Hyppää pääsisältöön

Vesitätkö keskustelun surkeilla väitteillä? – Näin tunnistat laiskan argumentoinnin ja keskustelet paremmin

Netin keskusteluissa vilisee yleistyksiä, laiskaa argumentointia ja epäloogisuuksia. Samankaltaiset virheet toistuvat ja ajavat keskustelun umpikujaan. Näin vältät yleisimmät virheet ja opit keskustelemaan paremmin!

Herättele videon avulla itsesi huomaamaan viisi yleistä väittelyn virhettä:

1. Ad populum eli vetoaminen yleiseen mielipiteeseen

"Kaikkihan sen tietää, että laihtuminen on helppoa: syö vaan vähemmän kuin kuluttaa. Joillain ei vaan ole itsekuria."

Tässä virheessä vedotaan yleiseen mielipiteeseen, väitteen ilmoitetaan olevan totta siksi, että moni ajattelee samalla tavalla.

Vaikka saman näkökulman jakaisi suurikin joukko ihmisiä, se ei tee siitä automaattisesti totta: "yhdeksän kymmenestä kyselyyn osallistuneesta on sitä mieltä, että aurinko kiertää maata, joten aurinko kiertää maata".

Jottei tule menneeksi halpaan, kannattaa kysyä: kenen mielipide tämä on? Ketkä "kaikki" ovat todella tätä mieltä – ja onko sillä edes merkitystä väitteen todenperäisyyden kannalta?

Virheen alkuperäinen latinankielinen nimi on argumentum ad populum, joka tarkoittaa kansaan vetoamista.

2. Kalteva pinta eli "jos antaa pirulle pikkusormen..."

"Jos homot saa mennä naimisiin, niin seuraavaksi mennään vihille sikojen kanssa."

"Jos antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden" tiivistää tämän virheen idean suomeksi.

Argumentti antaa ymmärtää, että tietty asia vie kaltevalle pinnalle ja käynnistää tapahtumaketjun, jolla olisi peruuttamattomat ja yleensä negatiiviset seuraukset. Samalla vedotaan usein yleisön tunteisiin ja pelkoihin.

Argumentti ei kuitenkaan tarjoa perusteita sille, miksi piru veisi koko käden tämän yhden seikan vuoksi.

Jos syötin nielaisee, päätyy uskomaan, ettei ensimmäistäkään askelta saisi ottaa – vaikka seurauksena voi olla aivan jotain muutakin.

Virhe tunnetaan yleisesti myös sen englanninkielisellä nimellä slippery slope.

Harhautuksen tarkoitus on viedä vastustajan huomio pois alkuperäisestä aiheesta.

3. Harhautus eli red herring

Väite 1: "Jääkiekkoväkivalta on ongelma, josta pitäisi virittää vakavampaa keskustelua."
Väite 2: "No jos väkivaltaisista lajeista puhutaan, niin entäs rugby tai amerikkalainen jalkapallo? Siellä niitä päävammoja vasta tuleekin. Ja kun miettii maailmanlaajuisia harrastajamääriä, niin siellä piilee todellinen ongelma."

Harhautuksen tarkoitus on viedä vastustajan huomio pois alkuperäisestä aiheesta.

Keskusteluun tuodaan muodollisesti pätevältä kuulostava väite, joka ei itse asiassa liity alkuperäiseen aiheeseen. Näin keskustelu ajautuu sivuraiteelle eikä alkuperäiseen väitteeseen vastata.

Harhautusta voidaan käyttää myös tarkoitushakuisesti estämään keskustelua jostakin epäkohdasta etenemästä pidemmälle.

Englanninkielinen ilmaus red herring tarkoitaa suomeksi savusilliä.

4. Mustavalkoisuus eli väärä vastakkainasettelu

"Kasvisruokapäivä on ihan kuollut idea! Ei ne oppilaat suostu syömään sitä kasvisruokaa. Kysymys on siitä, syödäänkö koulussa kunnon ateria, vai mennäänkö kauppaan ostamaan joku tarjouspullapitko tai kääretorttu."

Tässä virheessä kavennetaan näkökulmaa. Kaksi vaihtoehtoa asetetaan mustavalkoisesti ja keinotekoisesti vastakkain joko–tai-hengessä, vaikka vaihtoehtoja olisi useita erilaisia: "joko olet meidän puolellamme – tai meitä vastaan."

Esimerkkiä seuraten: miksei voisi sekä syödä kasvisruokaa että ostaa tarjouspitkoa?

Jos ei tunnista mustavalkoista ajattelua, harhautuu luulemaan, ettei asiaan olisi useampia näkökulmia. Monista asioista voi olla erilaisia mielipiteitä, ihan asiallisin perustein.

Anekdootti: satunnaisen yksittäistapauksen pohjalta ei voi yleistää.

5. Anekdootti

"Mun ystävällä on kolme lasta, joista yhtään ei ole rokotettu, ja kaikki on terveitä kuin pukit."

Anekdoottia käytetään, kun keskustelussa vedotaan yksittäistapaukseen. Satunnaisen yksittäistapauksen pohjalta ei kuitenkaan voi yleistää.

Sama pätee esimerkiksi keuhkosyöpään: kaikki tupakoitsijat eivät sairastu, vaikka lukuisat tieteelliset tutkimukset todistavat, että tupakointi lisää sairastumisen riskiä merkittävästi.

Yksittäistapaukset ja huhupuheet eivät kriittisessä tarkastelussa ole samanarvoisia väestötason tilastojen tai tieteellisten tutkimusten kanssa.

Argumentaation virheitä kuvassa.
Argumentaatiovirheet on hyvä tunnistaa. Keskustelu ei kuitenkaan etene, jos vain jahtaa muiden virheitä. Argumentaation virheitä kuvassa. Kuva: Yle/Laura Rahinantti Argumentti,argumentointi,argumentaatioteoria

Argumentaatiovirheitä tekee jokainen

Virheelliset väittämät ovat epäloogisia, kohdistuvat muuhun kuin itse asiaan ja kääntävät keskustelun ihmisiin asioiden sijaan. Usein ne ovat mutu-ajattelua ja ennakkoluuloja, joskus myös tahallista hämäystä.

Argumentaatiovirheet vakuuttavat, ja niihin on helppo sortua, sillä monet virheistä ovat psykologisesti hyvin houkuttelevia. Ketäpä ei liikuttaisi koskettava anekdootti tutun lapsesta kasvottomiin tilastoihin verrattuna?

Arkisessa jutustelussa on yleistä, että vedetään hätäisiä johtopäätöksiä tai harhaudutaan pois koko alkuperäisestä aiheesta, tahattomastikin. Argumentaatiovirheet ovatkin läheistä sukua kognitiivisille vinoumille.

Aina ei ole helppoa määritellä, onko kyseessä varsinainen virhe. Osa argumentaatiovirheistä on lähellä retorisia tehokeinoja, kuten kärjistämistä. Taitava väittelijä osaa myös vedota tunteisiin. Joskus virheellisyys selviää asiayhteydestä. Missä mielessä otsikkoa "argumentaatiovirheitä tekee jokainen" voisi pitää virheellisenä?

Hyvässä ja rakentavassa väittelyssä vaihdetaan ajatuksia asiaperustein ja tietämys eri näkökulmista lisääntyy.

Virheellisten väittämien tunnistaminen on lähtökohta. Keskustelu ei kuitenkaan etene, jos ainoastaan metsästää irtopisteitä ja jahtaa muiden virheitä.

Erityisesti poliitikoilta ja muilta päättäjiltä on lupa odottaa vedenpitävää argumentointia julkisessa keskustelussa. Jos huomaa jonkun argumentoivan virheellisesti, tahattomasti tai tahallaan, häntä voi pyytää esittämään tarkempia perusteluja tai palaamaan aiheeseen.

Jotta ymmärtäisimme toisiamme paremmin

Hyvässä ja rakentavassa väittelyssä vaihdetaan ajatuksia asiaperustein ja tietämys eri näkökulmista lisääntyy. Lopulta etsitään myös yhteisymmärrystä.

Kuten argumentaation asiantuntija ja puhekouluttaja Juhana Torkki on Ylen haastattelussa todennut:

– Suomi tarvitsisi hyväntahtoista kuuntelua. Yritystä rakentaa silta, löytää yhteys toisinajattelevaan. Jos asenne on yhteyttä etsivä, argumentaation virheistä päästään yli. Jos asenne on riitaa etsivä, huolellisinkin argumentointi kääntyy sodanjulistukseksi.

Mutta eivät ne virheet tähän lopu...

Muutama lisäesimerkki usein kuulluista virheargumenteista:

Olkiukko

"Ihmisten kannattaisi vähentää lihansyöntiä sekä terveytensä että ilmaston vuoksi."
"Hassua, että välität niin vähän suomalaisista sikatilallisista ja muista elinkeinonharjoittajista, että et yhtään piittaa vaikka sitten maaseutu tyhjenee ja kaikki vaan pyörittelee peukaloitaan työttöminä."

Olkiukossa laitetaan sanoja suuhun ja teeskennellään, että kumotaan alkuperäinen väite. Argumenttia käytetään usein tahallisesti keskustelun sekoittamiseen. Vastapuolen argumentista väännetään siis kokonaan toinen versio, jota on helpompi vastustaa.

Olkiukko tunnetaan myös nimellä olkinukke, englanninkielinen termi on straw man. Alun perin olkiukko on tarkoittanut oikeaa oljilla käytettyä nukkea, jota on käytetty harjoitusvastustana taistelutekniikoita treenattaessa.

Ad hominem eli hyökkääminen henkilöä vastaan

"Totta kai vastustat sukupuolikiintiöitä, sinähän olet mies." / "Mitäs sinä naisena näistä autoasioista ymmärtäisit?"

Keskustelu käännetään väitteen esittäjään ja hänen ominaisuuksiinsa. Vastapuolta mustamaalataan ja häneltä yritetään viedä uskottavuus, kun tuodaan esiin jokin ominaisuus, mieltymys tai esimerkiksi poliittinen vakaumus: olet mies/nainen/feministi/yksityisautoilija/suomenruotsalainen.

Keskustelun kannalta sillä ei ole merkitystä, millasia mieltymyksiä tai vakaumuksia osapuolilla on niin kauan, kuin väitteen tueksi esitetään asiallisia perusteita.

Ad hominem -virheestä on olemassa myös erilaisia alaluokkia.

Jos yksi väite on yksiselitteisesti totta ja toinen valhetta, puolivälin väite on edelleen valhetta.

Keskitie eli middle ground

Virhepäättelyn ketju:
Väite 1: "Rokotukset eivät aiheuta autismia." (vankat tieteelliset todisteet)
Väite 2: "Rokotukset aiheuttavat autismia." (ei tieteellisiä todisteita)
Päätelmä eli keskitien väite: "Rokotukset aiheuttavat jonkun verran autismia." (ei tieteellisiä todisteita)

Kahden ääripään välissä ei aina ole kompromissia

Yksikään todellinen skotti

"Kukaan suomalainen ei pidä ulkomaisista mansikoista enemmän kuin kotimaisista."
"Mun täti itse asiassa tykkää enemmän espanjalaisista mansikoista, ja hän on ihan suomalainen."
"Sun täti ei ole todellinen suomalainen!"

Ensimmäiseen väitteen esittäjä perustelee väitteensä rajaamalla mielivaltaisesti todellisiksi kutsumiensa suomalaisten joukon. Hän vetoaa jonkinlaiseen puhtaaseen tai aitoon suomalaisuuteen, jonka hän itse määrittelee.

Virheen nimi on suora käännös englannin termistä no true scotsman. Nykymuodossaan sen on kehittänyt englantilainen filosofi Antony Flew. Klassinen Wikipedian esittelemä esimerkki virheestä koskee skottia ja sokerin laittamista puuroon.

"Yksikään skotti ei laita sokeria aamupuuroonsa."
"Ai ei vai? Minun edinburghilainen enoni Angus laittaa."
"Sinun Angus-enosi ei sitten ole todellinen skotti."

Väittelyssä todistustaakka on kuitenkin väitteen esittäjällä.

Todistustaakan vyöryttäminen toiselle eli burden of proof

"Se oli varmaan kummitus."
"Kummituksien olemassaolosta ei kyllä oikein ole todisteita."
"Voitko todistaa, että niitä ei ole olemassa?"

Tässä virheessä väitteen esittäjä yrittää vyöryttää todistustaakan muiden harteille. Hän perustaa väitteensä siihen, että koska kiistäviä todisteita ei ole esitetty, hänen väitteensä tulee olla totta.

Väittelyssä todistustaakka on kuitenkin väitteen esittäjällä itsellään, ei ole muiden tehtävä osoittaa sen virheellisyyttä. Todisteiden puute ei käänteisesti todista ilmiön olemassaolosta.

Samaa argumenttia voi yrittää käyttää myös näin: "Voitko väittää, ettei siellä päin Suomea yksikään maahanmuuttaja ole tehnyt rikosta?" Väite ei perustele, että rikos tai rikoksia olisi tapahtunut.

Erilaisia väittelyissä esiintyviä epäloogisuuksia eli argumentaatiovirheitä on olemassa kymmeniä. Niitä ovat listanneet muun muassa Wikipedia ja skeptikkojen yhdistys Skepsis. Kattavan oppaan tarjoaa myös yhdysvaltalaissivusto yourlogicalfallacy.com.

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.