Hyppää pääsisältöön

Clouzot Kino Klassikossa

Charles Vanel elokuvassa Pelon palkka
Charles Vanel näyttää kieltä kuolemalle. Pelon palkka oli Clouzot'n kansainvälinen jymymenestys Charles Vanel elokuvassa Pelon palkka Pelon palkka,teeman elokuvat

Henri-Georges Clouzot syntyi 110 vuotta sitten ja tänä vuonna hänen kuolemastaan tulee 40 vuotta. Kino Klassikko esittää hänen elokuvistaan kolme kuuluisinta mestariteosta sekä Suomen ensi-iltansa saavan esikoisohjauksen.

Henri-Georges Clouzot oli Robert Bressonin ja Jacques Beckerin ohella merkittävin toisen maailmansodan aikana uransa aloittaneista ranskalaisohjaajista. Mutta siinä missä Bresson hioi omaa minimalistista tyyliään tarkastellen ihmisen sisäistä tuskaa ja ahdistusta, ja Becker nautiskeli ranskalaisen aistillisuuden elämäniloista, Clouzot teki hyytäviä jännityselokuvia häikäilemättömistä ihmisistä tutkien kyynisesti pahuutta ja sitä mihin ihminen kykenee. Clouzot olikin eräänlainen Ranskan Hitchcock mutta ilman Hitchcockin huumorintajua ja positiivisia sankarihahmoja.

Clouzot oli näistä kolme ohjaajasta myös kansainvälisesti menestynein. Hänen suurin menestyksensä Pelon palkka oli ranskalaisen elokuvan suurin hitti ulkomailla, ja sen yleisöennätykset rikkoi vasta Mies ja nainen viittätoista vuotta myöhemmin. Clouzot’n elokuvissa yleisösuosio yhdistyi taitoon tehdä mestarillista elokuvaa, mitä kuvastaa vaikkapa samaisen Pelon palkan palkinnot Cannesin ja Berliinin festivaaleilla.

Clouzot’n elokuvien nihilistinen ihmisnäkemys heijasti hänen käsitystään maailmasta ja yhteiskunnasta. Jopa hänen parissa rakkaustarinassaan ihmiset kiduttavat henkisesti toisiaan ja kulkevat moraalittomasti kohti omaa tuhoaan. Clouzot’n rennoin ja vapautunein elokuva onkin Pablo Picassosta kertova upea dokumentti, jossa taiteilija kertoo itse työtavoistaan.

Clouzot syntyi Niortissa 20.11.1907. Hän aikoi ensin luoda uraa laivastossa mutta huonon näön ja sairastelun vuoksi hän joutui eroamaan laivastoakatemiasta. Clouzot opiskeli sitten lakia ja poliittisia tieteitä diplomaatin uraa silmällä pitäen mutta alkoi lopulta työskennellä erään oikeistolaisen poliitikon yksityissihteerin.

Kirjoittaminen vei kuitenkin Clouzot’ta puoleensa ja hän toimi lehtimiehenä ennen kuin siirtyi elokuvan pariin käsikirjoittajana. 1930-luvun alussa Clouzot toimi myös apulaisohjaajana ja valvoi muutaman saksalaiselokuvan ranskankielisten versioiden tekoa.

Hän ohjasi myös yhden lyhytelokuvan mutta vuonna 1934 ura keskeytyi kun Clouzot joutui tuberkuloosin vuoksi viettämään neljä vuotta sveitsiläisessä parantolassa. Hän palasi käsikirjoitusten pariin vuonna 1938 ja työskenteli sitten radiossa ennen kuin aloitti ohjaajauransa saksalaismiehityksen vuosina, erikoistuen välittömästi jännitysaiheisiin, jotka tehtiin saksalaisten hallitsemalle tuotantoyhtiölle.

Clouzot teki vuonna 1943 ensimmäisen mestariteoksensa Korppi, joka kuvasi kyynisesti ihmisluonteen pahuutta tavallisen pikkukaupungin miljöissä. Herkkinä sotavuosina elokuvan purevan julma ihmisnäkemys tulkittiin poliittiseksi ranskalaisvastaisuudeksi ja natsimielisyydeksi. Niinpä vapautuksen jälkeen tämä yleisön keskuudessa hyvin suosittu elokuva kiellettiin joksikin aikaa ja Clouzot itse joutui kahdeksi vuodeksi työkieltoon. Elokuva Manon voidaan nähdä Clouzot’n vastauksena kokemuksilleen.

Uransa huipun Clouzot saavutti 1950-luvulla. Pelon palkka ja sitä seurannut pienimuotoisempi Pirulliset olivat valtavia, kansainvälisiä yleisömenestyksiä ja sinetöivät Clouzot’n maineen huolellisesti rakennettujen ja juoneltaan yllättävien jännityselokuvien tekijänä. Hän suunnitteli elokuvansa etukäteen hyvin tarkkaan kuva kuvalta mutta saattoi filmausten aikana tyrannimaisesti ajaa näyttelijänsä ja teknikkonsa näännyksiin etsiessään haluamaansa otosta.

Clouzot oli vuonna 1950 mennyt naimisiin brasilialaissyntyisen Vera Amadon kanssa, joka esiintyi kaikissa kolmessa aviomiehensä 1950-luvun näytelmäelokuvassa mutta menehtyi sydänkohtaukseen vuonna 1960. Clouzot itse kärsi koko elämänsä ajan huonosta terveydestä, mikä osaltaan vaikutti elokuvien suhteellisen vähäisen määrään, kun hän joutui luopumaan useasta filmiprojektista varsinkin uran loppupuolella. Clouzot kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1977.

Clouzot'n pitkät elokuvat:

  • 1942 L’assassin habite au 21 (Murhaaja asuu numerossa 21)
  • 1943 Le corbeau (Korppi)
  • 1947 Quai des Orfèvres (Kolmas aste)
  • 1948 Manon (Manon, viettelijätär)
  • 1949 Retour à la vie (episodi)
  • 1949 Miquette et sa mère
  • 1952 Le salaire de la peur (Pelon palkka)
  • 1954 Les diaboliques (Pirulliset)
  • 1955 Le mystère Picasso (Picasso – arvoitus) (dokumentti)
  • 1957 Les espions (Vakoojat)
  • 1960 La vérité (Totuus)
  • 1964 L’enfer (keskeneräinen)
  • 1968 La prisonnière (Kahlitut)
  • 1969 Messa da Requiem (dokumentti)

Yle Teema

  • Puoli vuosisataa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia

    Mestaripelimanneja sekä festivaalitunnelmaa vuodelta 1972

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on tarjonnut unohtumattomia elämyksiä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Yle Teema onnittelee puolen vuosisadan ikäistä festivaalia ja esittää synttäreiden kunniaksi kahden mestaripelimannin henkilökuvat sekä ohjelman festivaalista vuodelta 1972.

  • Sulkavalla on soudettu kilpaa jo 50 vuotta

    Sulkavalla on soudettu kilpaa jo 50 vuotta

    Suomalaiset ovat saunahulluja, se tiedetään, mutta meissä on paljon myös soutuhulluja. Heinäkuun toisena viikonloppuna tuhannet suomalaiset pakkaavat soutuveneen auton katolle tai traileriin, ja sitten lähdetään kohti kaunista Itä-Savoa. Teema maanantaina 3.7. klo 12, torstaina 6.7. klo 22.45 ja perjantaina 7.7. klo 14.55 Sulkavan suursoudut täyttää tänä vuonna komeat 50 vuotta.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Jazzia! Teeman kesässä soi paholaisen torvi ja Verneri Pohjolan trumpetti

    Kesäkuu alkaa Teemalla saksofonin soinnilla.

    Teemalla puhalletaan kesän avaukseen jazzin meininkiä. Jazzkesä alkaa muhkeasti saksofonin soinnilla ja huipentuu trumpetisti Verneri Pohjolasta kertovan dokumentin ensi-iltaan 17.6. Siinä välissä ääneen pääsevät muun muassa Ornette Coleman, Rahsaan Roland Kirk, Donny McCaslin ja Charles Lloyd. Kesäkuun kolme perättäistä Yle Liveä on taltioitu Tampere Jazz Happeningissä, ja kesäkuun ensimmäinen Teemalauantai on omistettu paholaisen torvelle eli saksofonille.

  • Velvet – muotitalon tarina

    Suosikkisarjan uusi kausi alkaa 31.5.!

    Teemalla suuren suosion saavuttanut espanjalaissarja sijoittuu 1950–60-luvuille ja kertoo eräästä maan hienoimmista tavarataloista. Velvetin uusi neljäs kausi alkaa Teemalla 31.5.2017.

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 20.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!