Hyppää pääsisältöön

Korppi

Rémy Germain (Pierre Fresnay) elokuvassa Korppi
Rémy Germain (Pierre Fresnay) Rémy Germain (Pierre Fresnay) elokuvassa Korppi Le Corbeau,teeman elokuvat

Clouzot'n klassikko kuvasi miehitettyä Ranskaa niin purevasti, että se hermostutti kaikki. Nimettömät syytökset ja ilmiannot piinaavat pikkukaupungin asukkaita.
Teema sunnuntaina 12.3. klo 18.00. Areenassa 14 päivää

Henri-Georges Clouzot’n elokuvien sarjan käynnistänyt dekkarielokuva Murhaaja asuu numerossa 21 sisälsi ironisia viittauksia natseihin murhaajina, vaikka elokuva oli tehty saksalaiselle yhtiölle miehitetyssä Ranskassa. Ne menivät aikoinaan miehittäjiltä ohi, mutta hänen seuraava elokuvansa, edeltäjänsä tavoin saksalaiselle Continental-yhtiölle tuotettu Korppi (Le corbeau, 1943) sai kovaa kritiikkiä niin saksalaisilta kuin ranskalaisilta.

Saksalaiset kyllä pitivät siitä, kuinka Korpissa kuvattiin ranskalaisia kansakuntana. Toisaalta saksalaisten miehitysvalta rakentui niin voimakkaasti ihmisten kyttäämiseen, salaisiin ilmiantoihin ja tavallisten ihmisten vainoamiseen, että Korpista oli liian helppo vetää yhteyksiä heidän hallintoonsa.

Vielä enemmän suuttuivat ranskalaiset, jotka näkivät Korpin natsipropagandana ja loukkauksena ranskalaista kansallistuntoa vastaan. Itse asiassa elokuva perustui tositapaukseen 1920-luvulta ja sen käsikirjoitus oli valmistunut jo ennen sotaa. Eikä Otto Premingerin siitä vuonna 1951 ohjaama, Kanadaan sijoittuva Hollywood-versio Kolmastoista kirje myöskään herättänyt minkäänlaista kohua.

Mutta Korppi valmistui kansallisuuskysymysten kuumimpana aikana ja Clouzot sai siitä rangaistuksensa. Vapautuksen jälkeen elokuva kiellettiin Ranskassa joksikin aikaa ja Clouzot joutui “kollaboraattorina” parin vuoden työkieltoon.

Mutta tämän päätöksen tekijät olivat väärässä. Ei Clouzot ollut mikään natsi, ei minkään sortin nationalisti – ei edes rasisti: hän inhosi kaikkia ihmisiä tasapuolisesti rotuun, kansalaisuuteen, sukupuoleen tai ikään katsomatta, ja tästä maailmankuvasta syntyivät Korpin kaltaiset ankarat ja lahjomattomat kuvaukset ihmisyyden pahimmista puolista.

Itse elokuvaan. Korppi sijoittuu kylään, jossa nimettömät kirjeet levittävät ilkeitä huhuja. Kukaan ei oikein tiedä, onko syytöksissä mitään totta vai ovatko ne kaikki törkeän loukkaavia valheita. Erityisesti kohteena on kylän lääkäri, mutta erään tragedian jälkeen kylä joutuu yhä suuremman kuohunnan ja jopa lynkkausmielialan valtaan. Clouzot’lle ongelmana eivät ole itse kirjeet vaan ihmisluonne, sen luontainen kyky epäillä ja uskoa pahaa muista ilman mitään syytä. Jo elokuvan alussa ihmisten väliset keskustelut ovat täynnä ilkeilyjä, vihjailuja ja kinastelua, ja kirjeet ovat vain keino tuoda nimettömästi esiin se, minkä kohteliaisuus tai hyvät tavat yleensä peittävät.

Niinpä kuka tahansa kylän asukkaista voi kotinsa suojista myrkyllisiä viestejään lähettelevä “Korppi”. Toisaalta hänen kirjeillään ei olisi mitään merkitystä, elleivät ihmiset olisi niin valmiita uskomaan niitä ja epäilemään muita ihmisiä. Sillä onhan niin, että asioiden tutkiminen ja totuuksien selvittäminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa, kun taas valheisiin, ilkeilyyn ja tietämättömyyteen riittää vain muutama sekunti.

Vaihdetaan kirjeiden tilalle vaikkapa nettipalstat, ja Korppi on teemaltaan yhtä relevantti elokuva 2010-luvun Suomessa kuin 1940-luvun Ranskassa. Siinä välillä anonyymi herjaaminen ja perättömien huhujen levittäminen tuntuvat vain jotenkin muuttuneen sananvapaudeksi ja oikeudeksi.

Clouzot’n uralla Korppi oli hänen ensimmäinen mestariteoksensa, taloudellisesti mutta notkeasti kerrottu elokuva, joka etenee luontevasti ja hoputtamatta, riisuen vähitellen ihmisluonteelta tapojen ja sivistyksen vaatteet. Tavallaan se myös edustaa Clouzot’n uralla siirtymisvaihetta “kuka-sen-teki”-tyylisistä dekkareista kyynisiin, ihmisyyden ja kohtalon pirullisuutta tutkiviin jännäreihin, joiden huipentumiksi nousivat Clouzot’n 1950-luvun kuuluisat ja suositut jännärit Pirulliset ja Pelon palkka. Ne nähdäänkin Kino Klassikossa seuraavina viikkoina.

  • Korppi (Le corbeau), Ranska 1943. O: Henri-Georges Clouzot. N: Pierre Fresnay, Ginette Leclerc, Pierre Larquey, Micheline Francey
  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

Yle Teema

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista, kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017), elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983) ja musiikkivideoita. Kaikki myös Areenassa.

  • Milanon naisten paratiisi

    Uusi italialainen draamasarja 1950-luvun tavaratalosta

    Italialaissarjassa seurataan elämää 1950-luvun Milanossa, uudessa loisteliaassa tavaratalossa. Sarja jatkuu uusin, toisen tuotantokauden jaksoin.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!