Hyppää pääsisältöön

Digitreenit: Päivitä nettiselain automaattisesti

Digitreenien pääkuva, teksti Selaimen päivitys.
Digitreenien pääkuva, teksti Selaimen päivitys. Kuva: Yle. Digitreenit,verkkoselain

Verkkoselainten avulla käytämme sähköpostia, kirjaudumme viranomaispalveluihin ja käytämme verkkopankkia. Siksi juuri selaimen päivittäminen on erityisen tärkeää. Muun muassa pankit suosittelevat sivuillaan selainten päivittämistä.

Myös Viestintävirasto suosittelee selainten jatkuvaa päivittämistä, jotta niiden tietoturva on ajan tasalla. Virasto myös julkaisee haavoittuvuuksien listaa, josta näkee varsin konkreettisesti, kuinka paljon erilaisia tietoturvaongelmia eri ohjelmistoissa on, ja miten niitä saa päivityksillä ehkäistyä.

Päivittäminen on tarpeellista tietoturvan vuoksi, mutta myös ohjelmien kehitys on niin nopeaa, että niiden toimintaan tulee jatkuvasti muutoksia.

Lisäksi vanhojen selainversioiden tuki loppuu tietyn ajan päästä. Jos sinulla on tarpeeksi vanha versio, et enää mahdollisesti edes pääse kaikille sivustoille.

Selainten tekijät päivittävät ohjelmiaan usein. Esimerkiksi Google Chromessa on menossa jo versio numerolla 56, eli sitä on päivitetty ohjelmiston yhdeksänvuotisen historian aikana useita kertoja vuodessa.

Päivityksissä selainten käyttöä myös pyritään nopeuttamaan, toimintoja parannetaan ja korjataan mahdollisia ohjelmointivirheitä.

2008 julkaistua Chrome-selainta on päivitetty jo yli 50 kertaa.

Automaattinen päivitys helpottaa

Verkkoselaimet kannattaa asentaa päivittymään automaattisesti, koska tavallisen pulliaisen pää tulee kipeäksi pelkästä ajatuksesta, että pitäisi itse huolehtia päivittämisestä ja seurata haavoittuvuuksien tilannetta.

Tietokoneissa yleisimmin käytetyt selaimet ovat Google Chrome, Microsoft Internet Explorer ja Mozilla Firefox.

Applen OSX ja iOS käyttöjärjestelmät käyttävät Applen omaa Safari-selainta.

Näin otat käyttöön automaattiset päivitykset

Google Chrome

  1. Lisää-painike (kolme allekain olevaa pistettä tai vanhemmissa versioissa kolme viivaa, selaimen oikeassa yläkulmassa)
  2. Ohje
  3. Tietoja Google Chromesta
  4. Tietoja asetuksista

Mozilla Firefox

  1. Firefox
  2. Asetukset
  3. Lisäasetukset
  4. Päivitys
  5. Asenna päivitykset automaattisesti

Microsoft Internet Explorer

  1. Asetukset (valikko aukeaa ratas-kuvakkeesta selaimen oikeasta ylänurkasta)
  2. Tietoja Internet Explorerista
  3. Ota automaattiset päivitykset käyttöön
Kuvakaappaus IE11 versionäkymästä
IE versionäkymä Kuvakaappaus IE11 versionäkymästä Digitreenit,Yle Oppiminen,Internet Explorer,verkkoselain

Apple-laitteiden Safari-selaimen päivityksen ohjeet löytyvät Applen sivuilta.

Huolellisuutta myös selainten laajennusten kanssa

Selaimissa on käytössä usein erilaisia lisäosia, kuten adblockereita eli mainoksenesto-, videontoisto ja muita ns. laajennusohjelmia (add-on). Niillä voi muokata selaimen käyttöä omien tarpeiden mukaan.

Eri selaimilla on omat sivustonsa, mistä lisäosia voi etsiä: Chrome, Firefox ja IE.

Poista kaikki laajennukset, joita et tarvitse.

Lisäosien tekijöistä ja tarkoitusperistä ei kuitenkaan välttämättä tiedetä mitään, joten niiden asentamisen kanssa on syytä olla huolellinen.

Lisäosat on myös syytä päivittää säännöllisesti, mm. Firefoxilla on oma sivustonsa, jonka kautta voi tarkistaa selaimen lisäosien päivitystarpeet.

Käyttämättömät lisäosat kannattaa poistaa.

Digitreeneissä voit opetella arjessa hyödyllisiä digitaitoja – verkon hakuvinkeistä tietokoneen näppäinkomentoihin. Pääset mukaan Yle Oppimisen Facebook-sivulla tai Twitterissä aihetunnisteella #digitreenit.

Muokattu 23.2.17: korjattu kirjoitusvirheitä.
Muokattu 27.4.17: Poistettu otsikosta järjestysnumero.
Muokattu 22.6.17: Lopun yleislauseen sanamuoto.
Muokattu 28.6.17: Pääkuvaan uusi pohja.

Digitreenit - Testaa osaamisesi ja hanki uusia digitaitoja

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.