Hyppää pääsisältöön

Korppi

Rémy Germain (Pierre Fresnay) elokuvassa Korppi
Rémy Germain (Pierre Fresnay) Rémy Germain (Pierre Fresnay) elokuvassa Korppi Le Corbeau,teeman elokuvat

Clouzot'n klassikko kuvasi miehitettyä Ranskaa niin purevasti, että se hermostutti kaikki. Nimettömät syytökset ja ilmiannot piinaavat pikkukaupungin asukkaita.
Teema sunnuntaina 12.3. klo 18.00. Areenassa 14 päivää

Henri-Georges Clouzot’n elokuvien sarjan käynnistänyt dekkarielokuva Murhaaja asuu numerossa 21 sisälsi ironisia viittauksia natseihin murhaajina, vaikka elokuva oli tehty saksalaiselle yhtiölle miehitetyssä Ranskassa. Ne menivät aikoinaan miehittäjiltä ohi, mutta hänen seuraava elokuvansa, edeltäjänsä tavoin saksalaiselle Continental-yhtiölle tuotettu Korppi (Le corbeau, 1943) sai kovaa kritiikkiä niin saksalaisilta kuin ranskalaisilta.

Saksalaiset kyllä pitivät siitä, kuinka Korpissa kuvattiin ranskalaisia kansakuntana. Toisaalta saksalaisten miehitysvalta rakentui niin voimakkaasti ihmisten kyttäämiseen, salaisiin ilmiantoihin ja tavallisten ihmisten vainoamiseen, että Korpista oli liian helppo vetää yhteyksiä heidän hallintoonsa.

Vielä enemmän suuttuivat ranskalaiset, jotka näkivät Korpin natsipropagandana ja loukkauksena ranskalaista kansallistuntoa vastaan. Itse asiassa elokuva perustui tositapaukseen 1920-luvulta ja sen käsikirjoitus oli valmistunut jo ennen sotaa. Eikä Otto Premingerin siitä vuonna 1951 ohjaama, Kanadaan sijoittuva Hollywood-versio Kolmastoista kirje myöskään herättänyt minkäänlaista kohua.

Mutta Korppi valmistui kansallisuuskysymysten kuumimpana aikana ja Clouzot sai siitä rangaistuksensa. Vapautuksen jälkeen elokuva kiellettiin Ranskassa joksikin aikaa ja Clouzot joutui “kollaboraattorina” parin vuoden työkieltoon.

Mutta tämän päätöksen tekijät olivat väärässä. Ei Clouzot ollut mikään natsi, ei minkään sortin nationalisti – ei edes rasisti: hän inhosi kaikkia ihmisiä tasapuolisesti rotuun, kansalaisuuteen, sukupuoleen tai ikään katsomatta, ja tästä maailmankuvasta syntyivät Korpin kaltaiset ankarat ja lahjomattomat kuvaukset ihmisyyden pahimmista puolista.

Itse elokuvaan. Korppi sijoittuu kylään, jossa nimettömät kirjeet levittävät ilkeitä huhuja. Kukaan ei oikein tiedä, onko syytöksissä mitään totta vai ovatko ne kaikki törkeän loukkaavia valheita. Erityisesti kohteena on kylän lääkäri, mutta erään tragedian jälkeen kylä joutuu yhä suuremman kuohunnan ja jopa lynkkausmielialan valtaan. Clouzot’lle ongelmana eivät ole itse kirjeet vaan ihmisluonne, sen luontainen kyky epäillä ja uskoa pahaa muista ilman mitään syytä. Jo elokuvan alussa ihmisten väliset keskustelut ovat täynnä ilkeilyjä, vihjailuja ja kinastelua, ja kirjeet ovat vain keino tuoda nimettömästi esiin se, minkä kohteliaisuus tai hyvät tavat yleensä peittävät.

Niinpä kuka tahansa kylän asukkaista voi kotinsa suojista myrkyllisiä viestejään lähettelevä “Korppi”. Toisaalta hänen kirjeillään ei olisi mitään merkitystä, elleivät ihmiset olisi niin valmiita uskomaan niitä ja epäilemään muita ihmisiä. Sillä onhan niin, että asioiden tutkiminen ja totuuksien selvittäminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa, kun taas valheisiin, ilkeilyyn ja tietämättömyyteen riittää vain muutama sekunti.

Vaihdetaan kirjeiden tilalle vaikkapa nettipalstat, ja Korppi on teemaltaan yhtä relevantti elokuva 2010-luvun Suomessa kuin 1940-luvun Ranskassa. Siinä välillä anonyymi herjaaminen ja perättömien huhujen levittäminen tuntuvat vain jotenkin muuttuneen sananvapaudeksi ja oikeudeksi.

Clouzot’n uralla Korppi oli hänen ensimmäinen mestariteoksensa, taloudellisesti mutta notkeasti kerrottu elokuva, joka etenee luontevasti ja hoputtamatta, riisuen vähitellen ihmisluonteelta tapojen ja sivistyksen vaatteet. Tavallaan se myös edustaa Clouzot’n uralla siirtymisvaihetta “kuka-sen-teki”-tyylisistä dekkareista kyynisiin, ihmisyyden ja kohtalon pirullisuutta tutkiviin jännäreihin, joiden huipentumiksi nousivat Clouzot’n 1950-luvun kuuluisat ja suositut jännärit Pirulliset ja Pelon palkka. Ne nähdäänkin Kino Klassikossa seuraavina viikkoina.

  • Korppi (Le corbeau), Ranska 1943. O: Henri-Georges Clouzot. N: Pierre Fresnay, Ginette Leclerc, Pierre Larquey, Micheline Francey

Yle Teema

  • Puoli vuosisataa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia

    Mestaripelimanneja sekä festivaalitunnelmaa vuodelta 1972

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on tarjonnut unohtumattomia elämyksiä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Yle Teema onnittelee puolen vuosisadan ikäistä festivaalia ja esittää synttäreiden kunniaksi kahden mestaripelimannin henkilökuvat sekä ohjelman festivaalista vuodelta 1972.

  • Sulkavalla on soudettu kilpaa jo 50 vuotta

    Sulkavalla on soudettu kilpaa jo 50 vuotta

    Suomalaiset ovat saunahulluja, se tiedetään, mutta meissä on paljon myös soutuhulluja. Heinäkuun toisena viikonloppuna tuhannet suomalaiset pakkaavat soutuveneen auton katolle tai traileriin, ja sitten lähdetään kohti kaunista Itä-Savoa. Teema maanantaina 3.7. klo 12, torstaina 6.7. klo 22.45 ja perjantaina 7.7. klo 14.55 Sulkavan suursoudut täyttää tänä vuonna komeat 50 vuotta.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Jazzia! Teeman kesässä soi paholaisen torvi ja Verneri Pohjolan trumpetti

    Kesäkuu alkaa Teemalla saksofonin soinnilla.

    Teemalla puhalletaan kesän avaukseen jazzin meininkiä. Jazzkesä alkaa muhkeasti saksofonin soinnilla ja huipentuu trumpetisti Verneri Pohjolasta kertovan dokumentin ensi-iltaan 17.6. Siinä välissä ääneen pääsevät muun muassa Ornette Coleman, Rahsaan Roland Kirk, Donny McCaslin ja Charles Lloyd. Kesäkuun kolme perättäistä Yle Liveä on taltioitu Tampere Jazz Happeningissä, ja kesäkuun ensimmäinen Teemalauantai on omistettu paholaisen torvelle eli saksofonille.

  • Velvet – muotitalon tarina

    Suosikkisarjan uusi kausi alkaa 31.5.!

    Teemalla suuren suosion saavuttanut espanjalaissarja sijoittuu 1950–60-luvuille ja kertoo eräästä maan hienoimmista tavarataloista. Velvetin uusi neljäs kausi alkaa Teemalla 31.5.2017.

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 20.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!