Hyppää pääsisältöön

Pitäisikö Suomen lakia uudistaa Axl Smith -keissin vuoksi? Nykylaki ei tunne törkeää salakatselua

Syyttäjä vaatii Smithille 1,5 vuoden ehdollista vankeutta. Rikosoikeuden professorin mukaan syyte on kohtuullinen nykyisiin säädöksiin nähden.

Axl Smith // Kuva: Iida Korhonen

Mediapersoona Axl Smithin oikeusprosessi on edennyt siihen vaiheeseen, että syyttäjä vaatii entiselle juontajalle vuoden ja kuuden kuukauden ehdollista vankeustuomiota. Lisäksi 33 asianomaista eli salakatselun uhriksi joutunutta henkilöä vaativat Smithiltä korvauksia yhteensä reilun 171 000 euron arvosta.

Smithiä syytetään 33 salakatselusta, neljästä kunnianloukkauksesta ja kahdesta yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Syyttäjän mukaan Smithin juttukokonaisuuden maksimirangaistus olisi lain mukaan kaksi vuotta ja yksi kuukausi. Maksimirangaistuksesta vähennettiin siis seitsemän kuukautta ja ehdoton tuomio vaihtui ehdolliseksi.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kertoo YleX:lle, että syyte on kohtuullinen nykyisiin säädöksiin nähden. Nuotion mukaan enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena. Oletus on, että rangaistus annetaan ehdollisena, jos ei ole siihen estettä. 

- Syytetyn kannalta on varmaan aika huojentava tieto, ettei vaadita ehdotonta rangaistusta, Nuotio sanoo.

Maksimirangaistuksia annetaan yleisesti ottaen erittäin harvoin – tosin ihan viime aikoina niin on käynyt ainakin Jari Aarnion tuomion kohdalla. Nuotion mukaan huumausainerikokset ovat yleensä sellaisia, joissa rangaistusasteikkoa käytetään sen yläpäähän saakka.

"Voi spekuloida, että jos meillä olisi törkeä salakatselu -säännös, niin tämä varmaan olisi [sellainen
.";Kimmo Nuotio, rikosoikeuden professori]

Smithin salakatseluvyyhti on Suomessa poikkeuksellinen rikos. Pelkästä salakatselusta maksimirangaistus on lain mukaan vuoden vankeustuomio. Nyt Smithiä syytetään salakatselun lisäksi muustakin – kunnianloukkauksesta sekä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Mitä Smithin olisi pitänyt tehdä, jotta hänelle oltaisiin voitu vaatia maksimirangaistusta? Miksi syyttäjän vaatimus on nyt huomattavasti maksimirangaistusta lievempi?

Nuotion mukaan kysymys ei ole helppo. Hän epäilee, että syyttäjän vaatimukseen vaikuttaa se, että salaa kuvatut videot eivät ole päätyneet esimerkiksi YouTubeen. Smith levitti kuvaamaansa materiaalia WhatsAppissa.

- Pahin skenaario eli se, että tällaisia videoita tai kuvia olisi pärähtänyt laajasti julki, ei ole tapahtunut. Asia tuli esille muuta kautta. Tapauksessa oli kuitenkin potentiaalia aika isoon vahinkoon monille ihmisille. Vaikka tekotapa on ollut tuollainen, niin tapausta on pystytty selvittämään suht diskreetisti, Nuotio kertoo.

Jos Smith olisi ladannut kuvatun materiaalin esimerkiksi YouTubeen, Nuotion mukaan puhuttaisiin törkeästä kunnianloukkauksesta ja törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Mutta salakatselussa ei ole Suomen lain mukaan olemassa muuta säädöstä kuin salakatselu.

Suomen laki ei tunne törkeää salakatselua.

- Voi spekuloida, että jos meillä olisi törkeä salakatselu -säännös, niin tämä varmaan olisi [sellainen], Nuotio sanoo.

Nuotion mukaan Suomen laissa oleva salakatselusäädös on ollut lähinnä sellaisia tilanteita varten, joissa toisesta rakennuksesta tai ikkunan takaa kuvataan, kun joku esimerkiksi riisuutuu asunnossaan. Nuotio jatkaa, että nykyinen lakipykälä on tullut voimaan ennen nykytekniikkaa, jossa kuvausväline kulkee jokaisen taskussa tai laukussa.

- Tämä on enemmän sellaista 70-luvun kamaa, Nuotio kommentoi.

Pitäisikö lakia näin ollen päivittää? Siten on toimittu erilaisten ennakkotapausten kohdalla aiemminkin: esimerkiksi 1970-luvun alussa rikoslakiin tuli pykälä salakuuntelusta, kun henkilö oli nauhoittanut naapuriasunnon tapahtumia seinan läpi. Tuolloin korkein oikeus ei voinut Nuotion mukaan tuomita syytettyä kotirauhan rikkomisesta, kun hän ei mennyt uhrin asuntoon sisälle.

Nuotio ei osaa sanoa, olisiko Smithin tapaus sellainen, että pitäisi miettiä törkeän rikospykälän tarpeellisuutta. Tilanne on kuitenkin hänen työuransa ensimmäinen, jossa mieleen on edes herännyt ajatus, että salakatseluun liittyviä erilaisia rikosluokkia voitaisiin tarvita.

- Jälkeenpäin ajateltuna on toki selvää, että tällaisia juttuja voi tulla. Se kertoo siitä, että ihmisen toimintatavat ja se, miten kuvataan, ovat muuttuneet.

Helsingin käräjäoikeus antaa tuomionsa tiistaina 28. helmikuuta kello 13.

Lue myös:

Axl Smithin videotunnustus tuntuu vilpittömältä – mutta mitä pidemmälle sitä ajattelee, sen ällöttävämmältä se tuntuu

Axl Smith kirjoittaa salakuvauskohusta Facebookissa – pitää tunnustusvideotaan virheenä

Axl Smith pyytää anteeksi läheisiltään blogissaan: Ansaitsette kuulla kaikki faktat

Poliisi kotona kuvaamisesta: Valvontakameralaitteiston asentamiseen on erittäin tarkat ohjeet