Avara luonto: Planeettamme Maa II – häikäisevä tutkimusmatka kesyttömiin erämaihin

TV1 maanantaista lauantaihin 23. - 28.12.2019 alkaen klo 8.05 - 9.00, Areenassa

Luontodokumenttisarja Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon vuonna 2007 nähdylle Avaran luonnon huippusarjalle. Kuusiosainen sarja syväluotaa maapallon monimuotoista luontoa, sen tärkeimpiä ekosysteemejä ja lajeja.

Kussakin sarjan osassa keskitytään yhteen pääaiheeseen: saariin, vuoristoihin, viidakoihin, aavikoihin, ruohikkomaihin ja kaupunkeihin eri puolilla planeettaa.

Ainutlaatuista kuvamateriaalia

Planeettamme Maa II -sarjassa nähdään runsaasti luonnonympäristöjä ja eläinten käyttäytymistä, jota ei ole koskaan ennen päästy kuvaamaan. Uuden teknologian avulla katsoja pääsee aikaisempaa lähemmäs eläinten maailmaa.

Maailman kaikkien aikojen kalleimman faktasarjan alkuperäinen kertojaääni on legendaarinen David Attenborough. Alkuperäisen Attenborough'n englanninkielisen selostusäänen saa kuuluviin valitsemalla televisiostaan Ääni2-vaihtoehdon. Suomeksi sarjan selostaa Avaran Luonnon äänenä tunnettu Jarmo Heikkinen.

23.12. Osa 1 Saarien maailma

Maapallolla on satojatuhansia saaria, joista kukin on omanlaisensa pienoismaailma eli mikrokosmos. Näillä eristäytyneillä maa-alueilla käydään selviytymiskamppailua siinä, missä muuallakin maapallolla.
Saarilla on usein ahdasta, ja elinpiirit menevät päällekkäin, mikä aiheuttaa tämän tästäkin toistuvia reviirikiistoja. Ravintoa on rajallisesti, minkä vuoksi kilpailu voi olla kovaa.
Elämä saarilla kannustaa eläimiä toimimaan uusin tavoin, joillakin saarilla tämä on suoranainen elinehto. Saaret voivat tuntua kaukaisilta ja merkityksettömiltä, mutta niiden eliöyhteisöt ovat planeettamme kallisarvoisimpia.

Video ei enää katsottavissa

24.12. Osa 2 Korkeuksien maailma

Sarjan toisessa osassa tutustutaan planeettamme korkeimpiin huippuihin. Niiden jylhän näyttävissä, mutta ankarissa oloissa selviytyvät eläimistä vain sinnikkäimmät. Maailmassa on neljätoista vuorenhuippua, jotka kohoavat yli 8 000 metrin korkeuteen.
Tappava kylmyys, armottomat tuulet ja lumimyrskyt tekevät vuoristosta yhden maailman vihamielisimmistä elinympäristöistä. Joidenkin erikoistuneiden eläinlajien onnistuu silti sinnitellä tällaisissakin oloissa. Elämä äärimmäisissä korkeuksissa onkin muovannut jotkin planeettamme sinnikkäimmistä eläimistä, jotka selviytyvät maailman korkeimpien huippujen jylhän ankarassa kauneudessa.

Video ei enää katsottavissa

25.12. Osa 3 Vihreä maailma

Lajirikkaat viidakot eli trooppiset sademetsät ovat vertaansa vailla olevia yllätyksellisiä ympäristöjä, joissa käydään kekseliästä ja kiihkeää kamppailua olemassaolosta.
Viidakot peittävät alle kuusi prosenttia Maan pinta-alasta, mutta niissä elää puolet kaikista maaeläimistä ja -kasveista. Viidakoissa on juuri sopiva määrä valoa, vettä ja ravintoaineita, ja näin on ollut jo vuosituhansien ajan - elämän pitäisi olla niissä helppoa.
Viidakon eläimistöstä 90 prosenttia viettää koko elämänsä puissa, ja kullakin lajilla on oma tapansa tulla toimeen. Vain viidakossa voi tavata muun muassa liitoliskoja, jotka lentävät lohikäärmeen tavoin. Sademetsiä kuitenkin tuhotaan kiihtyvään tahtiin – ne ovat ihmeellisiä ja taianomaisia paikkoja, joiden suojeluun pitäisi panostaa huomattavasti enemmän.

Video ei enää katsottavissa

26.12. Osa 4 Kuiva maailma

Voisitko kuvitella elinympäristöä, missä lämpötila nousee 50 asteeseen, missä ei ole suojaa auringolta, tuulelta tai tomulta ja missä ei ole juuri nimeksikään ravintoa, saati vettä? Tällaiset olosuhteet vallitsevat kolmasosalla planeettamme maa-alueista - aavikoilla. Elämä näissä oloissa edellyttää varsin erikoisiakin selviytymiskeinoja.
On vaikea ajatella saalistajalle hankalampaa elinympäristöä. Eläimillä on silti mitä erikoisimpia keinoja selviytyä vihamielisistä olosuhteista. Planeettamme kuitenkin muuttuu: Maapallon aavikot laajenevat ja muuttuvat kuumemmiksi sekä kuivemmiksi nopeammin kuin koskaan ennen. Jää nähtäväksi, miten elämä sopeutuu niiden tuleviin oloihin.

Video ei enää katsottavissa

27.12. Osa 5 Lakeuksien maailma

Viidennessä jaksossa tutustutaan tasankoihin, joiden mahtavat eläinlaumat yrittävät sopeutua muuttuviin oloihin. Planeettamme maa-alasta neljännes on heinä- ja ruohokasvien peitossa. Nuo kasvit ovat erittäin kestäviä ja kyllin korkeita kätkeäkseen keskelleen suuriakin eläimiä. Niitä eivät hävitä tulvat, maastopalot, saati pakkaset.
Runsauden, kuivuuden ja uudelleen syntymisen ajat vaihtelevat kuitenkin vuodenkierron mukaan ja vaikuttavat alueen koko eläimistöön. Kaikkien lakeuksien lajit elävät näiden ennalta arvaamattomien, mutta viimein aina runsaskasvuisten alueiden armoilla. Ruohostomaat ovat elinympäristöjä, joissa voi nähdä myös planeettamme eläimistön suurimmat joukkoesiintymät.

Video ei enää katsottavissa

28.12. Osa 6 Urbaani maailma

Sarjan päätösjaksossa tarkastellaan planeettamme uusinta elinympäristöä - kaupunkeja - ja tutustutaan eläinten erikoisiin keinoihin selviytyä näissä ihmisen luomissa maailmoissa. Voisi luulla, että urbaani maailma on eläimille vieras, mutta rohkeimmille nämäkin ympäristöt suovat yllättäviä mahdollisuuksia.
Vaikka elämä on kovaa ja tunkeilijoiden karkottaminen on osa jokapäiväistä arkea, myös ruokailumahdollisuuksia on runsaasti. Mutta miten eläinlajit pystyvät asettumaan tällaiseen ympäristöön, jossa ne joutuvat kilpailemaan maailman huippusaalistajan, kaupunkielämän säännöt laativan ihmisen kanssa? Yli puolet ihmisistä elää nykyään kaupungeissa. Se, toivotammeko muut lajit tervetulleiksi urbaaniin elinympäristöömme, riippuu meistä itsestämme.

Video ei enää katsottavissa

Planet Earth II. Tuotanto: BBC, Britannia, 2016. Dokumenttisarja on esitetty Ykkösellä edellisen kerran 2017.