Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Takaisin pimeydestä

Aivoinfarkti muutti toimittaja Kaj Kunnaksen arvomaailman. Mona Moisalasta infarkti teki aivotutkijan. Jari Salonen joutui jättämään poliisin työn.
Kaj Kunnas, Jari Salonen, Anne Flinkkilä ja Mona Moisala keskustelevat aivoinfarktista ja selviytymisestä. Aivoinfarkti muutti toimittaja Kaj Kunnaksen arvomaailman. Mona Moisalasta infarkti teki aivotutkijan. Jari Salonen joutui jättämään poliisin työn. yle tv1

TV1 keskiviikkona 1.3.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 4.3 klo 17.10 ja sunnuntaina 5.3 klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan

Joka vuosi noin 18 000 suomalaista saa aivoinfarktin. Jotkut toipuvat täysin, mutta eriasteisia haittoja jää miltei kaikille. Jotkut eivät toivu koskaan.

Inhimillisessä Tekijässä kolme ihmistä kertoo herkästi ja tunteella, millainen on ollut heidän tiensä pimeydestä takaisin valoon.

Kaj sai kaksi syntymäpäivää

Urheilutoimittaja Kaj Kunnas on tunnettu vauhdikkaasta ja persoonallisesta tyylistään. Viime vuoden toukokuussa vauhti kuitenkin pysähtyi, kun Kaj kiidätettiin ambulanssissa sairaalaan.

Aivoinfarkti oli iskenyt yllättäen.

Kaj oli kotona tekemässä lähtöä töihin, kun tunsi, että toinen käsi ei totellut ja puhe alkoi pahasti puuroutua. Hän tajusi, että jotakin on nyt pahasti vialla ja juoksi naapuriin, jotka hälyttivät ambulanssin.

Kaj sanoo olleensa monella tavalla onnekas.

Hän oli päivä ennen tullut työmatkalta ulkomailta, oli siis Suomessa, ja oli aamu, infarkti ei iskenyt nukkuessa. Sairaala oli lähellä.

Hän sanoo, että pelot tulivat vasta myöhemmin. Kaj sanookin, että hänellä on nyt kaksi syntymäpäivää. Ennen hän ajatteli olevansa kuolematon. Nyt sen tajuaminen, että elämä voi loppua koska vaan, on tuonut kiitollisuuden ja nöyryyden.

Mona löysi oman polun

Mona Moisala oli valmistautumassa ylioppilaskirjoituksiin, kun heräsi yhtenä aamuna lähes sokeana. Katse ei tarkentunut, mutta Mona ei osannut yhdistää asiaa aivoinfarktiin. Olihan hän nuori, terve ihminen. Näkö alkoi pikkuhiljaa palautua ja Mona hakeutui varmuuden vuoiksi silmälääkäriin.

Lopputulos oli se, että vika ei ollutkaan silmissä vaan aivoissa. Koska infarkti oli tullut yöllä, ei liuotushoidosta ollut enää apua ja näkökenttään jäi pysyviä puutoksia.

Monalle kuitenkin sairastuminen oli iso käännekohta myös siksi, että hän löysi oman polkunsa, oman tulevan ammattinsa. Hän havahtui siihen, että elämä on käytettävä johonkin, joka kiinnostaa ja oman kokemuksensa myötä hän lähti opiskelemaan kognitiotiedettä, joka tutkii nimenomaan aivoja.

Nyt Mona on aivotutkija ja töissä samalla osastolla, jossa oli aikoinaan itse hoidettavana.

Jari ei palannut poliisiksi

Jari Salonen työskenteli 25 vuotta poliisina ja oli juuri saanut Keskusrikospoliisista huippuviran, kun aivoinfarkti iski. Ajattelu ja puhuminen olivat olleet Jarin työtä ja nyt puhe katosi kokonaan.

Jari oli tuntenut voimattomuutta ja aamulla puhe muuttui sekavaksi. Onneksi vaimo oli kotona ja hälytti apua ja niin Jari pääsi liuotushoitoon juuri ja juuri ajoissa.

Lääkärin mukaan hengenmeno oli ollut lähellä. Heti herättyään Jari sanoo tajunneensa, että entiseen työhön ei ole paluuta. Elämä tulisi muuttumaan täysin.

Tuurista kiinni

Mitä aivoissa sitten oikein tapahtuu, kun infarkti iskee? Mona kertoo, että aivovaltimoon tulee tukos ja valtimon suonitusalue menee käytännössä kuolioon. Toisin sanoen aivosolut kuolevat.

Se, millainen vaurio tukoksesta seuraa on enemmän tai vähemmän tuurista kiinni. Joskus pienikin tukos aiheuttaa ison jäljen ja toisin päin. Omasta aivoinfarktistaan Mona sanoo, että vasta nyt aikuisena hän on kaivanut omat paperinsa esille ja tajunnut, kuinka vakavasta asiasta oli kysymys.

Pelko uusimisesta

Kaj kertoo, että puhe tuli yllättävän nopeasti takaisin. Hän on kaksikielinen ja lääkärit sanoivat, että tällaisessa tilanteessa kaksikielisyydestä on etua. Jos ei muista sanaa suomeksi, sen voi muistaa ruotsiksi ja toisinpäin.

Vieläkin tulee sanojen ja ajatusten katkoksia, mutta ne onnistuu useimmiten jotenkin kiertämään. Kaj sanoo, että kun syytä infarktille ei löytynyt, pelot uusimisesta ovat aina joskus mielessä.

Jarille puolestaan syy löytyi, sillä taustalla vaikuttivat sydämen rytmihäiriöt. Jari opetteli puheterapiassa puhumana kahden vuoden ajan ja sanoo, että tärkein terapeutti lopulta oli perheen koira. Se vaati kävelylle ja koiralenkillä tuli tavattua muita ja rohkaistuttua puhumaan, ensin huonosti sitten kerta kerralta paremmin.

Keikkailu pelasti Jarin

Jari sanoo, että poliisin työstä luopuminen oli kova paikka. Vieläkään hän ei pysty menemään tuttavia tervehtimään vanhalle työpaikalle.

Jari oli kuitenkin tehnyt biisien sanoituksia sivutöinään ja lääkäri ehdotti, että jospa hän kokeilisi samaa nyt. Sanat eivät kuitenkaan oikein asettuneet, mutta Jari kaivoi esille vanhat rakkaat vinyylilevynsä vuosien takaa ja soitteli niitä ensin itselleen ja sitten rohkaistui lähtemään keikoille.

Hänestä tuli tiskijukka Jon Landlord ja menestys on ollut sitä luokkaa, että koko vuosi on varattu täyteen. Jari sanoo, että keikkailu pelasti hänet.

Kuntoutusta ja meditaatiota

Mona kertoo, että väsyy vieläkin helposti ja yrittää olla kuormittamatta itseään. Hän on kehittänyt itselleen omia opiskelustrategioita, koska joutuu miettimään omaa jaksamistaan, kun ei ole 100-prosenttinen, niin kuin hän itse sanoo.

Keskittymiskyky on parantunut ja nyt Mona tekee väitöskirjaa teknologian vaikutuksesta aivoihin.

Mona sanoo, että infarktin jälkeen aivoissa tapahtuu korjausliikkeitä ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Terapialla ja kuntoutuksella voidaan vaikuttaa paljon. Monalle itselleen tärkeä asia on ollut meditaatio, se rauhoittaa mieltä ja aivoja.

Kun kiire vaihtuu hitauteen

Kaj, Mona, ja Jari puhuvat kiitollisuudesta. Kun Kaj pystyi palaamaan entisiin töihin, se oli iso juttu. Hän suri sairaalassa sitä, että Rion olympialaiset jäävät väliin, mutta nyt asiat ja arvot ovat asettuneet toiseen tärkeysjärjestykseen.

Kaj kertoo, miten häntä koulussa kiusattiin isojen korvien takia ja se tuntui pahalta. Silloin hän päätti että ei koskaan nimeltä hauku ketään, koska tietää, kuinka pahalta se tuntuu.

Sitä kautta on tullut positiivinen elämänasenne, jota myös Mona ja Jari haluavat toteuttaa. Jari sanoo, että kun kiireet vaihtuivat hitauteen, oli aikaa olla aikuistuvien lasten kanssa. Sillä pystyi vähän paikkaamaan niitä vuosia, kun työ vei miestä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

    Riitta Nelimarkan elämän kuusi kuvaa

    Professori, kuvataiteilija, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka (s.1948 Helsingissä) on sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä taiteilijoitamme. Hänen estoton ja iloa hehkuva taiteensa on huomattu myös ulkomailla, missä se o näkynyt monipuolisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, näyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla. Ranska-yhteistyö ja -kontaktit ovat taiteilijalle olennainen linkki Eurooppaan. Ranskan valtio myönsi Nelimarkalle Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016.

  • Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

    Arkkitehti Benito Casagrande kädenjälki näkyy Turussa.

    Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

  • Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939

    Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939.

    Kaarina Peltolan evakkomatka alkoi lähes 80 vuotta sitten, kun hän lähti perheineen Koivistosta talvisodan kynnyksellä. Kauhein muisto hänestä on se, kun evakot tulivat nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä heille annettu ruokaa.

  • Ota kerrankin rennosti ja kuuntele! Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö Pyhäinpäivänä.

    Viisi tuntia hitaita ajatuksia ja hiljaista musiikkia.

    "Kaikki ihmiskunnan ongelmat johtuvat siitä, ettemme me osaa pysyä rauhassa paikallamme, yhdessä huoneessa". Pyhäinpäivän yönä Avaruusromun erikoislähetys tarjoaa harvinaisen tapahtuman: yhtäjaksoisen viisituntisen matkan rauhallisen musiikin ja mietiskelevien ajatusten seurassa. Pitkässä ja hiljaisessa yössä ei ole kiire. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.