Hyppää pääsisältöön

Iron Maidenin rauta pysyy kuumana vuosikymmenestä toiseen

”Hevi on maailman sivun ollut raskasta ja kovaa kamaa – monille ihan liian kanssa." Näin toteaa Iltatähti-ohjelman juontaja Mikko Alatalo vuonna 1981 esitellessään Iron Maidenin Wrathchild-musiikkivideon, joka on Ylen arkistojen varhaisinta tallessa olevaa Iron Maiden -materiaalia. Tästä lähtien yhtyeen tahti on ollut kova. Suomessa kymmeniä kertoja konsertoineen yhtyeen suosiosta kertoo myös sen runsas näkyvyys Ylen musiikkiohjelmissa.

Brittiläinen heavy-yhtye Iron Maiden julkaisi esikoisalbuminsa vuonna 1980. Yhtyeen basisti Steve Harrisin kokoama ryhmä oli vuosikymmenen puoliväliin mennessä noussut yhdeksi maailman suosituimmista metallibändeistä. Yhtye tunnetaan myös maailmanlaajuisesta ja erittäin omistautuneesta faniverkostostaan, joka matkaa yhtyeen mukana konsertista toiseen.

Tämä on luultavasti pisin kiertue, jonka tulemme ikinä tekemään.― Steve Harris vuonna 1984

Rockradio tapasi perustaja Steve Harrisin vuonna 1984, kun bändi oli konsertoimassa Helsingin Jäähallissa Mötley Crue -yhtyeen kanssa. Kyseinen konsertti oli Iron Maidenin kolmas Suomessa. Haastattelussa Harris kertoo muun muassa yhtyeen pitkästä World Slavery Tour –kiertueesta, jolla poppoo oli promoamassa Powerslave -levyään.

”Tämä on luultavasti pisin kiertue, jonka tulemme ikinä tekemään”, kertoo Harris. Lähes 200 konserttia käsittänyt kiertue on edelleen yhtyeen pisin. Haastattelussa sivutaan nopeasti myös keikkailua sosialistisissa maissa, joihon yhtye oli ulottanut massiivisen kiertuuensa.

Powerslave-levyllä kuultiin heavy metal -hittejä kuten Aces High sekä 2 Minutes to Midnight.

Number of the Beast -kappale kuuluu myös Iron Maiden -klassikkojen joukkoon. Lista-ohjelmassa nähtiin kappaleen eksoottisempi live-versio Dortmundista vuodelta 1983.

Miehistö vaihtuu, mutta karavaani jatkaa kulkuaan

Bruce Dickinsonista tuli Iron Maidenin solisti vuonna 1981, kun kahdella ensimmäisellä levyllä laulanut Paul Di'Anno erotettiin rajujen elämäntapojensa vuoksi.

Kirjallisuutta, historiaa ja miekkailua harrastava Bruce Dickinson puhuu Rockstop-ohjelman haastattelussa muun muassa Iso-Britannian musiikkitilanteesta, mediasta, kurkun kunnossapidosta ja ihanneyleisöstä.

1990-luvulla yhtyeessä koettiin muitakin miehistönvaihdoksia. Vuodesta 1980 mukana ollut kitaristi Adrian Smith jätti kokoonpanon vuonna 1990, ja Janick Gers kiinnitettiin hänen tilalleen. Gers ja perustajajäseniin kuuluva Dave Murray kertovat Rockstop-ohjelman haastattelussa vuonna 1990 muun muassa kitaransoiton opettelusta, laulaja- ja kitaristisuosikeistaan ja laitteistoistaan.

"Ennen kuin liityin Iron Maideniin, minuun vetosi sen rehellisyys ja lahjomattomuus. Se ei koskaan tehnyt kompromisseja", sanoo tuore kitaristi Janick Gers.

1980- ja 1990-luvun taitteessa yhtye takoi oman genrensä hittejä kuin liukuhihnalta ja konserteissa yleisö suorastaan söi Iron Maidenin kädestä.

Bruce Dickinson erosi Iron Maidenista vuonna 1993.

Blaze Bayleyn aika vuosina 1994–1999

Bruce Dickinsonin lähdettyä yhtyeestä laulajan pesti meni Blaze Bayleylle, joka oli aiemmin laulanut muun muassa Wolfsbane-yhtyeessä. Bayley lauloi kahdella Iron Maidenin albumilla, The X Factor vuonna 1995 ja Virtual XI vuonna 1998. Kumpikaan tuotos ei kuitenkaan vakuuttanut Iron Maiden -faneja sekä kriitikoita.

Me olemme tavallaan maailman suurin kulttiyhtye.― Blaze Bayley

Lista-ohjelmassa vuonna 1998 tavattiin yhtyeen rumpali Nicko McBrain ja laulaja Bayley. Yhtye oli konsertoimassa Helsingin Jäähallissa lämmittelijöinään Dirty Deeds sekä Helloween. Melko harvalukuinen yleisö oli saapunut seuraamaan Baylen kolmatta ja viimeiseksi jäänyttä esiintymistä Suomessa Iron Maidenin riveissä. Planet Hollywood –ravintolan tuotteisiin pukeutunut kaksikko valottaa heavyn ja Iron Maidenin paikkaa sen hetken musiikki-ilmastossa.

Man on the Edge -kappale oli X Factor -levyn enimmäinen single. The Angel and the Gambler -lohkaistiin Virtual XI -levyltä vuonna 1998.

Dickinsonin paluu ja heavy metallin uskollisimmat fanit

Vuonna 1999 Bruce Dickinson palasi Iron Maidenin riveihin. Kitaristi Adrian Smith pyydettiin myös takaisin, joten yhtye jatkoi nyt kolmen kitaristin voimin. Suuresti odotettu paluu startattiin mittavalla The Ed Hunter -kiertueella. Puhelias brittiporukka tavattiin Helsingin keikalla Metalliliitto-radio-ohjelman juontajan Klaus Flamingin toimesta.

Lista-ohjelman toimittaja Meri-Tuuli Lindström tapasi Bruce Dickinsonin vuonna 2003. Tuolloin 45-vuotias laulaja kertoi haastattelussa muun muassa ammatistaan Iron Maidenin ulkopuolella. Lentokapteenina toimivalla Dickinsonilla oli kerrottavaa muun muassa siitä, miltä maailma näyttää kilometrien korkeudesta.

Dickinsonin ja yhtyeen eron syyksi laulaja kertoo olleen yksinkertaisesti tylsistymisen. ”Olin siinä iässä, että minun piti selvittää oliko jotain muuta järkevää, mitä voisin tehdä elämässäni”, toteaa Dickinson. Hän kertookin, että pieni tauko yhtyeen toiminnasta teki sen, että innostus oli palannut takaisin. Vokaaliakrobaatilla oli sanottavansa myös vuosituhannenvaihteen suositusta nu-metal-musiikkityylistä.

Kitaristi Janick Gers tavattiin Wimma!-ohjelmassa kesäkuussa vuonna 2000. Turun Ruissalon rannalla tehdyssä haastattelussa kitaristi kertoo muun muassa yhtyeen kitarasovituksista. Adrian Smithin liittyessä takaisin yhtyeessä oli nyt kolme kitaristia, joka takasi yhtyeelle ominaiset muhkeat kitarastemmat myös live-esiintymisissä. Gers avautuu myös tuntemuksistaan, kun laulaja Bruce Dickinsonin palasi takaisin Iron Maideniin sekä musiikkivideoiden tarpeellisuudesta.

Dickinsonin paluun jälkeen yhtye ei ole jäänyt vain vanhoja hittejä soittavaksi nostalgiakoneeksi vaan on julkaissut albumeita tasaiseen tahtiin sekä kiertänyt ahkerasti. 2000-luvulla Iron Maiden konsertoi isoilla areenoilla Suomessa yli kymmenen kertaa.

Uudenmaan uutisissa tavattiin kovanluokan Iron Maiden -faneja, jotka olivat kokoontuneet Merimelojien majalla Helsingissä. Noin 200 fanin tilaisuus kokosi maiden-faneja ympäri maailmaa. Yhtye onkin tunnettu fanaattisista kannattajistaan, jotka seuraavat bändiä maasta toiseen.

Uudenmaan uutisissa tavataan muun muassa kolumbialainen Emilio, joka on nähnyt yhtyeen huimat 170 kertaa. Videon lopussa rumpali Nicko McBrain sekä kitaristi Adrian Smith kertovat tuttuun kosiskelevaan tyyliin tunnelmiaan Skandinavian keikoistaan.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?