Hyppää pääsisältöön

Miten rankka laji penkkiurheilu on? Prisma Studio testasi.

Suurien urheilutapahtumien yhteydessä media kirjoittaa keski-ikäisten miesten sydänkohtauksista, jotka ajoittuvat suosikkijoukkueen rangaistuslaukauskisan huippujännittävien loppuminuuttien tienoille. Vanha vitsi kuuluukin, että penkkiurheilu on yhtä rankkaa kuin oikea urheilu. Mutta miten rankkaa penkkiurheilu oikeasti on? Pitihän se testata.

Testihenkilöksi valikoitui urheiluhulluksi itseään tituleeraava ex-lahtelainen, nykyään Helsingissä asuva Mikko Af Hällström. Mikko seuraa laaja-alaisesti urheilua, mutta harrastaa aktiivisesti sitä myös itse. Mikko kertoo urheilun seuraamisen olevan elämäntapa, mutta hänelläkin on suosikkiurheilijoita- ja joukkueita, joiden edesottamukset nostavat sykettä takuuvarmasti.

- Kaisa Mäkäräisen ampumisia saa aina jännittää. Tenniksessä kotimaiset pelaajat ovat etusijalle, erityisesti Henri Kontisen viimeaikaiset nelinpelit ovat olleet huikeaa seurattavaa. Livenä katsottuna Lahden Pelicansin vierasmatsit ovat takuuvarmaa trilleriä kropalle, Mikko luettelee.

Squashmatsista jääkiekkokatsomoon

Prisma Studion toimittaja haastoi Mikon kahdessa lajissa: puolen tunnin squashpelissä ja myöhemmin illalla jääkiekkokatsomossa Lappeenrannassa. Kotiseututunteet olivat pinnassa molemmilla kun Saimaan Pallo ja Lahden Pelicans mittelivät keskinäisestä paremmuudesta,

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Jussi Konttinen mittasi molempien pelien aikana EMG:n (lihassähkökäyrä) testihenkilön oikeasta olkavarresta ja oikeasta reidestä. Lisäksi mitattiin sykevariaatiota ja siitä analysoitiin EPOC-arvoa, joka kertoi harjoituksen jälkeisen lepotason ylittävän hapenkulutuksen.

Yllättäviä tuloksia olkavarresta

Testi kertoi ehkä hieman maalaisjärjen vastaisia tuloksia. Ottelun ajan kannustaminen kuormitti olkavarren lihaksia enemmän kuin 33 minuuttia mailakätenä squash-pelissä. Oikean reisilihaksen EMG-arvo oli kuitenkin lähes lepotilaa vastaava. Energiankulutus oli penkkiurheilussa ja urheilussa samaa luokkaa, mutta lätkäkatsomossa vietettiin kyllä viisinkertainen aika.

Ei siis ole täysin tuulesta temmattu väite, että penkkiurheilu on melkein oikeaa urheilua.

Squash lisäsi hapenkulutusta myös pelin jälkeen. Penkkiurheilulla ei tällaista vaikutusta ollut.

- Jos pelaa puoli tuntia kössiä, niin ei kannata lopettaa siihen, vaan kannattaa mennä katsomaan vielä lätkämatsi. Silloin tulee ikään kuin tuplatreeni, summasivat urheiluhullu Mikko Af Hällström ja TTL:n erityisasiantuntija Jussi Konttinen.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.