Kare Eskola
Yle
Paastonaika on passioiden ja requiemien sesonkia. Yleensä kirkkokonserteissa ja olohuoneissa kuunnellaan tuttua paastomusiikkia yhä uudestaan, mutta silloin tällöin mukaan yrittää uusi löytö, sellainen kuin Francesco Duranten Requiem c-molli. Se oli 1800-luvulle asti varsin suosittu, ja uusi levy tuo sen hyveet esiin, mutta tuskinpa se horjuttaa suosituimpien requiemien asemaa.
Durante teki uransa Rooman ja Napolin kukoistavissa musiikkilaitoksissa 1700-luvun alkupuolella, ja aikalaiset pitivät häntä harmonian ja tyylin mestarina. Duranten Requiem c-molli kantaesitettiin vuonna 1746 Roomassa, josta se levisi ympäri Eurooppaa pysyvään käyttöön, suosion takeena oopperamaisen dramaattiset aariat, hienostunut kontrapunkti sekä perinnetietoisuus yhdistettynä ajanmukaiseen tunneilmaisuun. Teoksessa on muutama erikoisempikin ratkaisu, kuten viisiääninen kuoro, kolmeääninen ripienokuoro ja muutama radikaali sointukulku ja sävellajimuutos.
Brittiläinen tutkija-kapellimestari Stephen Darlington, joka on tehnyt Requiemistä uuden edition, ylistää teoksen hallittua rakennetta. Silti ainakin Mozartin myöhäisempään mutta samanhenkiseen Requiemiin verrattuna Duranten Requiem on hajanainen. Yksittäiset osat ovat minuutin tai kahden mittaisia lausahduksia, jotka etenevät jouheasti, mutta laveampi ilmaisu puuttuu tykkänään tai sotkeutuu kontrapunktiin. Suvantoja tai rytminmuutoksia ei juuri ole. Tunnepalettia supistaa myös orkesterin rajoittuminen pelkkiin jousiin.
Esittäjät Coro-yhtiön julkaisulle Darlington on koonnut Oxfordin liepeiltä. Paikallinen katedraalikuoro edustaa hyvää mutta konservatiivisen pontevaa brittiperinnettä, ja poikasopraanot erottuvat joukosta vähän liiankin korkeina. Tekstuuri on niin kuorovetoista, että Oxford Baroque -yhtye ei pääse näyttämään koko osaamistaan, mutta selviytyy asiallisesti. Parasta antia ovat solistit, jotka on valikoitu huippukuoro The Sixteenin riveistä. Duranten melko pelkistetty sävelkieli kontrapunkteineen toimii parhaiten juuri tällaisilla neutraaleilla, lyyrisillä ja tarvittaessa kuoroon sulautuvilla äänillä.
Kaikkiaan Francesco Duranten Requiem antaa passiosesonkiin mukavaa vaihtelua, mutta ei yllä katarttisiin tunnekokemuksiin. Juhlamusiikillahan tavoitellaan tuttuja tunnetiloja, ja sellaiseen saa helpoiten kaikupohjaa tuttuudesta - Duranten Requiem on tuntematon ja sellaiseksi jää.
Francesco Durante: Requiem c-molli; Urkukonsertto B-duuri. - The Sixteen, Oxfordin Christ-kirkon kuoro ja Oxford Baroque/Stehen Darlington. (Coro, COR16147)
Kuuntele Uudet levyt 3.3.2017, toimittajana Kare Eskola.
