Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Paras kaveri – lastenkodin johtajan kiltti koira

Missä lastensuojelu meni vikaan, jos lapsen ainoa turva oli lastenkodin johtajan kiltti koira?
Anne Flinkkilän vieraina ovat Pirjo Markkola, Sami Isoniemi ja Eija-Eerika Hiironen. Missä lastensuojelu meni vikaan, jos lapsen ainoa turva oli lastenkodin johtajan kiltti koira? yle tv1

TV1 keskiviikkona 8.3.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 11.3. klo 17.10 ja sunnuntaina 12.3. klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Lastensuojelun tulisi suojella lasta, ja niin se usein tekeekin. ”Silti lastenkotien, koulukotien ja myös sijaishuollon lähihistoria kertoo karua tarinaa kaltoin kohtelusta. Kirjo on laaja pakkotyöstä seksuaaliseen hyväksikäyttöön”, kertoo historian professori Pirjo Markkola.

Toimittaja Anne Flinkkilän vieraina ovat myös opiskelija Eija-Eerika Hiironen ja poliisi Sami Isoniemi, jotka puhuvat tämän päivän kokemuksista.

Kukaan ei kysynyt, kukaan ei kuullut

Eija-Eerika eli Eerika on 19-vuotias ja opiskelee parhaillaan logistiikka-alaa, hänestä tulee rekkakuski. Eerika arvelee vahvuuksiensa olevan joustavuus ja sosiaalisuus, siksi hänestä tulee hyvä kuski jonakin päivänä.

Eerikan tie tähän päivään ei kuitenkaan ole ollut ihan yksinkertainen. Hän oli koulukiusattu ja masentunut maalaisnuori, kun muutti isänsä luo kaupunkiin asumaan. Siellä hänestä tuli omien sanojensa mukaan angstiteini, joka lähti mukaan hölmöilyihin, usein todistaakseen, että on kovis.

Koulu alkoi jäädä ja lopulta hänet sijoitettiin 13-vuotiaana laitokseen ja 14-vuotiaana tehtiin sitten huostaanotto. Siitä alkoi puolentoista vuoden huono aika paikassa, jossa asiat hoidettiin rangaistusten kautta. Tutuiksi tulivat eristäminen ja valvottaminen.

Eerika puhuu pahasta olostaan, joka ilmeni karkailuna, koviksen kuoresta, jonka alle halusi piilottaa tunteensa. Kun kukaan ei kysynyt eikä kuullut.

Paikalla poliisi ja ambulanssi

Sami Isoniemi on rikosylikonstaapeli ja asiantuntija Pesäpuu-yhdistyksessä. Hänellä on oma huostaanottotausta, sillä hänet sijoitettiin viisivuotiaana kodin ongelmien takia ensin lastenkotiin ja sitten perheeseen.

Oman huostaanottonsa Sami muistaa olleen dramaattinen tapahtuma, paikalla olivat niin poliisi kuin ambulanssikin. Tavallaan ympyrä on sulkeutunut, kun poliisin turvaamasta pikkupojasta on itsestään tullut poliisi, joka auttaa sijoitettuja nuoria.

Samin oma sijoitus onnistui hyvin, sijaisperheestä tuli rakas, vaikka murrosiässä lapsuuden pettymykset nousivatkin pintaan. Hän sanoo, että sijoitetuista nuorista tulee usein aikamoisia kameleontteja, jotka haluavat sulautua uuteen ympäristöön.

Sami sanoo, että hänellä on ystävällinen, menestyvä kuori, mutta hän on tarkka siitä, keneen luottaa. Eerika puolestaan kuvaa itseään, että on kuin lasipallo, jossa on säröjä.

Miten sinä voit?

Sami tekee väitöskirjaa karkailusta eli hatkaamisesta. Onko kysymys jostakin isommasta tarinasta, kuin vain hankalan nuoren hankalasta käytöksestä?

Sami sanoo, että jokainen hatka olisi lastensuojelun intervention paikka: pitäisi käydä läpi, miksi nuori näin teki, miksi Eerika näin teki? Sami kertoo, että on vuosien varrella tavannut nuoria, joiden alkava rikoskierre on saatu poikki sillä yksinkertaisella kysymyksellä, että miten sinä voit.

Sami mielestä Eerikan kokemukset kertovat monen laitoksen vinoutuneista käytännöistä, liikutaan lain rajoilla. Tilannetta pahentaa yleensä se, että nuoret ovat tietämättömiä, eivät tunne oikeuksiaan eivätkä tiedä, mihin ottaa yhteyttä.

Poliisina Samilla on tarkat pidätys- ja vangitsemisajat, eikä hän voisi pahimmistakaan rikoksista epäiltyjä pitää ilman syytä päiväkausia eristyksessä tai valvottaa.

Yksinäisyys ja turvattomuus

Pirjo Markkola on vetänyt isoa tutkimushanketta, jossa haastateltiin 300 lastensuojelun piirissä pääasiassa 1950 - 70-luvulla ollutta. Näkökulmana oli erityisesti kaltoin kohtelun esille tuominen ja moni haastateltavista puhui ensimmäistä kertaa kokemuksistaan.

Kaltoin kohtelun kirjo on laaja, lapset tekivät raskaita töitä, heitä saatettiin pitää nälässä, perheen asioista, jopa kuolemantapauksista ei kerrottu ja myös fyysinen väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö olivat mukana kuvioissa.

Pirjo sanoo, että tutkijana häntä kosketti erityisesti lasten yksinäisyys ja turvattomuus, ei ollut ketään kenelle puhua eikä kukaan uskonut.

Lapsiko paha?

Eerika, Sami ja Pirjo pohtivat sitä, miksi lapsi on nähty pahana, sellaisena, josta pahuus pitää piestä pois.

Pirjo arvelee, että vallalla saattoi olla jonkinlainen perisynnin ajatus, sellainen ihmiskäsitys, että lapsi on luonnostaan paha ja se pahuus pitää kasvatuksella muuttaa.

Sami ei usko, että enää ajatellaan niin, mutta lastensuojelun asiakkaan ja etenkin laitosnuoren huonouden leima on edelleen vahva. Samaa sanoo myös Eerika.

Pirjo kertoo, että pahimmat kokemukset tulivat koulukodeista. Vaikka ruumiillinen kuritus kiellettiin koulukodeissa vuonna 1965, kieltoon suhtauduttiin suurpiirteisesti.

Monet kertoivat pelon ilmapiiristä, joka tuli myös siitä, että lapset olivat väkivaltaisia toisiaan kohtaan, isommat kurittivat pienempiä, opettivat tavoille.

”Tällainen olen ja se riittää”

Sami on kiertänyt tämän päivän koulukoteja ja puhuu merkittävistä kohtaamisista. Yhden nuoren rikoskierre oli katkennut Samin ja poliisikollegan tapaamiseen. Siinä toteutui parhaimmillaan Samin yksi tunnuslause: yksikin kohtaaminen voi muuttaa elämän.

Eerikan tärkeitä tukipilareita ovat olleet tädit ja mummo ja myös se, että hän pääsi vaihtamaan sijoituspaikkaa. Uudessa paikassa hän koki tulevansa kuulluksi, keskusteltiin ja hänelle kerrottiin myös oikeuksista ja velvollisuuksista. Pirjo kertoo, että monet muistelivat lastenkodin keittäjiä, jotka antoivat palan vastapaistettua leipää, kilttiä koiraa, kirjoja, jotka veivät toiseen maailmaan.

Kaltoin kohtelun jäljet ovat pitkät, monella Pirjonkin haastateltavista on ollut vaikea luottaa ihmisiin, oma vanhemmuus on ollut vaikeata, mutta silti kaikki ovat jollakin tavalla selviytyjiä. Ne, jotka eivät selvinneet ovat voineet päätyä itsetuhoon, vankilakierteeseen, ennenaikaiseen hautaan.

Sami ja Pirjo ovat myös laitosten paremman valvonnan kannalla. Valvonta ei ole peikko vaan keino parantaa lasten ja nuorten oloja.

Sami sanoo, että tämän päivän lastensuojelun iso kysymys on lasten ja nuorten kuuntelu, Eerikan kaltaisten nuorten kokemukset tulisi ottaa huomioon ja kehittää asioita sen perustella.

Eerika sanookin, että on nyt sinut itsensä kanssa. Hän ei häpeä taustaansa vaan haluaa kertoa tarinansa myös muille: ”Tällainen olen ja se riittää”, hän sanoo.

Kommentit
  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.