saadaan missä vaiheessa akkreditoida, minkälainen on joukkueen koko suhteutettuna urheilun määrään ja niin edelleen."

Kojonkoski kommentoi pöytätenniksen vuosina 2013-15 saamaa nollaa euroa.

Mika Kojonkoski:
"No se kertoo.. hän on kuitenkin noussut aika nopeesti, että Suomessa on menestynyt hyvin, mutta kansainvälinen nousu on ollut vasta Rion ja minus puoltoista vuotta ja nyt on noin sijalla 60. maailmassa, et"

MOT:
"Eiks se 60 oo aika hyvä?"

Mika Kojonkoski:
"Erottui positiivisesti joukkueessa ja on hyvä sijoitus omassa lajissa, mutta kuitenkin kovin kaukana maailman huipusta, ett monessa muussa lajissa me ei pystytä tukemaan ollenkaan sellaisia urheilijoita jotka on omassa lajissaan maailman rankingissa sijalla 60."

MOT:
"Saadaanko tällä näillä pienillä summilla saadaanko sillä huippu-urheilua?"

Mika Kojonkoski, johtaja, huippu-urheiluyksikkö, Suomen Olympiakomitea:
"Se on kysymys nyt, se tuki mikä huippu-urheiluyksikön läpi menee on yksi osa urheilijan tuesta ja lajien tuesta. Se on huippu-urheilun tehostamistuki, se jakaantuu tällä hetkelle 45 lajille. Sen kokonaissumma on 6 miljoonaa.. noin 6 miljoonaa euroa. Se on jakaantunut perinteisesti vähän laajemmallekin osalle, nyt mukana on 45 lajia. Kun tuo 6 miljoonaa jaetaan 45 lajille niin siit ei hirveesti jää per laji."

Painonnosto on saanut huippu-urheiluyksiköltä 10 000 euroa vuodessa.

Meri Ilmarinen, painonostaja:
"Meill on muutaman vuoden me on saatu useamman nostajan kanssa oisko meit neljä viis ollu jakamassa Olympiakomitealta kymppitonnin. Ett se jaetaan sitt neljään pekkaan vuodessa, sen verran."

MOT:
"Kaks ja puol tonnii Olympiakomitealta per vuosi?"

Meri Ilmarinen:
"Joo. Se on nyt ehkä nelisen, kolme neljä vuotta tullu sen verran. Liitolta sitt saa stipendien kautta jos menestyy arvokisoissa tai tälleen."

MOT:
"Mutt ensin pitää tulla menestystä niinkö?"

Meri Ilmarinen:
"Joo. Joo. "

MOT:
"No minkä verran sulle on tullu sieltä?"

Meri Ilmarinen:
"No ei siitäkään puhuta kovin isoista summista todellakaan, että. Ei."

MOT:
"Et pysty elättään itseäs?"

Meri Ilmarinen:
"Ei ei ilman vanhempia ja muit sukulaisia se ois ihan mahotonta tehä tätä näin hyvin. Onneks se on mahollista. Koitan tehä kaikkeni, ett ois ylpeitä ja ett ois sen arvosta, että voivat panostaa näin paljon mun uraan."

Nais-painonnostajat saivat viime kesänä yhden paikan Rion olympialaisiin.

Meri Ilmarinen:
"Oli etukäteen puhuttu, että rankingin mukaan mennään ja minä olin paras siellä. Luottavaisin mielin jatkoin sitten treenaamista. Elin uskossa ja toivossa, että paikka jaetaan oikeudenmukaisesti."

Huippu-urheiluyksikön lajivastaava esitti Meri Ilmarista. Lajiliitto esitti toista urheilijaa. Ilmarinen ei päässyt Rion kisoihin.

MOT:
"Kun se päätös tuli miten sait kuulla siitä?"

Meri Ilmarinen:
"Sähköpostilla ihan muutamaa minuuttii ennen sitä ku telkkarissa oli se valintatilaisuus."

MOT:
"No mitä sä ajattelit silloin?"

Meri Ilmarinen:
"No kaveri oli siinä paikalla, sano, ett näytin siltä kuin olisin haamun nähnyt kun luin sen sähköpostin, että kyllähän siihen minulle pieni romahdus tuli sitten."

Kun Riossa kilpailtiin, Ilmarinen treenasi Lohjalla.

Meri Ilmarinen:
"Treeneissä tein ennätyksen samana päivänä. Tai sivusin ennätyksiä samana päivänä kun mulla olis ollu kisapäivä se oli semmonen varjokisa; pidettiin täällä."

Mihin huippu-urheiluyksikköä sitten tarvitaan, jos lajiliitot kuitenkin päättävät olympiavalinnoista.

Mika Kojonkoski:
"Tämä ei ole ihan helppoa..20 vuotta lajiliitot on vastanneet aika itsenäisesti omista toiminnoistaan ja sellaisia lajiliittojen välisiä siltoja ei ole hirveästi ollut osaamisen vaihtamisen tai jollain lailla resurssien yhdistämisen näkökulmasta. Nyt on neljä vuotta toimittu huippu-urheiluyksikön johdolla, jonka tehtävä on johtaa ja koordinoida tätä. Me katsotaan että meidän työvälineet johtaa ja koordinoida on pikkuisen vajaat."

Jari Lämsä, yksikönjohtaja, KIHU:
"Meillä se käytännössä menee sillä tavalla, että valtio jakaa jokaiselle niin kuin organisaatiolle oman potin. Se tekee myös sille valtiolle hankalaksi sen roolin, että se valtio, jos se periaatteessa on edellytysten luoja, tämmöinen strateginen, niin väistämättä se osallistuu siihen operatiivisen tason toimintaan, kun se jakaa niitä yksittäisiä rahoja jokaiselle taholle. Se ottaa aina kantaa, että mitä tämä yksikkö tulee tekemään ja millä tavalla se huippu-urheiluyksikkö joutuu neuvottelemaan tavallaan jokaisen tahon kanssa erikseen ja niillä tahoilla on jo valmiiksi jonkun näköinen potti, jonka he on niin kuin oman perinteensä mukaan käyttänyt jotenkin."

Painonnostoliitto sai viime vuonna 200 000 euron toiminta-avustuksen opetusministeriöltä. Huippu-urheiluyksikkö antoi kymppitonnin painonnostolle. Ei huippu-urheiluyksiköstä silloin tarvitse välittää.

Jari Lämsä, yksikönjohtaja, KIHU:
"Siinä on aina se mahdollisuus, että jos et ole tyytyväinen sen huippu-urheiluyksikön toimintaan, niin mene neuvottelemaan ministeriöön, kerran sieltä se rahoitus tulee viime kädessä."

Kimmo J. Lipposen tekemän selvityksen perusteella, me tiedämme nyt että Olympiakomitean huippu-urheiluyksikölle ei ole asetettu tavoitteita.

MOT:
Ei oo ollu tavoitekeskusteluja vuoden 13 jälkeen, niin pitääkö se paikkaansa?"

Harri Syväsalmi, pääsihteeri, Suomen urheilun eettinen keskus, SUEK:
"Ee, kyllä ja ei. Siis me tapasimme… no ensinnäkin täytyy muistaa, että tässä oli myöskin järjestöpuolen isoja muutoksia. Tää HUMU tai siis huippu-urheiluyksikkö syntyi, me oltiin vaikutettu siihen paljon, ja kun se päätös 2012 alkaen oli tehty ja ne alko toimia, niin siinä tavallaan oltiin sitouduttu sen olympiadin toimintaan. Kyllä siinä huippu-urheilun muutoksen päätöksessä oli jo tavoitteita ja oli monia asioita, jotka oli asetettu selkeästi tavoitteiksi."

MOT:
"Tarkoittaako tämä, että Olympiakomitealle on annettu yhdeksän miljoonaa vuodessa kysymättä, mitä he tekevät sillä rahalla?"

Hannu Tolonen, ylitarkastaja, opetusministeriö:
"Kyllä me olemme sitä kysyneet ja kyllä me olemme siitä saaneet myöskin sen vastauksen ja kyll me ollaan siitä keskusteltu, ett miten se pitäisi kohdentaa ja ja näkemys siitä, että ett siitä on edelleen noin se 6,5-7 miljoonaan jaettu edelleen se on velvoitettu heitä tekemään myös, että se jaetaan nimenomaan sitten huippu-urheilun kehittämiseen lajikohtaisesti."

Olympiakomitean uudelta hallitukselta odotetaan nyt jotain konkreettista Risto Niemisen puheenjohtajakauden jälkeen.

Risto Nieminen Suomen olympiakomitean syyskokouksessa 26.11.2016, Lahti:
"Kun osaamme aidosti yhdessä nauttia menestyksestä kilpaurheilussa, lajista riippumatta, ja liikkumisen lisäämisessä kaikilla sektoreilla, olemme vasta ansainneet urheilukansan arvon."

Urheilumanageri Jukka Härkönen on toiminut monen kansainvälisen olympiamitalistin managerina.

Jukka Härkönen, urheilumanageri:
"Risto Nieminen, Mika Kojonkoski, molemmat lahjakkaita puhujia, mutta leikillisesti mä oon muutaman valmentajan kanssa täst keskustellu, me tarvittais tämmönen, ois tarttettu tämmönen sanakirja ”Nieminen-Kojonkoski-Suomi” –sanakirja, että he, he kertoo paljon, mutta he eivät sano mitään ja täs on se ongelma, että ku me puhutaan näistä tällasista pitkistä, upeista tavotteista, tää on aika konkreettinen tavoite, hienoa näin, että Suomi on Pohjoismaiden paras 2020, mutta se ei tuu millään tavalla realisoitumaan."

MOT:
"Tätä sävyttää eräänlainen bullshit bingo, powerpoint väsääminen ja iskulauseiden viljely, mutta nyt se konkretia on jäänyt vähemmälle, tässä on mennyt monta monta vuotta nyt suuriin puheisiin. Mistä tää mun mielikuva johtuu?"

Mika Kojonkoski, johtaja, Huippu-urheiluyksikkö, Suomen Olympiakomitea:
"Silloin kun se on niin kuin kansalaisen mielikuva, se ei voi olla väärä. Silloin me on varmaan viestinnässä jollain tavalla epäonnistuttu että tietysti myöskin se, että ett suomalainen urheilumenestys on ollut erittäin suurta ja sitten meidän laskeva käyrä on ehkä 15-parikymmentä vuotta vanha ja me on oltu monessa mullistuksessa matkalla elikkä urheilua on eri ryhmissä ja eri tavalla arvioitu ja ehkä niistä on tullut papereita jotka ei ole ihan oikeesti jalkautunut konkretiaan, ehkä tällainen mielikuva meitä vaivaa."

Jukka Härkönen:
"Niin ei, eihän näillä tietysti näillä iskulauseilla ja muilla tota noin niin sitä totuutta, ja sitä, sitä realismia, ni sitähän ei, sitähän ei poisteta. Mutta äärimmäisen kauan meni siihen, että näillä tällaisilla korulauseilla Risto Nieminen Olympiakomitean puheenjohtajana ja, ja sitten huippuyksikön johtajana Mika Kojonkoski, pystyivät aika hyvin mediaa jallittamaan."

MOT:
”Urheilija keskiössä”, mitä se oikein tarkoittaa?"

Mika Kojonkoski:
"No se tarkoittaa sitä, että tässä moninaisessa rakenteitten verkostossa jokainen urheilutoimija kysyisi itseltään, että hei että vaikuttaa minun tämän päivän työn oikeesti urheilijan edellytysten kasvuun, se on ajattelu- ja toimintatapamalli, jota me on yritetty lanseerata. Suomalainen urheilu väliin on hyvin kaukana ja sen rakenteet on hyvin kaukana urheilusta ja me on haluttu nimenomaan että tää on kysymys- ja tää on ajattelutapa, jolla ravistetaan ja katsotaan että onks tällä vaikuttavuutta valmentajan, urheilijan arkeen."

MOT:
"Haluammeko maksaa visioista?"

Hannu Tolonen, ylitarkastaja, opetusministeriö:
"Entistä vähemmän. Entistä vähemmän. Kyllä se entistä enemmän tulee olemaan ja ja niin kun on se tavoitekin ollut, että että se kohdennettaisiin toimintaan. Löydettäisiin niitä keinoja, joilla nimenomaan se - on sitten kysymys huippu-urheilusta tai kilpailutoiminnasta tai harrastetoiminnan lisäämisestä - niin mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joilla lajiliitot kykenevät niitä omia jäseniään tai paremminkin millä tavoin niin kun se kykenee hyödyttämään sitä koko yhteisöä, jossa saman samaa lajia harrastavat, liikkuvat ja mahdollisesti liikkuvat enemmän."

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, Arvo-liitto:
"Faktapohjaisessa systemaattisessa johtamisessa niin siinä meidän urheilujärjestelmällä on kyllä tosi paljon tekemistä ja se ei mitään ydinfysiikkaa ole, että ei tarvi kaikkea ei tarvitse tehdä minkään iso-standardien ja laatujärjestelmien mukaisesti."

Jukka Härkönen, urheilumanageri:
"Me voidaan sanoo tämmösiä hienoja korulauseita, että ollaan maailman liikkuvin kansa ja niin edelleen, niin edelleen. Se kuulostaa, kuulostaa hyvältä, mut huippu-urheilun kanssa siinä ei ole yhtään mitään tekemistä."

MOT:
"Iskusana urheilija keskiössä, miltä se tuntuu?"

Benedek Olah:
"Ei toi, ei millään. Jos urheilijan toiveita kuunneltaisi, ei multa ainakaan ole kysytty mitään. En mä ainakaan ole missään keskiössä vielä. Jos mä olen sellainen nouseva huippu, niin en ole ollut missään keskiössä vielä. Ehkä TV:n keskiössä muuta vastaavaa, en mä ainakaan näiden tukimiesten piirissä ole missään keskiössä tai päättäjien."