Hyppää pääsisältöön

Lahden kärähtäneet muistot: käsikirjoitus

Edelliset Lahden MM-hiihdot vuonna 2001 päättyivät suomalaisten osalta doping-skandaaliin. Kisoista jäi Suomen hiihtokansalle ikuinen trauma.
Kuusi urheilijaa kärysi kielletyistä aineista. Doping-operaatiota vetäneet valmentajat, lääkärit ja johtoporras yrittivät selitellä itsensä ulos skandaalista.

Petäjä: Mulle tultiin siellä sanomaan, että yks suomalainen hiihtäjä on kärähtänyt dopingista, että ensimmäinen tulos on positiivinen. Niin muistan sen miten harmistuin ja tulistuin ja käskin paikalle välittömästi radiopuhelimella sekä KP Kyrön että Antti Leppävuoren.

Kilpailu- ja toimitsijakieltoja jaettiin. Lahden uusien kisojen alla lähes kaikki, elinikäisetkin kiellot on jo purettu. Moni Suomen hiihtomaineen pilaajista on palannut ladun varrelle tavalla tai toisella. Katastrofaalisen suurta häpeää ei ole lopullisesti puhdistettu suomalaisesta hiihdosta.

Petäjä: Ja sanoin siihen, että te olitte kuultavana ennen kisojen alkua ja Suomen Hiihtoliiton johtokunnan kokouksessa, jossa kysyin, että ollaanko varmasti puhtaalla ja molemmat herroista ilmoittivat, että satavarmasti kaikki on kunnossa, että ei oo minkäänlaista hätää.
Paavo M. Petäjä toimi Lahden skandaalikisojen aikaan hiihtoliiton puheenjohtajana. Hän on ainoa keskeinen tekijä, joka suostuu 16 vuoden jälkeen pohtimaan asiaa kameran edessä.

MOT: Myönsivätkö Kyrö ja Leppävuori, että kyse ei ole yksittäistapauksesta?

Petäjä: Ei vaan vakuuttivat vielä sillon ensimmäisessä tilaisuudessa, että ett tämmönen ei varmasti toistu.

Petäjä: No sehän tuli sitten jysähtäen, kun silloinen urheiluasioista vastaava ministeri pyysi, että Wada suorittas tutkimuksen koko Suomen joukkueelle. Ja näinhän sitten tapahtu ja sen jälkeenhän siitä nää moneen kertaan mainitut kilpailijat niin kärähtivät.

Lahdessa ensimmäisenä kärähtänyt suomalaishiihtäjä Jari Isometsä saapui hiihtoliiton tiedotustilaisuuteen hymyssä suin.

Isometsä: ”Mä oon suomalainen Lapin mies ja tulin kertomaan tästä asiasta niin kuin asia on. ”

Isometsän hymyn syynä oli hänelle edellisenä yönä sorvattu ”saunasopimus”.

Isometsä: ”Olen käyttänyt sellaista ainetta kuin Hemohes, joka laskee hemoglobiiniarvoja vähäksi aikaa ja varmistais täten minun starttiviivalle pääsyn.”

Saunasopimuksessa Isometsä sitoutui ottamaan doping-käryn omalle kontolleen ja suojelemaan muita. Vastalahjaksi hiihtäjätoverit ja valmennusjohto lupasivat Isometsälle korvauksena miljoona markkaa. Kun käryjä kuitenkin tuli lisää, sopimus raukesi.

MOT: Siellä tehtiin tämmönen saunasopimus Isometsän kanssa, olitko siitä tietoinen?

Petäjä: Jälkikäteen toki. En sillon kun sitä sopimusta värkättiin.

Nykyisin jo tiedetään, että -90-luvulla oli lähes mahdotonta hiihtää maailman huipulla, ellei ollut kasvattanut veren punasolujen määrää keinotekoisesti epo-hormonin avulla. Kun suoritusta parantavien punasolujen määrä nostettiin terveyden kannalta riskirajoille, säädettiin kilpailuihin hemoglobiinin ylärajat. Isometsän mainitsemalla Hemohes-aineella kuitenkin huijattiin testaajia laskemalla hemoglobiini hetkeksi alle sallittujen raja-arvojen.

A-Talk-ohjelma 28.2.2001

Kyrö: Tää on sellainen kymmenen hengen piiri, jotka ovat tässä olleet mukana eli minä, toinen valmentaja, kaksi lääkäriä ja urheilijat.
toimittaja: Sano ihan nimet?
Kyrö: Minä, Jarmo Riski, Pirkka Mäkelä, JP Turpeinen ja sitten nää urheilijat.

Kari-Pekka Kyrö toimi skandaalikisojen aikaan hiihtäjien päävalmentajana. Kyrö on harvoja asianosaisia, joka on vuosien saatossa avannut doping-kulttuurin salaisuuksia.

Lahden 2001-kisoissa kärähtäneet urheilijat olivat Jari Isometsä, Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä, Milla Jauho sekä Virpi Kuitunen.

Tavoitimme tätä ohjelmaa varten kaikki skandaalikisojen keskeiset hahmot lukuun ottamatta edesmennyttä Mika Myllylää ja Ylen hiihtoasiantuntija Virpi Sarasvuota.

Doping-kultturia vuosikausia tutkinut Urheilumuseon tuottaja Matti Hintikka on päätynyt siihen, että suomalainen huippuhiihto ei ollut ennen Lahteakaan vippaskonsteista vapaata.

Hintikka: Kaikki lähtee piristeitten käytöstä. Sitä on spekuloitu, että jo 30-luvulla saksalaisilla eväillä oltiin liikkeellä. Mut ainakin se tiedetään hyvin, että sodan jälkeen sitten 40-luvulla. Ja se jatku 50-, 60-luvulla aina 70-luvun alkuun asti, jolloin sitten piristetestit yleisty, niin piristeiden käyttö päättyi hyvin lyhyesti siihen.

Suomen ensimmäisen doping-käryn aiheutti mestarihiihtäjä Eero Mäntyranta uransa ehtoopuolella 1972 Vuokatin SM-hiihdoissa. Mäntyrannan näytteestä löytyi amfetamiinia.

Hintikka: Edelleenkin monet on sitä mieltä, että siihen käryyn liittyy epäselvyyksiä ja että se oli tämmönen sabotaasi, oli hänen oma selityksensä.

Hintikka: Sitten 70-luvulta eteenpäin siirryttiin aika nopeasti hormonien käyttöön ja myös veridopingiin 70-luvulla. Sitten 80-luvun uus ilmiö oli epo 80-luvun lopulla. Ja oikeestaan se on niinkun se viimesin iso vaihe. Että paras indikaattorihan on aina kuvaamaan sitä, että onko käytetty vai ei, niin on se menestys ja tulokset. Että, että se 2001 jälkeen kyllä Suomessa tuli aika raju pudotus.

Ennen Lahtea Suomen kansa oli jo kokenut doping-shokin, kun juoksija Martti Vainio kärysi Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1984.

Hintikka: Sen jälkeen Suomessa otettiin ihan uusi suunta tällasen… koko dopingiin liittyen. Et urheilujärjestöissä, urheiluliitoissa todettiin, että tämä ei voi niinkun jatkua semmonen epämääränen tilanne, vaan et ainoa vaihtoehto urheilu-uskottavuuden säilyttämiseksi on tämmönen sitoutuminen antidopingiin.

Vajaa kuukausi sitten Keuruulla järjestettiin hiihdon suomenmestaruuskilpailut, joissa katsastettiin hiihtäjiä Lahteen. Dopingista kärynneitä takavuosien hiihtäjiä ei näy.

Keuruun kisahotellin aamupalalla vastaamme kävelee maastohiihdon nykyinen päävalmentaja Reijo Jylhä, joka oli Lahden skandaalikisojen aikaan maajoukkueen kolmas valmentaja.

MOT: Viime Lahden MM-hiihdot päättyivät katastrofiin. Voitteko taata, että nyt käy paremmin?

Jylhä: No ihan koskaanhan ei voi antaa täyttä takuuta, että kuitenkin aina voi sattua myös vahinkoja. Ollaan kuitenkin ihan erilaisen testaustoiminnan parissa, mitä silloin oli.

MOT: Olette itse valmentaneet kahta myöhemmin kärähtänyttä urheilijaa. Onko se sattumaa?

Jylhä: No sattumaa tai sattumaa, mutta se on niin kuin sillä tavalla, että sitä valmennuskosketusta on varmasti kaikkiin suomalaisiin huippuhiihtäjiin ollut.

Reijo Jylhä valmensi Lahdessa kiinni jäänyttä Janne Immosta. Jylhän valmennettaviin on kuulunut myös hiihtäjä Tero Similä, joka kärähti epo-hormonista vuonna 2014.

MOT: Tiesittekö näiden kärähtäneiden epon käytöstä?

Jylhä: En. En kummankaan oo tietoinen ollut. Jannen kohdalla se meidän valmennussuhde päättyi noin viisi vuotta ennen Lahden kisoja silloin.

MOT: Kysyimme Similältä tätä samaa asiaa. Hän ei pystynyt tai halunnut vastata tiesittekö sitä.

Jylhä: Niin no, se on tietenkin. Tero ei varmastikaan edes halua niin kuin kovinkaan paljon edes kommentoida koko asiaa.

Keuruun SM-kisojen kisaisäntänä toimi yllätyskasvo hiihtopiirien ulkopuolelta.

MOT: Dopingista teilläkin on kokemusta. Miten te koitte Lahden kisat 2001?

Martti Vainio: No kyllä harmitti hirveästi silloin suomalaisten urheilijoiden kannalta. Olin jopa silloin menossa seuraamaan kisoja kyseisenä päivänä ja käännyin sitten tuolta matkalta takaisin.

MOT: Miksi suomalaisille on niin vaikeaa puhua rehellisesti dopingista?

Vainio: Kyllähän se on aina kova kynnys ja vaikeus urheilijalle kyllä siitä selviäminen on sitten kova homma.

MOT: Teidänkin tapauksessanne Los Angelesissa, ensin oli näitä talonmiesselityksiä, mutta lopultahan te kerroitte, että olitte käyttäneet testosteroneja, mutta vahingossa tuli tämä anabolinen siihen mukaan.

Vainio: No semmoinen kummallinen sekaantuminenhan siinä silloin aikoinaan oli. Sen yli pääseminen otti kyllä koville.

Valmentajalegendaksikin kutsuttu Immo Kuutsa liikkui Keuruun kisayleisön seassa markkinoimassa tuoretta muistelmateostaan.
Hän kertoi MOT:lle selvittäneensä totuuden Eero Mäntyrannan amfetamiinikärystä vuodelta 1972. Kameran eteen Kuutsa ei tullut.

Hiihtoliiton tiedotustilaisuus 18.2.2001

Turpeinen: Mistä Jari on tätä ainetta käyttöönsä saanut?
Onko sen antanut lääkäri vai joku muu? Sitä emme tiedä.

Juha-Pekka Turpeinen on maastohiihdon entinen päävalmentaja ja hiihtoliiton lääkäri, jonka ura katkesi Lahden doping-jupakkaan. Hän sai elinikäisen toimitsijakiellon, joka purettiin kaksi vuotta sitten.
Nykyään Turpeinen on lääkärikeskus Dextran johtava työterveyslääkäri.

Turpeinen puhelimessa:: Se on ikuisuuden jatkunu nää asiat ja ne tulee, ne tulee ikuisuuden jatkumaan. Niin kauan kun on jotain… kehittelyä olemassa, mikä… millä suorituskykyyn voidaan vaikuttaa. Niin näin se tulee menemään.

MOT: Onko sulla aikeita palata missään muodossa, kun nämähän on…

Turpeinen puhelimessa: Ei, enpä usko, että on sillä lailla… Ja onhan mulla yksittäisten urheilijoiden kanssa on ihan hyvä, hyvä niinkun semmosta tukihenkilön roolia.

Tervo & Päivärinta 19.2.2001

toimittaja: Onko sinulla aavistusta, kuka teki tämän Jari Isometsän operaation?

Mäkelä: Ei. Siihen minulla ei ole aavistusta.

Pirkka Mäkelä oli Hiihtoliiton lääkäri Lahden kisoihin asti. Hän sai elinikäisen toimitsijakiellon eikä ole aikeissa purkaa sitä. Mäkelä toimii ortopedian ja traumatologian erikoislääkärinä lääkärikeskus Mehiläisessä Oulussa.

MOT: Miksi hyväksyit sen käytännön, jos se oli tullut listoille?

Mäkelä: Mä en lähde siihen nyt enää mukaan. Nämä on tullut niin moneen kertaan oikeudessa selitettyä, ettei mulla ole tarvetta lisätä mitään. Jos olisi vapaat kädet puhua, eikä olisi vaitiolovelvollisuutta, niin asiat voisivat näyttää erilaiselta.

Hiihtoliiton lääkärit saivat toimitsijakiellon lisäksi vakavan huomautuksen Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta sekä varoituksen Lääkäriliitolta.

Miesten viestin palkintojen jaon jälkeen

toimittaja: Onnittelut. Suomen kansa rakastaa teitä tällä hetkellä.

Immonen: No niinpä se taitaa tehdä.

Hiihtäjä Janne Immonen myönsi käyttäneensä epo-hormonia. Hän sai kuuden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen oikeudessa valehtelemisesta. Hän menetti rajavartijan työnsä Kainuun rajavartiostossa. Käryn jälkeen hän on antanut hiihtäjille konsultointiapua välinepuolella.

Immonen: Aika pitkään oli, etten millään tavalla ollu, että en hyvin paljon kattonu edes urheilulähetyksiä. Jos puhutaan luottamuksesta tai lojaalisuudesta, tiettyyn pisteeseen asti olin minä myöskin niin kuin oltiin sovittu, mutta sellaisille ihmisille, jotka eivät ole ite lojaaleja, niin ei mulla oo heitä kohtaan oo tarvetta olla lojaali.

A-Talk 28.2.2001

toimittaja: Oletko käyttänyt muita kiellettyjä aineita?

Kirvesniemi puhelimessa: No, en mielestäni, mutta se Priconyl oli semmoinen mitä minä käytin astmalääkkeenä aikaisemmin, mutta että kun se tuli kiellettyjen listalle, niin se vaihdettiin.

Maastohiihdon ikoni Harri Kirvesniemen 20-vuotinen ura loppui kärähtämiseen Lahdessa. Hänetkin tuomittiin perättömästä lausumasta tuomioistuimessa kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Nykyään Kirvesniemi johtaa suksia valmistavaa tehdasta Kiteellä.

Kirvesniemi puhelimessa: Siis.. eli tuota.. Että ottaisko jotain ainetta sillä lailla, että sen takia tulis suoritus hylätyksi, niinkö?

MOT: Ei vaan että Hemohes peittäis sen Epon käyttöö?

Kirvesniemi puhelimessa: Siitähän me jäätiin.. siitähän sen takiahan me saatiin kilpailukielto, mitä järkee semmoista ainetta olis ottaa.. jotain peittelemään, jos siitä tulee hyllytys?

Punainen lanka 24.4.2001

Mika Myllylä: ”Kilpaurheilu on tällaista kulissipeliä, sanotaanko jopa valehtelua, salailua, kaksinaismoralismia. Tätä se on ihan johtoportaasta lähtien.”

Olympiavoittaja Mika Myllylä sai doping-rikkeestä saman kahden vuoden kilpailukiellon kuin muutkin Lahdessa kärynneet. Hän yritti myöhemmin paluuta huipulle, mutta ei onnistunut. Kymmenen vuotta Lahden jälkeen 2011 Myllylä todisti oikeudessa videon välityksellä epo-hormonin käytöstään 90-luvulla. Myllylän elämä jatkui vain vajaan kuukauden viimeisestä todistuksesta.

Myllylä Punaisessa langassa: ”Tämä harmaa alue, mistä puhuin, niin mä oon sen joutunut näitten moraaliajatusten vuoksi sisäistämään ihtelleni jo ajat sitten, että jos mä haluan olla kilpailussa mukana, jos mä haluan olla tässä asevarustelussa mukana, niin minun on kyettävä tätä harmaata aluetta taitavasti liikkumaan.”

Kyrö puhelimessa: Mul on helvetin huono motivaatio koko siihen asiaan.

Lahden skandaalikisojen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö sai kolme vuotta kisojen jälkeen vuonna 2004 sakkotuomion dopingaineiden salakuljetuksesta ja petoksen yrityksestä.
Jälkimmäinen tuomio liittyi ennen Lahtea käytyyn kiistaan hiihtoliiton ja Suomen Tietotoimiston välillä.
Kyrö asetettiin elinikäiseen kilpailukieltoon,jonka Suomen hiihtoliitto purki vuonna 2016. Kyrön paluun Lahden kisahangille esti kuitenkin kansainvälinen hiihtoliitto FIS.

Kyrö puhelimessa: henkilökohtasesti minun kannaltani onhan tää aivan, aivan hullunkurinen tilanne, että, että jokanen täysjärkinen tietää, että Suomessa on sadasta viiteensataan urheiluammattilaista, jokka kuuluis olla tässä samassa kiellossa ku minä. Ja, ja sitä näyttöä olis saatavilla, mutta ku koneista suojelee, ni sitä ei haeta.

Maastohiihdon entinen päävalmentaja Pekka Vähäsöyrinki sai vuonna 2011 yhdeksän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeästä petoksesta eli valehtelusta aikaisemmassa doping-oikeudenkäynnissä. Hovi vahvisti tuomion 2012. Vähäsöyringille ei ole vaadittu toimitsijakieltoa. Hän on tunnustanut -90-luvun hiihtodopingin vasta meneillään olevien Lahden kisojen alla. Nykyään Vähäsöyrinki valmentaa sprinttihiihtäjä Ari Luusuaa.

Jarmo Riski oli Lahden kisoissa naisten hiihtomaajoukkueen vastuuvalmentaja. Riski sai elinikäisen kilpailukiellon, mutta Suomen Hiihtoliitto vapautti hänet pannasta jo vuonna 2004.
Nyt hän tekee valmennusyhteistyötä entisen valmennettavansa Virpi Kuitusen, nykyisen, Sarasvuon kanssa.

MOT: Oletko palannut hiihtovalmennustehtäviin nyt?

Riski puhelimessa: Kyllä mä olen ainakin vuodeksi palannut, enkä mä olen sivussa kuin kuutisen vuotta, kun piti vähän taukoo.

Riski valmentaa maajoukkuehiihtäjä Sami Jauhojärveä.

MOT: Miten tähän menneisyytesi suhtaudutaan hiihtopiireissä?

Riski puhelimessa: Hei nythän sä rupesit tekeen haastattelua?

MOT: Joo, kyllä.

Riski puhelimessa: En mä tietenkään pysty tuommoisiin asioihin ottaan kantaa, sun pitää kysyä niiltä hiihtopiireiltä.

Antti Leppävuori on maastohiihdon entinen päävalmentaja ja lajijohtaja Lahden aikaan. Leppävuori sai potkut hiihtoliitosta, mutta häntä ei asetettu toimitsijakieltoon. 2010-luvulla Leppävuori oli petossyytteessä dopingin salailusta oikeudessa, mutta häntä ei tuomittu. Leppävuori on nykyisin ampumahiihtoliiton päävalmentaja.

Leppävuori puhelimessa: Heh heh heh hee... No mielellään en muistele niitä….
Muistikuvat on itse asiassa että niitä on aika vähän, että se on sellaista vähän sumuista aikaa.

Sumuisia muistoja Leppävuorella on myös 80-luvun lopulla hiihtoliitossa laaditusta testaussuunnitelmasta. Tuoreessa kirjassa Suomalainen hiihtodoping paljastetaan Urheilumuseon arkistosta löytynyt pöytäkirja olympiakomitean lääketieteellisen valiokunnan kokouksesta elokuulta 1988.Se todistaa, että Hiihtoliitolla oli hallussaan epo-hormonia veritestien kehittelyä varten jo tuolloin. Leppävuori toimi silloin hiihdon lajipäälllikkönä, mutta ei pysty kertomaan mistä oli kyse, vaikka oli itse ollut laatimassa testaussuunnitelmaa.

MOT: Miten hiihtoväki.. kilpahiihtoväki suhtautuu sinuun tänä päivänä?

Leppävuori puhelimessa: Ihan neutraalisti.

MOT: Että menneisyyden taakat ei sit paina paljon, vai?

Leppävuori puhelimessa: No en mä niitä ota enää sillä tavalla.

Tuore doping-kirja paljasti Hiihtoliiton EPOn tutkimushankkeen vuodelta -88. Saman vuoden marraskuussa Erja Kuivalainen näki kilpakumppaninsa Marjo Matikaisen pöydällä epo-pullon Sodankylän leirillä.

Matikainen-Kallström: Siis mun kohdallahan viranomaiset on todenneet, että mun kohdalla ne oli täysin perättömiä väitteitä.

MOT: Joo.

Matikainen-Kallström: Ett mä en oikein ymmärrä, ett miks mut taas vedetään tähän.

Kymmenen vuotta myöhemmin tammikuussa 1998 STT julkaisi uutisen, jossa väitettiin, että hiihtäjä Jari Räsäselle on toimitettu synteettistä kasvuhormonia ja Hiihtoliiton johtohenkilöt olivat kiinnostuneita aineesta. STT oli hajulla hiihtoliiton salatusta doping-kulttuurista 90-luvun lopulla, mutta ei pystynyt näyttämään sitä toteen oikeudessa. Doping-jupakkaa käsiteltiin uudelleen oikeussaleissa 2010-luvulla.

Isometsä puhelimessa: Ettekö te pääse yli niistä?

MOT: Olemme tekemässä ohjelmaa, kun tulevat uudet kisat..
Isometsä puhelimessa: Tehkää vaan. Minä en osallistu.

MOT: Oletko omalta osaltasi tyhjentänyt pajatson?

Isometsä puhelimessa: No niin, eiköhän tämä ole tässä.

Ensimmäisenä Lahdessa kiinni jäänyt Jari Isometsä sai kahden vuoden kilpailukiellon ja myöhemmin kuuden kuukauden ehdollisen tuomion valehtelusta oikeudessa. Isometsän pitkään tuntenut lääkäri todisti oikeudessa ostaneensa Isometsälle epoa Kemin ja Haaparannan apteekeista. Isometsä on palannut Lahden hangille, nyt Ilta-Sanomien kommentaattorina.

MM-hiihdot 23.2.2001

toimittaja: Kävit testaamassa suksia ja löytyikö hyvä pari?

Kuitunen: Hyvä pari löytyi.

toimittaja: Mitali on hyvä, mutta kulta varmaan on se tavoite?

Kuitunen: Mitali on tavoite.

Virpi Kuitunen, nykyinen Sarasvuo, joutui Lahdessa 2001 luopumaan viestikullasta positiivisen doping-näytteen takia. Sarasvuo sai kuitenkin pitää takaa-ajon kultamitalinsa. Hän jatkoi kilpailukiellon jälkeen uraansa menestyksekkäästi useita vuosia.

MM-hiihdot 2001 naisten takaa-ajo

selostaja Pekka Vähäsöyrinki: ”Kiitos, Kiitos, Kiitos Virpi!”

A-Talk 28.2.2001

toimittaja: Tuossa sanoit äsken että urheilijat tiesivät, mitä ainetta saivat, mutta Milla Jauho sanoi hetki sitten Urheiluruudussa, että hän ei tiennyt, mitä hän sai, luuli sitä sokeri-suola-liuokseksi.

Kyrö: No, kyllä Milla varmasti tiesi, mistä oli kyse.

Milla Jauho, nykyinen Saari, kärähti Lahdessa hemohesista. Välimiesoikeuden mukaan hän ei kuitenkaan ollut tietoinen, mitä ainetta häneen nesteytettiin. jauho palasi ladulle kilpailukiellon jälkeen 2003 ja lopetti uransa 2007.
Nykyisin Saari työskentelee puolisonsa kanssa maastohiihtoon erikoistuneessa yrityksessä ja vetää talvisin ähtäriläislapsille hiihtokoulua.

Milla Saaren maastohiihtoyritys oli näkyvästi esillä Keuruun sprinttikisoissa, mutta hän ei suostunut tv-haastatteluun.

Saari puhelimessa: Ihan tähän doping-juttuun, että oonko syyllinen vai en, niin silloin välimiesoikeudessa voitettiin, ollaan hyvillä mielin sen asian tiimoilta, tota niin syyttömäksi todettiin ja tota niin mulla on ollut koko sen jälkeinen elämä hyvä mieli tästä asiasta ja tota kaikki on hyvin edelleenkin.

Moni Suomessa katsoo, että Kari-Pekka Kyrö on Lahden katastrofista rangaistuksensa jo kärsinyt. Paavo M. Petäjä on asiasta toista mieltä.

Petäjä: Näin epäurheilijamaisesta teosta, mihinkä Kyrö on kiistättä syyllistyny ja joka on minun käsitykseni mukaan organisoinu joko yksin tai luotettavien kavereitten kanssa koko hänen mukaansa doping-kulttuurin. Niin kyllä tämmösestä pitää kantaa niin paljon vastuuta ja vastuullisten henkilöitten ymmärrykseni mukaan pitäs huolehtia, että se se tämmöset miehet eivät tule sotkemaan puhdasta urheilua.
Eli kyllä selvä näyttö on ett missä mestarikokki on.

Petäjä: Vielä toissa jouluna sain joulukortin, jossa oli kolme sikaa: yks oli Paavo M. Petäjä, yks oli Pekka Vähäsöyrinki ja yks oli Jari Isometsä. Kolme jouluporsasta. Ett tämmösiä tervehyksiä on tullu siis toistakymmentä vuotta sitten sen jälkeen ja vielä vielä kolme neljä vuotta sitten oli miltei joka perjantai-ilta kun mestarit saivat kapakassa ensimmäisen poukun tai Koskenkorva-pullon kotona auki niin soitettiin ja uhkailtiin ja ja meuhkattiin puhelimessa. Arvaamattoman syvät arvet aiheutimme hiihtoa seuraavalle kansalle.