Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Ruotsalainen trollitehdas pyrkii vaientamaan toimittajia vihapuheluilla

Puhelimen luuri ja sana vihapuhelu
Valheenpaljastaja haastatteli ruotsalaistoimittajaa joka soluttautui trollitehtaaseen. Puhelimen luuri ja sana vihapuhelu Kuva: Yle/Ville Alijoki Valheenpaljastaja (artikkelisarja),puhelin,äänentallennus,audio,Vihapuhe

Ruotsissa toimii erikoinen trollitehdas, joka rekrytoi ihmisiä soittelemaan toimittajille ja yhteiskunnan vaikuttajille provosoivia puheluita. Salaa äänitetyt puhelut julkaistaan verkossa vahvasti editoituina. Jos klippi saa tarpeeksi klikkauksia, soittajalle maksetaan tuhat kruunua per puhelu. Ilmiö on rantautunut pienimuotoisena myös Suomeen.

Sanomalehti Eskilstuna-Kuriren julkaisi helmikuun puolivälissä laajan tutkivan artikkelin Granskning Sverige -nimisestä sivustosta, jota lehti kutsuu trollitehtaaksi ja ulkomaalaisvastaiseksi propagandakeskukseksi.

3 000 klikkausta keränneen klipin tekijälle maksetaan tuhannen kruunun palkkio.

Trollilla tarkoitetaan internetissä toimivaa henkilöä, joka pyrkii tahallisesti ärsyttämään tai provosoimaan.

Granskning Sverige on julkaissut noin 600 trollipuhelua omalla sivustollaan. Puheluita on julkaistu myös lukuisilla eri Youtube-kanavilla. Trollipuheluiden kohteena ovat useimmiten toimittajat ja poliitikot, mutta toisinaan myös tavalliset kansalaiset.

Soittajat antavat puhelun alussa väärän nimen ja äänittävät keskustelun kertomatta asiasta vastaanottajalle. Puheluita ei julkaista kokonaan, vaan trollit editoivat ne itselleen edulliseen muotoon. Vähintään 3 000 klikkausta keränneen klipin tekijälle maksetaan tuhannen kruunun palkkio.

Toimittaja: "Meillä on turvamiehet valmiudessa"

Valheenpaljastaja otti yhteyttä jutun kirjoittajaan, toimittaja Mathias Ståhleen.

Tutkiakseen trollitehdasta hän loi useita valeprofiileja samalla nimellä eri sosiaalisen median palveluihin. Ståhlen nimimerkki Johan tarjoutui soittelijaksi Granskning Sverigelle ja alkoi välittömästi saada trollitehtaasta ehdotuksia, kenelle pitäisi soittaa ja mitä heille pitäisi sanoa.

Kun Ståhle myöhemmin pääsi kirjautumaan Granskning Sverigen salaiseen “tutkimusportaaliin”, hän näki järjestelmässä lukuisia “juttuideoita” ja valmiita käsikirjoituksia vihapuheluille.

Ståhle ei koskaan soittanut yhtäkään puhelua, vaan keksi verukkeita, miksei voinut soittaa. Hänelle annettiin silti jatkuvasti uusia tehtäviä.

Sanoit, että sinua on vaikea saada puhelimella kiinni, joten soitit itse minulle. Miksi?

– Trollipuhelujutun julkaisun jälkeen olen joutunut pitämään työpuhelintani kiinni. Jos laitan sen päälle, soittelu alkaa heti. Trollit ovat soitelleet lehdessä kaikille ja kiusanneet jopa puhelinvaihteen hoitajaa.

– Meillä on turvamiehet valmiudessa ja minulla on turvahälytin kiinni vyössä.

He haluavat välittää seuraavan viestin: jos kirjoitat maahanmuutosta tai feminismistä, sinun tulisi olla peloissasi.― Mathias Ståhle, Eskilstuna-Kurirenin toimittaja

Kuinka yleisestä ilmiöstä trollipuheluissa on kyse?

– Jokainen sanomalehden toimittaja Ruotsissa vähintäänkin tuntee jonkun kollegan, joka on saanut trollipuheluita, ellei sitten ole saanut niitä itse. Sanomalehdissä tätä tapahtuu eniten, mutta myös aikakauslehdissä ja muissa toimituksissa.

– Erityisenä kohteena ovat ihmiset, jotka kirjoittavat maahanmuutosta. Trollien muita lempiaiheita ovat feminismi ja seksuaalivähemmistöt, kaikki sellainen, mistä uusnatsit eivät pidä.

Kuvakaappaus  Eskilstuna-Kurirenin sivuilta.
Ruotsalainen Eskilstuna-Kuriren ujuttautui vihaa levittävään trollitehtaaseen. Kuvakaappaus Eskilstuna-Kurirenin sivuilta. Kuva: Yle/Kuvakaappaus Valheenpaljastaja (artikkelisarja),lehdistö,media,ekuriren

Kerrot jutussasi, että trollit editoivat puheluita rankasti. Esimerkiksi kahdenkymmenen minuutin keskustelusta julkaistaan kolme minuuttia.

– He eivät ole lainkaan kiinnostuneita siitä, mitä toinen sanoo. Ihan sama, vaikka puhuisi säästä. Tarkoituksena on vain saada minut jotenkin tunnistamaan heidän aiheensa. He yrittävät myös saada puhelun vastaanottajan menettämään malttinsa.

– Paljon suurempia ongelmia seuraa sen jälkeen, kun puhelu on julkaistu. Se toimii magneettina vihaajille, jotka sitten soittelevat kohteelle uusia puheluita. Nämä toiset soittelijat eivät enää ole vain epäkohteliaita, vaan usein hyvin uhkaavia.

Mitä soittelijat ja heitä rekrytoiva trollitehdas haluavat? Mikä heitä motivoi?

– Ensinnäkin he haluavat välittää seuraavan viestin: jos kirjoitat maahanmuutosta tai feminismistä, sinun tulisi olla peloissasi, sillä me jahtaamme sinua.

– Toisekseen tämä on osa heidän poliittista tarinaansa, jota he yrittävät monin keinoin kertoa. Heidän tarinansa mukaan läntinen maailma on sortumassa, ja se on maahanmuuttajien syy. Tätä samaa tarinaa kerrotaan myös valeuutisten avulla.

Ilmiö on tulossa myös Suomeen

Tämä ilmiö on jo rantautunut Suomeen, tosin vielä varsin pienessä mittakaavassa. Valheenpaljastaja sai juuri tällaisen trollipuhelun viime vuoden syyskuussa.

Anonyymi soittaja latasi puhelusta editoimansa version Youtubeen ja levitti linkkiä omassa blogissaan, josta se levisi pian useille keskustelupalstoille ja valemedioiden sivuille.

Kyseinen soittaja osoittautui ahkeraksi bloggariksi, joka käyttää nimimerkkiä Paavo Tajukangas. Hän on tarkka nimettömyydestään.

Niin Youtubessa kuin julkisissa esiintymisissään hän varjostaa kasvonsa lippalakilla tai pitää aurinkolaseja. Hänen oikea nimensä ei ole tiedossa.

Minulle soittaessaan hän esitteli itsensä toisella väärällä nimellä ja väitti olevansa freetoimittaja, joka haluaa keskustella valeuutisista. Kysyin hänen nimeään vielä toistamiseen. Kaiken tämän hän oli leikannut äänitteensä alusta pois.

Myöhemmin Tajukangas teki saman tempun Svenska Ylen toimittajalle, joka oli kääntänyt Valheenpaljastaja-jutun ruotsiksi.

Tajukangas on asunut viime vuodet Ruotsissa, mutta muuttanut oman bloginsa mukaan hiljattain Viroon. Hän on kirjoittanut bloginsa lisäksi kotimaisiin valemedioihin liioiteltuja tai vääristeltyjä uutisia Ruotsin pakolaisista ja maahanmuuttopolitiikasta.

Saako puhelun nauhoittaa ja julkaista? - poliisi vastaa

Onko puhelintrollien toiminta laillista Suomessa? Tiettyyn rajaan asti on.

Milloin puhelinkeskustelun saa nauhoittaa, poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta?

– Kaikki keskustelut, joissa on itse osapuolena, saa nauhoittaa.

Täytyykö kertoa toiselle, että nauhoittaa?

– Äänittämisestä ei lain mukaan tarvitse kertoa toiselle osapuolelle, mutta hyvät käytöstavat ovat tietenkin toinen juttu.

– Jos soittelu toistuu ja alkaa olla puhelinhäiriköintiä, se voi täyttää esimerkiksi viestintärauhan rikkomisen tunnusmerkit.

Missä tapauksissa puhelinkeskustelut saa julkaista? Entä jos keskustelua on editoitu niin, että merkitykset muuttuvat?

– Se riippuu keskustelun sisällöstä. Siinä voi olla esimerkiksi asioita, jotka saattavat täyttää kunnianloukkauksen kriteerit tai levittää yksityiselämää loukkaavia tietoja. Nämä pitää aina arvioida tapauskohtaisesti.

Oikea toimittaja kertoo tekevänsä haastattelua

Niin Granskning Sverige kuin suomalainen Tajukangas kutsuvat puheluitaan haastatteluiksi. Haastatteluun kuuluu kuitenkin se, että toinen osapuoli tietää, että häntä haastatellaan.

Trollisoittelijat eivät pyydä haastattelua, eivätkä kerro, että aikovat äänittää ja julkaista puhelun.

Haastatteluun kuuluu, että toinen osapuoli tietää, että häntä haastatellaan.

Ruotsalaisia ja suomalaisia trollipuheluita yhdistää väärän nimen antaminen, äänittäminen siitä kertomatta, nauhojen vääristelevä editoiminen ennen julkaisua sekä anonyymistä prepaid-numerosta tai skypestä soittaminen.

Ilmiöön puuttuminen on hankalaa, sillä sen kummemmin Ruotsissa kuin Suomessakaan puheluiden äänittäminen ja julkaiseminen ei ole laitonta. Häiriköintiä se voi silti olla.

Valheenpaljastajan neuvo puhelintrollien kohteeksi joutuvalle:

Lataa puhelimeesi puhelut automaattisesti äänittävä sovellus. Näitä on saatavilla paljon. Saat ainakin itsellesi todisteen puhelun todellisesta sisällöstä.

Oletko saanut häirikköpuhelun, joka on julkaistu netissä? Kerro kommenteissa tai sähköpostitse.

Valheenpaljastaja käsittelee käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Edit: Lisätty linkii Yle Uutisten juttuun

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.