Hyppää pääsisältöön

Skandaalikisat varjostavat yhä Lahtea

Suomen maastohiihdon päävalmentaja Reijo Jylhä myöntää, että voimakkaasti parantuneen testaustoiminnan ansiosta kilpahiihdossakin voi paljastua uusia doping-käryjä.

”Koskaanhan ei voi antaa täyttä takuuta, että kuitenkin aina voi sattua myös vahinkoja”, Jylhä toteaa MOT-ohjelmassa ”Lahden kärähtäneet muistot”. Jylhä vastaa suoraan kysymykseen voiko hän taata, etteivät meneillään olevat Lahden kisat pääty samanlaiseen katastrofiin kuin 16 vuotta sitten.

MOT on haastatellut käytännössä kaikkia valmentajia, lääkäreitä ja urheilijoita, jotka liittyivät vuoden 2001 käryihin. Reijo Jylhä oli vuonna 2001 Suomen hiihtomaajoukkueen kolmantena valmentajana. Jylhän aikoinaan valmentamista hiihtäjistä kaksi on kärynnyt vippaskonsteista.

Lahden skandaalimaiset käryt vuonna 2001 ovat jättäneet syvät traumat hiihtokansan mieliin. Traumoja on myös kärynneiden leirissä. Mika Myllylän elämä päättyi dramaattisesti. Lisäksi hiihtäjä Virpi Kuitunen (nykyinen Sarasvuo) vältteli viikkokausia MOT:n yhteydenottoja.

Vuonna 2001 hiihtoliiton puheenjohtajana toiminut Paavo M. Petäjä on ainoa keskeinen henkilö, joka 2017 suostuu pohtimaan kameran edessä skandaalikisoja puolentoista vuosikymmenen jälkeen. ”Arvaamattoman syvät arvet aiheutimme hiihtoa seuraavalle kansalle”, Petäjä toteaa.

Sen sijaan useiden valmentajien ja hiihtäjien kilpailu- ja toimitsijakiellot on kumottu ja osa heistä on jälleen Lahden latujen varsilla.

Lahden käryjen aikaiset hiihtoliiton lääkärit saivat elinikäisten toimitsijakieltojen lisäksi huomautuksen Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta ja varoituksen Lääkäriliitolta. Juha-Pekka Turpeinen on purkanut toimitsijakiellon, mutta Pirkka Mäkelä ei aio edes hakea purkua.

”Jos olisi vapaat kädet puhua, eikä olisi vaitiolovelvollisuutta, niin asiat voisivat näyttää erilaiselta”, sanoo ortopedi Pirkka Mäkelä MOT:lle. Johtavana työterveyslääkärinä nykyisin työskentelevä Juha-Pekka Turpeinen ei usko, että hiihto olisi kokonaan puhdistunut, vaan että aina on jotain keinoja, joilla urheilijat parantavat suorituskykyään.

Vuoden 2001 päävalmentajan Kari-Pekka Kyrön mukaan Suomessa on sadasta viiteensataan urheilun ammattilaista, jolle kuuluisi samanlainen toimitsijakielto kuin mitä hänellä edelleen on. Suomen Hiihtoliitto purki Kyrön elinikäisen kiellon viime vuonna. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS sen sijaan ei ole vielä palauttanut Kyrölle oikeuksia toimia kansainvälisesti.

Kyrön oppi-isä doping-valmennuksessa, Pekka Vähäsöyrinki tunnusti vasta vuoden 2017 Lahden MM-hiihtojen alla, että maastohiihdossa menestyttiin -90-luvulla dopingin, tarkemmin sanottuna epo-hormonin voimalla Suomessakin. Hiihtovalmentajaksi palanneelle Pekka Vähäsöyringille ei ole haettu toimitsijakieltoa.

TV1 maanantai klo 20
MOT: Lahden kärähtäneet muistot

Muokattu: lisätty traileri 24.2.2017 MK, vaihdettu trailerin tilalle koko ohjelma katsottavaksi 9.3.2017 MK

  • Lobbarit iskevät vielä kun EU-lakeja pannaan täytäntöön

    Suuryritykset jyräävät kansalaisjärjestöt lobbauksessa

    Suuryritysten lobbarit pystyvät vaikuttamaan Euroopan unionin lainsäädäntöön vielä täytäntöönpanovaiheessa. Jopa aivan pienillä, prosentin kymmenyksen suuruisilla muutoksilla voi yritykselle olla iso taloudellinen merkitys.

  • Lobbaamista ei Suomessa säädellä lainkaan

    Eduskunnan vierailijatietojen julkisuus edelleen rajallinen.

    Kolme kansalaisjärjestöä käynnisti perjantaina kansalaisaloitteen lobbarirekisterin saamiseksi Suomeen. Järjestöt ovat Open Knowledge Finland, Avoin ministeriö ja Transparency Finland.

  • Yrittäjät montun reunalla: käsikirjoitus

    Lue tästä ohjelman käsikirjoitus

    Valtio omistaa kolmasosan koko Suomen pinta-alasta. Valtion maat on annettu Metsähallituksen hallittaviksi. Se on liikelaitos, jonka yksi tehtävä on ylläpitää 40 kansallispuistoa. Metsähallituksen pitää myös tuottaa rahaa valtion kassaan - viime vuonna 117 miljoonaa euroa.