Hyppää pääsisältöön

Totuus Suomesta urheilumaana: Olemmeko oikeasti ihan surkeita?

Useimpien mielikuvissa Suomi on taantuva urheilumaa. 1920-luvulla pidimme muita juoksuradoilla ja painimolskilla pilkkanamme, vielä 70- ja 80-luvuilla menestyimme yleisurheilussa, hiihdossa ja mäkihypyssä häkellyttävän hyvin, mutta 2000-luku näyttäytyy mustana. Viimeisimmissä olympialaisissa mitalisaalis on jäänyt hyvin laihaksi.

Mielikuvaa värittävät myös niukat tappiot ja viime hetken romahdukset. Unkarin viime hetken tasoitus ikimuistoisen katkerassa jalkapallo-ottelussa, Juha Miedon jääminen sekunnin sadasosan päähän olympiakullasta sekä Masken Carlssonin, Mats Sundinin ja Peter Forsbergin Suomelle aiheuttamat nöyryytykset tärkeissä jääkiekko-otteluissa yhdistyvät osaksi samaa mielikuvaa, jossa Suomelle tuppaa lopulta käymään huonosti.

Tieteellinen totuus Suomesta urheilumaana

Prisma Studio halusi päästä mielikuvien yläpuolelle ja päätti selvittää tieteellisen tarkasti, kuinka hyvä tai huono urheilumaa Suomi oikeasti on. Pyysimme Urheilumuseon tilastonikkaria, tuottaja Matti Hintikkaa kaivamaan tietokannasta mahdollisimman kattavat tiedot Suomen todellisesta tasosta.

Parhaiten taso selviää, kun otamme tarkasteluun neljän vuoden eli olympiadin mittaisen jakson. Tältä ajalta selvitimme kaikkien maiden mitalit ja pistesijat sekä olympialaisissa että kaikkien olympialajien MM-kisoissa. Mukana ovat sekä kesä- että talvilajit.

Vuodet 2013-2016 kattavassa vertailussa Suomi on sijalla 31. Kultamitaleita tältä ajalta kertyi neljä, ja ne kaikki tulivat lumella. Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen pystyivät siihen parisprintissä olympialaisissa. Kolme muuta kultaa tulivat lumilautailun MM-kisoissa.

2000-luvulla Suomen urheiluhuippu on tylsynyt.

Täydelliset ja vertailukelpoiset tilastot saimme myös kahden edellisen olympiadin ajalta. Vertailu osoittaa, että 2000-luvulla Suomen urheiluhuippu on tylsynyt. 12 vuoden eli kolmen olympiadin aikana Suomen sijoitus on pudonnut kuusi sijaa, ja vielä suurempi pudotus on tapahtunut pisteissä. Suomen suhteellinen osuus pisteistä, joka kertyy mitaleista ja pistesijoista, oli 2005-2008 1,11 prosenttia, mutta 2013-2016 enää 0,76 prosenttia.

Yhtä täsmällistä vertailua aikaisempiin vuosiin ei ole mahdollista tehdä, mutta selvää on, että ennen oli paremmin - eikä tarvitse edes mennä itsenäisyyden alkuvuosiin. Esimerkiksi vuoden 1984 talviolympialaisissa Suomi oli neljänneksi menestynein maa. Montrealin kesäolympialaisissa 1976 Suomi oli mitalitilaston 11:s.

Nykytilan voi silti nähdä valoisamminkin. Maailmassa on vain 30 Suomea parempaa urheilumaata, mutta yli sata huonompaa. Se ei tosin muuta sitä tosiasiaa, että vauraiden länsimaisen joukossa olemme aivan häntäpäässä.

Itsenäisyyden alkuaikojen menestys tuottaa kuitenkin merkillisen tilastoihmeen.

Lohtua voimme hakea siitä, että olemme vähäväkinen maa. Jos menestys suhteutetaan väkilukuun, sijoituksemme paranee kymmenen pykälää ja olemme sijalla 21. Tosin näin laskien vuosien 2013-2016 menestynein urheilumaa on lilliputtivaltio San Marino.

Jos tämäkään ei riitä, voimme lopulta turvautua menneisyyteemme. Suomen yleisurheilijat ja painijat olivat itsenäisyyden alkuaikoina niin kovia, että heidän saavutuksensa tuottavat yhä merkillisen tilastoihmeen: kun kaikkien nykyaikaisten kesäolympialaisten mitalit lasketaan yhteen ja suhteutetaan väkilukuun, Suomi on - uskokaa tai älkää - maailman paras kesäurheilumaa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.