Hyppää pääsisältöön

Teeman Elävä arkisto: Uskomaton Aira Samulin 90 vuotta

Laajassa kokokuvassa on lasten keskellä tanssimassa Aira Samulin. He kaikki ovat kohottaneet kätensä ylöspäin ja he heiluttavat käsiään.
Laajassa kokokuvassa on lasten keskellä tanssimassa Aira Samulin. He kaikki ovat kohottaneet kätensä ylöspäin ja he heiluttavat käsiään. Kuva: Yle / Jyrki Valkama Aira Samulin,img_2010_00209860

”Haluan oppia ja opinkin joka päivä jonkin uuden asian tai ajatuksen”, sanoo 90-vuotias Aira Samulin. Teeman ohjelmapaketissa Aira puhuu elämästään ja tanssittaa suomalaisia läpi vuosikymmenten. Tiistaina 28.2., perjantaina 3. ja sunnuntaina 5.3.

Tanssitaiteilija Aira Samulin tunnetaan Suomessa diskotanssin äitinä, joka on opettanut ja inspiroinut monta sukupolvea tanssimaan. Tuoreessa Arkistovieraana -haastattelussa hän kertoo elämästään, urastaan ja tietenkin tanssista.

Sanon mitä haluan eikä kenelläkään ole siihen nokan koputtamista

Airan oma elämä ei ole todellakaan ollut helpoimmasta päästä, mutta periksi antaminen ei ole koskaan kuulunut hänen tyyliinsä. ”Minä en enää niele ihan mitä vaan. Sanon mitä haluan ja kenelläkään ei ole siihen nokan koputtamista”, Samulin täräyttää.

Aira on superenerginen yrittäjä, jonka yksi missio on hyvän mielen jakaminen – erityisesti tanssin avulla. Positiivinen -sanaa Aira ei halua käyttää. ”Positiivinen! Se on niin kulunut sana. Mieluummin puhun ilosta. Eikä ilo tarkoita vain nauramista, vaan myönteistä asennetta ja toisten auttamista”. Airan asenteesta voisi jokainen ottaa opikseen.

Loputon uteliaisuus syttyi jo lapsena

Airan lapsuudessa ei saanut olla utelias. Kotikasvatus perustui siihen, että lapset tottelivat, eivätkä turhia kyselleet, saati kyseenalaistaneet sääntöjä. ”Kasvatus on varmaan yksi syy miksi minusta tuli niin loputtoman utelias. Olisin halunnut kysellä, mutta ei saanut ja nyt kun saa, niin tottavieköön minä kyselen”.

1930-luvulla lapset eivät myöskään saaneet sanoa, että ei huvita, tai en nyt jaksa. Aira Samulin uskookin, että kasvatus, auktoriteettien kunnioittaminen ja kuuliaisuus vaikuttivat siihen, että Suomi kesti vaikeat sotavuodet ja säilytti itsenäisyytensä: ”Kansalaiset tekivät sen, mitä käskettiin ja olimme valmiita uhraamaan henkemme kodin ja isänmaan puolesta”

Tanssinopettaja Aira Samulin vuonna 1978.
Aira Samulin vuonna 1978. Tanssinopettaja Aira Samulin vuonna 1978. Kuva: Lehtikuva/ Jorma Pusa Aira Samulin

Surut eivät lannistaneet

Evakkona Helsinkiin päätyneen Airan isä kaatui sodassa ja äidin mielenterveys järkkyi. Nuorena solmittu avioliitto oli sekin vaikea. Raskaita aikoja koettiin myös, kun Pirjo-tytär teini-iässä sairastui skitsofreniaan. Aira onkin tehnyt omasta elämästään esimerkin selviytymisestä.

Airalla on Lohjalla Nummen kylässä Hyrsylän Mutka -niminen rajakarjalaistyylinen talo, joka kuuluu paikallisiin nähtävyyksiin ja vierailijoille Aira ketroo tarinaansa. Nimensä talo on saanut Samulinin rajan taakse jääneen lapsuuden kotipaikan Hyrsylän mukaan.

Tankavaaran Travoltoista Hyrsy-kissaan

Teeman Aira Samulin -paketin aloittaa vuonna 1979 valmistunut ohjelma Tankavaaran Travoltat. Siinä kullankaivaja Nipa ja suutari Niila Lapin Tankavaaran kylästä lähtevät Aira Samulinin tanssikurssille Helsinkiin. Viikonlopun aikana miehillä on tarkoitus opetella uusimmat diskotanssit. Ote ohjelmasta:

Kädet kertovat -ohjelmassa (1983) Aira Samulin ja Rytmikkäät esittelevät ihan kaikille sopivaa tanssiliikuntaa. Esittelylajeina ovat uutuudet aerobic, jazzercise ja flashdance.

Vuonna 1990 valmistuneessa ohjelmassa Jumppa Donata Pennanen, Kristiina Valli ja Aira Samulin ohjaavat tanssillisen jumpan.

Kymmen vuoden takaisessa ohjelmassa Tanssi sydämessä - Aira Samulin matkustetaan Airan luokse kesäiseen Hyrsylän mutkaan ja tavataan mm. Hyrsy-kissa. Aira kertoo mietteitään tanssista ja elämästä.

Kommentit
  • 70 vuotta suljettu ovi aukesi

    Dokumenttielokuva avaa oven Jugoslavian historiaan.

    Mila Turajlić valottaa dokumentissaan Jugoslavian historiaa oman perheensä kautta.

  • Tere Perestroika! – eli voiko yksi punk-biisi horjuttaa maailman mahteja?

    Musiikki muurin murtajana

    Poliittisen kuohunnan aikoina musiikilla on väliä, se menee suoraan tunteisiin paremmin kuin pamfletit. Viron laulava vallakumous 80-luvun lopulla hyödynsi vanhoja kansallislauluja, mutta myös rockilla ja punkilla oli iso rooli. Euroopan poliittiset valtarakenteet alkoivat säröillä 1980-luvun puolivälissä.

  • Teeman elokuvafestivaalin 2019 juliste on täällä!

    Filmi, metsä ja Stalker festivaalijulisteen inspiraationa.

    Teeman elokuvafestivaalia vietetään taas 27.11.–1.12.2019. Festivaalin visuaalinen ilme sisältää kaikuja Andrei Tarkovskin Stalkerin salaperäiseltä vyöhykkeeltä: Kriittisellä vyöhykkeellä puhutaan elokuvasta. Lataa juliste itsellesi täältä ja paikanna itsesi ja mobiililaitteesi Kriittiselle vyöhykkeelle profiili- ja taustakuvilla!

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa