Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa
Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.
1926
Kongressihiihdosta MM-kisaksi
Lahden Salpausselällä on järjestetty hiihtokisoja vuodesta 1923 alkaen. Paikan valtteja ovat olleet keskeinen sijainti ja jääkauden muovaaman Salpausselän vaihtelevat maastot.
Ensimmäisissä kansainvälisissä hiihtokisoissa vuonna 1926 hiihdettiin naamarit päässä huimassa 33 asteen pakkasessa ja hypättiin ennennäkemättömiä 40 metrin mäkiloikkia. Hyppyrimäkiä oli tuolloin vasta yksi. Kisat olivat kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n järjestämät ns. kongressikilpailut, jotka myöhemmin virallistettiin maailmanmestaruuskilpailuiksi.
Kisojen suuri suomalaissankari oli hiihdon 30 ja 50 kilometrin matkan voittaja Matti Raivio. Toiseksi molemmissa kisoissa hiihti Tauno Lappalainen. Pronssia 30 kilometrilla otti Veli Saarinen. Norjalaiset hallitsivat mäkihyppyä ja yhdistetyn kisaa kolmoisvoitoin.
Neljänsien Lahden MM-kisojen kynnyksellä esitetyssä radiojutussa toimittajat Harri Eljanko, Sulo Kolkka (tunnettiin myös nimimerkillä Simeoni) ja Reino Palmroth (tunnettiin myös nimimerkeillä Palle ja Reino Hirviseppä) muistelivat vuosien 1926, 1938 ja 1958 kisoja.
Vuoden 1926 kisojen kunniaksi paikalliset koululaiset saivat lomaa, jotta kouluja voitiin käyttää majoitustiloina. Sulo Kolkka kertoo, kuinka 50 kilometrin voitto oli suomalaisille kaikki kaikessa.
Urheiluselostaja Pekka Tiilikainen muistelee Salpausselän kisojen historiaa. Vuonna 1926 teini-ikäinen Pekka seurasi jännityksellä MM-kisoja ja 12 vuotta myöhemmin hän oli kertomassa niistä maailmalle.
Katso lisää: Elävän arkiston artikkelit vuoden 1926 kisoista
1938
Sadantuhannen vieraan raja rikki
Vuoden 1938 MM-kisoihin Suomi osallistui noin 200-miehisellä joukkueella. Tuolloin joukkueiden kokoa ei vielä rajoitettu.
Suomi kahmi kaikki maastohiihdon kultamitalit. Pauli Pitkänen voitti 18 km:n ja Kalle Jalkanen 50 km:n kilpailun. Viestissä tuli kultaa joukkueella, johon kuuluivat Jussi Kurikkala, Martti Lauronen, Pauli Pitkänen ja Klaus Karppinen. Mäkihypystä ja yhdistetystä voiton pokkasi Norja.
Tapahtuma keräsi yli 100 000 kisavierasta. Myös Yleisradio panosti vuoden 1938 MM-hiihtoihin koko rintamalla. Tunnelmia tallennettiin myös rautatieasemalla, pujottelukisassa ja löytötavaratoimistossa.
Toimittaja Pekka Tiilikainen kävi katsomassa muun muassa Helsinki-Viipuri-pikajunan saapumista, tutustui stadionin löytötavaratoimistoon ja haastatteli järjestyspoliisia.
Katso lisää: Elävän arkiston artikkelit vuoden 1938 kisoista
1958
Naiset ensi kertaa mukana, "Äiteelle" pronssia
Vuoden 1958 kisoista Suomi sai komean saaliin: kymmenen mitalia, joista neljä kultaista. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyissä MM-kisoissa ohjelmassa oli mukana naisten kilpailut, joista viestissä Suomi sai hopeaa ja kymmenen kilometrin hiihdossa pronssia.
Kisojen avajaisia vietettiin ilotulituksen ja mäkihyppynäytöksen saattelemana. Presidentti Urho Kekkonen piti avajaispuheen.
Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan ja suomalaiset mäkihyppääjät kehittivät 1950-luvulla uuden, aerodynaamisen tyylin. Ulkomaalaisten alkuun vieroksuma hyppytapa johti Lahdessa kaksoisvoittoon.
Miesten kultakavalkadin täydensi yhdistetyn Paavo Korhonen, joka jätti taakseen Norjan Sverre Stenersenin ja Gunder Gundersenin.
15 kilmometrin matkalla Veikko Hakulinen oli nopein, ja muut mitalit jäivät Koltšinílle ja tämän maanmiehelle Anatoli Šeljukinille.
Kolmella kympillä voiton vei Kalevi Hämäläinen. Neuvostoliiton Pavel Koltšin otti hopeaa ja Ruotsin Sixten Jernberg kultaa.
”Neuvostoliiton tyttärien” voittoisan rintaman Lahden MM-kisojen pikamatkalla vuonna 1958 rikkoi vain pronssille kirinyt Siiri "Äitee" Rantanen.
Neuvostoliitto nappasi myös viestikullan, mutta Suomen joukkue kiri hopealle Siiri Rantasen, Toini Mikkolan ja Pirkko Korkeen voimin.
Katso lisää: Elävän arkiston artikkelit vuoden 1958 kisoista.
1978
Naisten upea viestivoitto ja Speden linkomäki
Vuoden 1978 kisoja päästiin käymään uudistuneilla latureiteillä ja kolmen hyppyrimäen muodostamalla mäkihyppystadionilla. Sen ylpeys oli betonista rakennettu suurmäki, joka korvasi aiemman puisen mäen.
Suomen joukkue oli yksi hiihdon viestikilpailun ennakkosuosikeista. Se onnistuikin lyömään Neuvostoliiton nyt jo toista kertaa arvokisoissa. Suomen naiset nappasivat kultaa, miehet joutuivat tyytymään hopeaan.
Naisten ensimmäisellä viestiosuudella Taina Impiö veti selvän raon perässä tuleviin. Marja-Liisa Hämäläinen (nyk. Kirvesniemi) päästi kuitenkin Neuvostoliiton ja DDR:n ohi, ja huikean kilpailun puolivälissä ennusteltiin jo päättyvän näiden kaksinkamppailuun. Mutta rajusti edellä hiihtäviä kiinni ottanut Hilkka Riihivuori kiri kolmanteen vaihtoon ensimmäisenä. Helena Takalon tehtäväksi jäi ratkaiseva irtiotto.
Miesten viestissä Juha Mieto vei Suomen viestikisan johtoon, mutta lopulta Ruotsi pyyhälsi ohi.
Ruotsi ja Norja ehtivät viestin ensimmäiseen vaihtoon suunnilleen yhtä aikaa. Suomen Juha Mieto lähti toiselle osuudelle neljäntenä, mutta nousi matkan kuluessa kärkeen. Pertti Teurajärvi ja Ruotsin Tommy Limby saapuivat kolmanteen vaihtoon aivan peräkanaa, mutta Suomen niukka johto piti edelleen. Lopun pitkässä nousussa Ruotsin ankkuri Thomas Magnusson meni kuitenkin hirmuvauhtia Matti Pitkäsen ohi. Lopussa Suomen ero voittajaan oli runsaat 11 sekuntia.
Helena Takalon ja Hilkka Riihivuoren kaksoisvoitto sekä tieto Pertti "Spede" Pasasen linkomäen hyväksymisestä nostattivat Salpausselän suomalaistunnelmia.
15 kilometrin hiihdossa Juha Mieto sai pronssia. Vauhtia hidastivat jäisellä ladulla lipsuvat sukset, mutta pikamatka tarjosi kuitenkin jännitystä loppuun saakka. Vielä kymmenen kilometrin kohdalla Mieto oli kuusi sekuntia edellä puolalaista Josef Luszczekia, viidentoista sekunnin päässä seurasi Neuvostoliiton Jevgeni Beljajev. Lopputuloksissa Miedon aika oli ainoastaan kolme sekuntia Beljajevia ja viisi sekuntia Luszczekia heikompi.
Alun perin varamieheksi nimetty Tapio Räisänen nousi suurmäen yllättäjäksi, kun ennakkosuosikki Kari Ylianttila loukkaantui harjoituksissa. Räsäsestä tuli ensimmäinen suomalainen suurmäen maailmanmestari ja presidentti Urho Kekkonen palkitsi hänet kisojen parhaana kotimaisena urheilijana. Parhaana naisurheilijana palkittiin Helena Takalo.
Katso lisää: Elävän arkiston artikkelit vuoden 1979 kisoista
1989
Ennätysyleisö ja kolmoisvoitot
Vuoden 1989 kisoissa Suomen joukkueen 26 urheilijaa nappasivat yhteensa 15 mitalia, joista kuusi kultaista. Kisoja seurasi ennätysyleisö, lähes 460 000 henkeä. Perinteisen hiihtotyylin rinnalle tuli kisaan ensi kertaa mukaan vapaa tyyli.
Kotiyleisön riemuksi Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa.
Marja-Liisa Kirvesniemi, Pirkko Määttä ja Marjo Matikainen hiihtivät komean kolmoisvoiton naisten perinteisen tyylin kymmenellä kilometrillä.
Naisten 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailusta muodostui suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä. Tällä kertaa Matikainen siirtyi matkan puolivälissä kärkeen. Kirvesniemi peesasi kakkosena 13 sekunnin päässä. Naisten välillä käytiin tiukka sekuntipeli, joka päättyi Matikaisen voittoon kahden sekunnin erolla. Edes hurja kiri ei auttanut Kirvesniemeä. Kolmanneksi ehti Pirkko Määttä, joten Suomi sai juhlia jo toista kolmoisvoittoaan.
Marjo Matikainen loisti myös naisten vapaan tyylin kisoissa ja nappasi hopeaa 10 kilometrilla ja pronssia 30 kilometrilla.
Viestikisan voitto kruunasi Suomen naishiihtäjien huikean menestyksen.
Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen, Jari Puikkonen ja Risto Laakkonen toivat Suomelle neljännen perättäisen joukkuemäen maailmanmestaruuden.
Jari Puikkonen saavutti toisen henkilökohtaisen maailmanmestaruutensa suurmäen kilpailussa.
Katso lisää: Elävän arkiston artikkelit vuoden 1989 kisoista
2001
Dopingin käryä
Vuoden 2001 kisoissa uutuutena olivat hiihdon sprinttimatkat sekä uudistettu takaa-ajo, jossa molemmat matkat hiihdettiin saman päivän aikana. Mutta kisat jäivät lopulta historiaan aivan muusta kuin uudistetuista hiihtomatkoista.
Kisojen kolmantena päivänä käydyssä miesten takaa-ajokisassa tapahtui kummia: Mika Myllylä jätti vapaaosuuden väliin kylmyyteen vedoten ja Janne Immosen sauva katkesi kesken kisan. Jari Isometsä hiihti hopealle, mutta seuraavan päivän tiedotustilaisuudessa selvisi, että mitali ei tulisi jäämään Suomelle. Myös Immosen sauvan katkeaminen sai myöhemmin ikävän selityksen.
Takaa-ajokisaa seuranneena päivänä pidettiin tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin Jari Isometsän dopingtestin tuloksen olleen positiivinen.
Suomi voitti miesten viestin ensi kertaa lähes 50 vuoteen, mutta siitäkin ilo jäi lyhyeksi. Viestikilpailua seuranneina päivinä dopingista jäi kiinni viestijoukkueessa hiihtänyt Janne Immonen. Selitys sauvan katkeamiselle takaa-ajokisassa löytyi, sillä Immonen oli halunnut keskeyttää hiihtonsa, jottei joutuisi dopingtesteihin.
Naisten viestijoukkue hiihti hopealle, mutta Virpi Kuitusen ja Milla Jauhon positiivisen dopingtestien jälkeen sekin mitali jäi saamatta.
Kuudes maaliskuuta saatiin jälleen ikäviä uutisia, kun viestijoukkueeseen kuuluneiden Harri Kirvesniemen ja Mika Myllylän tiedotettiin jääneen kiinni dopingista
Lopulta Lahden MM-kisoissa dopingista kärähtäneitä suomalaishiihtäjiä oli kaikkiaan kuusi, Janne Immonen, Jari Isometsä, Milla Jauhonen, Virpi Kuitunen, Harri Kirvesniemi ja Mika Myllylä jäivät kaikki kiinni verenohennuslääke Hemohesin käytöstä.
Skandaalin seurauksena Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana Kari-Pekka Kyrö joutui eroamaan tehtävästään. Spekuloinnit syyllisistä ja kilpaurheilun moraalista jatkuivat vielä pitkään.
Dopingskandaalista huolimatta Suomelle jäi vielä useampi mitali sekä hiihdosta, että mäkihypystä. Kultaisia niistä oli Virpi Kuitusen ensimmäinen maailmanmestaruus takaa-ajokilpailussa ja Pirjo Murasen ja Kati Sundqvistin kaksoisvoitto historian ensimmäisessä MM-sprintissä.
Katso lisää: Elävän arkiston artikkelit vuoden 2001 kisoista
2017
Juhlakisat
Vuosi 2017 toi Lahdelle ennätykselliset seitsemännet MM-kisat. Missään muualla ei kisoja ole järjestetty niin montaa kertaa. Suomen satavuotisjuhlavuosi toi tapahtumaan vielä lisää ainutlaatuisuutta.
Avajaisia vietettiin sankassa lumipyryssä 22. helmikuuta. Mäkihyppääjä Janne Ahonen toimi Suomen lipunkantajana.
Kisojen juhlituimpiin sankareihin kuului hiihtäjä Iivo Niskanen, joka voitti kultaa 15 kilometrin perinteisellä matkalla.
Tuhannet ihmiset seurasivat, kun Niskanen sai uransa ensimmäisen MM-kultamitalin Lahden torilla järjestetyssä palkintojuhlassa. Palkintoseremonian jälkeisessä haastattelussa nuori hiihtäjä kiitteli liikuttuneena perhettään.
Lahden laduilla nähtiin mitalitaistojen lisäksi myös muita historiallisia hetkiä. Yksi koskettavimmista oli, kun hiihdon olympiavoittaja, 92-vuotias Siiri "Äitee" Rantanen hiihti kunniakierroksen hiihtostadionin yleisön edessä ennen naisten viestiä.
Naisten viestissä päästiin juhlimaan pronssia, kun Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Laura Mononen ja Krista Pärmäkoski sijoittuivat kolmanneksi.
Krista Pärnäkoski voitti yhdistelmäkilpailun hopeaa.
Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen ottivat MM-pronssia parisprintissä. Norjan Emil Iversen ja Niskanen kaatuivat kärjessä maalialueella.
Matti Heikkinen ylsi pronssille kisojen päätösmatkalla miesten 50 kilometrillä. Kisan voitti Kanadan Alex Harvey ajalla 1.46.28,9. Hopealle hiihti Venäjän Sergei Ustjugov
Koostetta täydennetty 24.3.2017 vuoden 2017 kisojen osalta.
Koosteen tekstit: Heidi Sommar, Jukka Lindfors, Yle uutiset
Koosteessa käytetyt valokuvat: Pentti Pesari (pääkuva), Yle kuvapalvelu (vuodet 1926 ja 1938), Kalle Kultala (1958), Håkan Sandblom (1978), Seppo Sarkkinen (1989), Jyrki Valkama (2001), Lehtikuva / Martti Kainulainen (2017).
Heidi Sommar
Yle