Hyppää pääsisältöön

Miten rankka laji penkkiurheilu on? Prisma Studio testasi.

Suurien urheilutapahtumien yhteydessä media kirjoittaa keski-ikäisten miesten sydänkohtauksista, jotka ajoittuvat suosikkijoukkueen rangaistuslaukauskisan huippujännittävien loppuminuuttien tienoille. Vanha vitsi kuuluukin, että penkkiurheilu on yhtä rankkaa kuin oikea urheilu. Mutta miten rankkaa penkkiurheilu oikeasti on? Pitihän se testata.

Testihenkilöksi valikoitui urheiluhulluksi itseään tituleeraava ex-lahtelainen, nykyään Helsingissä asuva Mikko Af Hällström. Mikko seuraa laaja-alaisesti urheilua, mutta harrastaa aktiivisesti sitä myös itse. Mikko kertoo urheilun seuraamisen olevan elämäntapa, mutta hänelläkin on suosikkiurheilijoita- ja joukkueita, joiden edesottamukset nostavat sykettä takuuvarmasti.

- Kaisa Mäkäräisen ampumisia saa aina jännittää. Tenniksessä kotimaiset pelaajat ovat etusijalle, erityisesti Henri Kontisen viimeaikaiset nelinpelit ovat olleet huikeaa seurattavaa. Livenä katsottuna Lahden Pelicansin vierasmatsit ovat takuuvarmaa trilleriä kropalle, Mikko luettelee.

Squashmatsista jääkiekkokatsomoon

Prisma Studion toimittaja haastoi Mikon kahdessa lajissa: puolen tunnin squashpelissä ja myöhemmin illalla jääkiekkokatsomossa Lappeenrannassa. Kotiseututunteet olivat pinnassa molemmilla kun Saimaan Pallo ja Lahden Pelicans mittelivät keskinäisestä paremmuudesta,

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Jussi Konttinen mittasi molempien pelien aikana EMG:n (lihassähkökäyrä) testihenkilön oikeasta olkavarresta ja oikeasta reidestä. Lisäksi mitattiin sykevariaatiota ja siitä analysoitiin EPOC-arvoa, joka kertoi harjoituksen jälkeisen lepotason ylittävän hapenkulutuksen.

Yllättäviä tuloksia olkavarresta

Testi kertoi ehkä hieman maalaisjärjen vastaisia tuloksia. Ottelun ajan kannustaminen kuormitti olkavarren lihaksia enemmän kuin 33 minuuttia mailakätenä squash-pelissä. Oikean reisilihaksen EMG-arvo oli kuitenkin lähes lepotilaa vastaava. Energiankulutus oli penkkiurheilussa ja urheilussa samaa luokkaa, mutta lätkäkatsomossa vietettiin kyllä viisinkertainen aika.

Ei siis ole täysin tuulesta temmattu väite, että penkkiurheilu on melkein oikeaa urheilua.

Squash lisäsi hapenkulutusta myös pelin jälkeen. Penkkiurheilulla ei tällaista vaikutusta ollut.

- Jos pelaa puoli tuntia kössiä, niin ei kannata lopettaa siihen, vaan kannattaa mennä katsomaan vielä lätkämatsi. Silloin tulee ikään kuin tuplatreeni, summasivat urheiluhullu Mikko Af Hällström ja TTL:n erityisasiantuntija Jussi Konttinen.

  • Kaasupallo herää unestaan – luvassa roihuja ja ryöpsähdyksiä taivaalla

    Auringossa alkaa taas tapahtua

    Parin vuoden ajan kestänyt rauhallisuus on nyt päättymässä: Auringon pinnalta on havaittu ensimmäiset merkit uuden aktiivisuusjakson alkamisesta. Pian Aurinko on todennäköisesti taas innokkaimmillaan, röyhäyttelee ulos avaruuteen suuria protuberansseja ja sen pintaa koristavat suuret pilkkuryhmät. Tuloksena saattaa olla sähköverkkoja sammuttavia avaruusmyrskyjä ja satelliitteja jumittavia hiukkashyökkäyksiä.

  • Pidä varasi, Elon – kiinalaiset lähettävät sähköauton Marsin pinnalle nyt kesällä

    Kuusipyöräinen kiinalaisrooveri suuntaa Marsiin heinäkuussa

    Avaruusyhtiö SpaceX sinkosi näyttävästi kaksi vuotta sitten punaisen urheiluauton avaruuteen radalle, jolla se käy kääntymässä Marsin radan tienoilla. Temppu oli upea suoritus, ja niin ovat Elon Muskin avaruusyhtiön muutkin avaruustoimet, mutta niiden varjoon on kuitenkin jäänyt se, mitä Kiinassa tapahtuu parhaillaan.

  • Avaruudesta tulee toistuvasti omituisia radiopulsseja – viimeisimmän niistä havaittiin tulevan lähes naapurista

    Avaruudessa pamahtelee koko ajan, mutta emme vain näe sitä

    Tähtitieteilijät ovat havainneet jo yli 150 voimakasta, yllättävää radiopulssia, joiden alkuperästä voi esittää vain arvauksia. Monet pulssit ovat olleet toistuvia, mikä on saanut mielikuvituksen laukkaamaan ja pohtimaan, olisivatko ne viestejä vierailta sivilisaatioilta. Niin sanotut nopeat radiopurskeet ovat tulleet tähän mennessä kaukaa Linnunradan ulkopuolelta, mutta tuorein huhtikuun lopussa havaittu pystyttiin paikantamaan tulevan omasta galaksistamme. Siis muihin verrattuna ihan naapurista. Mistä oikein on kyse?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua