Hyppää pääsisältöön

Korppi

Rémy Germain (Pierre Fresnay) elokuvassa Korppi
Rémy Germain (Pierre Fresnay) Rémy Germain (Pierre Fresnay) elokuvassa Korppi Le Corbeau,teeman elokuvat

Clouzot'n klassikko kuvasi miehitettyä Ranskaa niin purevasti, että se hermostutti kaikki. Nimettömät syytökset ja ilmiannot piinaavat pikkukaupungin asukkaita.
Teema lauantaina 3.2. klo 12.30. Areenassa 14 päivää

Henri-Georges Clouzot’n elokuvien sarjan käynnistänyt dekkarielokuva Murhaaja asuu numerossa 21 sisälsi ironisia viittauksia natseihin murhaajina, vaikka elokuva oli tehty saksalaiselle yhtiölle miehitetyssä Ranskassa. Ne menivät aikoinaan miehittäjiltä ohi, mutta hänen seuraava elokuvansa, edeltäjänsä tavoin saksalaiselle Continental-yhtiölle tuotettu Korppi (Le corbeau, 1943) sai kovaa kritiikkiä niin saksalaisilta kuin ranskalaisilta.

Saksalaiset kyllä pitivät siitä, kuinka Korpissa kuvattiin ranskalaisia kansakuntana. Toisaalta saksalaisten miehitysvalta rakentui niin voimakkaasti ihmisten kyttäämiseen, salaisiin ilmiantoihin ja tavallisten ihmisten vainoamiseen, että Korpista oli liian helppo vetää yhteyksiä heidän hallintoonsa.

Vielä enemmän suuttuivat ranskalaiset, jotka näkivät Korpin natsipropagandana ja loukkauksena ranskalaista kansallistuntoa vastaan. Itse asiassa elokuva perustui tositapaukseen 1920-luvulta ja sen käsikirjoitus oli valmistunut jo ennen sotaa. Eikä Otto Premingerin siitä vuonna 1951 ohjaama, Kanadaan sijoittuva Hollywood-versio Kolmastoista kirje myöskään herättänyt minkäänlaista kohua.

Mutta Korppi valmistui kansallisuuskysymysten kuumimpana aikana ja Clouzot sai siitä rangaistuksensa. Vapautuksen jälkeen elokuva kiellettiin Ranskassa joksikin aikaa ja Clouzot joutui “kollaboraattorina” parin vuoden työkieltoon.

Mutta tämän päätöksen tekijät olivat väärässä. Ei Clouzot ollut mikään natsi, ei minkään sortin nationalisti – ei edes rasisti: hän inhosi kaikkia ihmisiä tasapuolisesti rotuun, kansalaisuuteen, sukupuoleen tai ikään katsomatta, ja tästä maailmankuvasta syntyivät Korpin kaltaiset ankarat ja lahjomattomat kuvaukset ihmisyyden pahimmista puolista.

Itse elokuvaan. Korppi sijoittuu kylään, jossa nimettömät kirjeet levittävät ilkeitä huhuja. Kukaan ei oikein tiedä, onko syytöksissä mitään totta vai ovatko ne kaikki törkeän loukkaavia valheita. Erityisesti kohteena on kylän lääkäri, mutta erään tragedian jälkeen kylä joutuu yhä suuremman kuohunnan ja jopa lynkkausmielialan valtaan. Clouzot’lle ongelmana eivät ole itse kirjeet vaan ihmisluonne, sen luontainen kyky epäillä ja uskoa pahaa muista ilman mitään syytä. Jo elokuvan alussa ihmisten väliset keskustelut ovat täynnä ilkeilyjä, vihjailuja ja kinastelua, ja kirjeet ovat vain keino tuoda nimettömästi esiin se, minkä kohteliaisuus tai hyvät tavat yleensä peittävät.

Niinpä kuka tahansa kylän asukkaista voi kotinsa suojista myrkyllisiä viestejään lähettelevä “Korppi”. Toisaalta hänen kirjeillään ei olisi mitään merkitystä, elleivät ihmiset olisi niin valmiita uskomaan niitä ja epäilemään muita ihmisiä. Sillä onhan niin, että asioiden tutkiminen ja totuuksien selvittäminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa, kun taas valheisiin, ilkeilyyn ja tietämättömyyteen riittää vain muutama sekunti.

Vaihdetaan kirjeiden tilalle vaikkapa nettipalstat, ja Korppi on teemaltaan yhtä relevantti elokuva 2010-luvun Suomessa kuin 1940-luvun Ranskassa. Siinä välillä anonyymi herjaaminen ja perättömien huhujen levittäminen tuntuvat vain jotenkin muuttuneen sananvapaudeksi ja oikeudeksi.

Clouzot’n uralla Korppi oli hänen ensimmäinen mestariteoksensa, taloudellisesti mutta notkeasti kerrottu elokuva, joka etenee luontevasti ja hoputtamatta, riisuen vähitellen ihmisluonteelta tapojen ja sivistyksen vaatteet. Tavallaan se myös edustaa Clouzot’n uralla siirtymisvaihetta “kuka-sen-teki”-tyylisistä dekkareista kyynisiin, ihmisyyden ja kohtalon pirullisuutta tutkiviin jännäreihin, joiden huipentumiksi nousivat Clouzot’n 1950-luvun kuuluisat ja suositut jännärit Pirulliset ja Pelon palkka. Ne nähdäänkin Kino Klassikossa seuraavina viikkoina.

  • Korppi (Le corbeau), Ranska 1943. O: Henri-Georges Clouzot. N: Pierre Fresnay, Ginette Leclerc, Pierre Larquey, Micheline Francey

Elokuva on nähty Teemalla osana Clouzot'n elokuvien sarjaa keväällä 2017.

Kommentit
  • Rajat ovat ihmisen ongelma, kirjallisuus on niistä vapaa

    Rakennukset sortuvat, mutta kirjallisuus on kaikkialla.

    Kirjallisuus on muuttolintujen parvi ja nyt se lentää Helsinkiin. Helsinki Litin lava on hyvä paikka laskeutua, myös uusille sukupolville, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi. Helsinki Lit suorana Ylen kanavilla 17.–18.5.2019

  • Teeman kesän 2019 elokuvat

    Leffateemoina mm. westernit, Jean Cocteau ja Jerry Lewis.

    Teema esittää kesällä mm. lännenfilmejä lauantaisin, Jerry Lewisin komedioita ja Jean Cocteaun klassikkoja.

  • Teeman kesä 2019 on länkkärikesä

    Westerneitä klassisesta moderniin lauantaisin.

    Teeman kesä 2019 on länkkärikesä. Lännenfilmejä esitetään joka lauantai-ilta kesäkuun alusta elokuun loppuun: klassikkoja, harvinaisia kulttifilmejä ja kiisteltyjäkin mestariteoksia.

Yle Teema