Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Paras kaveri – lastenkodin johtajan kiltti koira

Missä lastensuojelu meni vikaan, jos lapsen ainoa turva oli lastenkodin johtajan kiltti koira?
Anne Flinkkilän vieraina ovat Pirjo Markkola, Sami Isoniemi ja Eija-Eerika Hiironen. Missä lastensuojelu meni vikaan, jos lapsen ainoa turva oli lastenkodin johtajan kiltti koira? yle tv1

TV1 keskiviikkona 8.3.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 11.3. klo 17.10 ja sunnuntaina 12.3. klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Lastensuojelun tulisi suojella lasta, ja niin se usein tekeekin. ”Silti lastenkotien, koulukotien ja myös sijaishuollon lähihistoria kertoo karua tarinaa kaltoin kohtelusta. Kirjo on laaja pakkotyöstä seksuaaliseen hyväksikäyttöön”, kertoo historian professori Pirjo Markkola.

Toimittaja Anne Flinkkilän vieraina ovat myös opiskelija Eija-Eerika Hiironen ja poliisi Sami Isoniemi, jotka puhuvat tämän päivän kokemuksista.

Kukaan ei kysynyt, kukaan ei kuullut

Eija-Eerika eli Eerika on 19-vuotias ja opiskelee parhaillaan logistiikka-alaa, hänestä tulee rekkakuski. Eerika arvelee vahvuuksiensa olevan joustavuus ja sosiaalisuus, siksi hänestä tulee hyvä kuski jonakin päivänä.

Eerikan tie tähän päivään ei kuitenkaan ole ollut ihan yksinkertainen. Hän oli koulukiusattu ja masentunut maalaisnuori, kun muutti isänsä luo kaupunkiin asumaan. Siellä hänestä tuli omien sanojensa mukaan angstiteini, joka lähti mukaan hölmöilyihin, usein todistaakseen, että on kovis.

Koulu alkoi jäädä ja lopulta hänet sijoitettiin 13-vuotiaana laitokseen ja 14-vuotiaana tehtiin sitten huostaanotto. Siitä alkoi puolentoista vuoden huono aika paikassa, jossa asiat hoidettiin rangaistusten kautta. Tutuiksi tulivat eristäminen ja valvottaminen.

Eerika puhuu pahasta olostaan, joka ilmeni karkailuna, koviksen kuoresta, jonka alle halusi piilottaa tunteensa. Kun kukaan ei kysynyt eikä kuullut.

Paikalla poliisi ja ambulanssi

Sami Isoniemi on rikosylikonstaapeli ja asiantuntija Pesäpuu-yhdistyksessä. Hänellä on oma huostaanottotausta, sillä hänet sijoitettiin viisivuotiaana kodin ongelmien takia ensin lastenkotiin ja sitten perheeseen.

Oman huostaanottonsa Sami muistaa olleen dramaattinen tapahtuma, paikalla olivat niin poliisi kuin ambulanssikin. Tavallaan ympyrä on sulkeutunut, kun poliisin turvaamasta pikkupojasta on itsestään tullut poliisi, joka auttaa sijoitettuja nuoria.

Samin oma sijoitus onnistui hyvin, sijaisperheestä tuli rakas, vaikka murrosiässä lapsuuden pettymykset nousivatkin pintaan. Hän sanoo, että sijoitetuista nuorista tulee usein aikamoisia kameleontteja, jotka haluavat sulautua uuteen ympäristöön.

Sami sanoo, että hänellä on ystävällinen, menestyvä kuori, mutta hän on tarkka siitä, keneen luottaa. Eerika puolestaan kuvaa itseään, että on kuin lasipallo, jossa on säröjä.

Miten sinä voit?

Sami tekee väitöskirjaa karkailusta eli hatkaamisesta. Onko kysymys jostakin isommasta tarinasta, kuin vain hankalan nuoren hankalasta käytöksestä?

Sami sanoo, että jokainen hatka olisi lastensuojelun intervention paikka: pitäisi käydä läpi, miksi nuori näin teki, miksi Eerika näin teki? Sami kertoo, että on vuosien varrella tavannut nuoria, joiden alkava rikoskierre on saatu poikki sillä yksinkertaisella kysymyksellä, että miten sinä voit.

Sami mielestä Eerikan kokemukset kertovat monen laitoksen vinoutuneista käytännöistä, liikutaan lain rajoilla. Tilannetta pahentaa yleensä se, että nuoret ovat tietämättömiä, eivät tunne oikeuksiaan eivätkä tiedä, mihin ottaa yhteyttä.

Poliisina Samilla on tarkat pidätys- ja vangitsemisajat, eikä hän voisi pahimmistakaan rikoksista epäiltyjä pitää ilman syytä päiväkausia eristyksessä tai valvottaa.

Yksinäisyys ja turvattomuus

Pirjo Markkola on vetänyt isoa tutkimushanketta, jossa haastateltiin 300 lastensuojelun piirissä pääasiassa 1950 - 70-luvulla ollutta. Näkökulmana oli erityisesti kaltoin kohtelun esille tuominen ja moni haastateltavista puhui ensimmäistä kertaa kokemuksistaan.

Kaltoin kohtelun kirjo on laaja, lapset tekivät raskaita töitä, heitä saatettiin pitää nälässä, perheen asioista, jopa kuolemantapauksista ei kerrottu ja myös fyysinen väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö olivat mukana kuvioissa.

Pirjo sanoo, että tutkijana häntä kosketti erityisesti lasten yksinäisyys ja turvattomuus, ei ollut ketään kenelle puhua eikä kukaan uskonut.

Lapsiko paha?

Eerika, Sami ja Pirjo pohtivat sitä, miksi lapsi on nähty pahana, sellaisena, josta pahuus pitää piestä pois.

Pirjo arvelee, että vallalla saattoi olla jonkinlainen perisynnin ajatus, sellainen ihmiskäsitys, että lapsi on luonnostaan paha ja se pahuus pitää kasvatuksella muuttaa.

Sami ei usko, että enää ajatellaan niin, mutta lastensuojelun asiakkaan ja etenkin laitosnuoren huonouden leima on edelleen vahva. Samaa sanoo myös Eerika.

Pirjo kertoo, että pahimmat kokemukset tulivat koulukodeista. Vaikka ruumiillinen kuritus kiellettiin koulukodeissa vuonna 1965, kieltoon suhtauduttiin suurpiirteisesti.

Monet kertoivat pelon ilmapiiristä, joka tuli myös siitä, että lapset olivat väkivaltaisia toisiaan kohtaan, isommat kurittivat pienempiä, opettivat tavoille.

”Tällainen olen ja se riittää”

Sami on kiertänyt tämän päivän koulukoteja ja puhuu merkittävistä kohtaamisista. Yhden nuoren rikoskierre oli katkennut Samin ja poliisikollegan tapaamiseen. Siinä toteutui parhaimmillaan Samin yksi tunnuslause: yksikin kohtaaminen voi muuttaa elämän.

Eerikan tärkeitä tukipilareita ovat olleet tädit ja mummo ja myös se, että hän pääsi vaihtamaan sijoituspaikkaa. Uudessa paikassa hän koki tulevansa kuulluksi, keskusteltiin ja hänelle kerrottiin myös oikeuksista ja velvollisuuksista. Pirjo kertoo, että monet muistelivat lastenkodin keittäjiä, jotka antoivat palan vastapaistettua leipää, kilttiä koiraa, kirjoja, jotka veivät toiseen maailmaan.

Kaltoin kohtelun jäljet ovat pitkät, monella Pirjonkin haastateltavista on ollut vaikea luottaa ihmisiin, oma vanhemmuus on ollut vaikeata, mutta silti kaikki ovat jollakin tavalla selviytyjiä. Ne, jotka eivät selvinneet ovat voineet päätyä itsetuhoon, vankilakierteeseen, ennenaikaiseen hautaan.

Sami ja Pirjo ovat myös laitosten paremman valvonnan kannalla. Valvonta ei ole peikko vaan keino parantaa lasten ja nuorten oloja.

Sami sanoo, että tämän päivän lastensuojelun iso kysymys on lasten ja nuorten kuuntelu, Eerikan kaltaisten nuorten kokemukset tulisi ottaa huomioon ja kehittää asioita sen perustella.

Eerika sanookin, että on nyt sinut itsensä kanssa. Hän ei häpeä taustaansa vaan haluaa kertoa tarinansa myös muille: ”Tällainen olen ja se riittää”, hän sanoo.

  • Kuusi kuvaa uusimmat lähetykset

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

    Riitta Nelimarkan elämän kuusi kuvaa

    Professori, kuvataiteilija, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka (s.1948 Helsingissä) on sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä taiteilijoitamme. Hänen estoton ja iloa hehkuva taiteensa on huomattu myös ulkomailla, missä se o näkynyt monipuolisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, näyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla. Ranska-yhteistyö ja -kontaktit ovat taiteilijalle olennainen linkki Eurooppaan. Ranskan valtio myönsi Nelimarkalle Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016.

  • Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

    Arkkitehti Benito Casagrande kädenjälki näkyy Turussa.

    Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Kuusi kuvaa uusimmat lähetykset

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

    Riitta Nelimarkan elämän kuusi kuvaa

    Professori, kuvataiteilija, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka (s.1948 Helsingissä) on sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä taiteilijoitamme. Hänen estoton ja iloa hehkuva taiteensa on huomattu myös ulkomailla, missä se o näkynyt monipuolisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, näyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla. Ranska-yhteistyö ja -kontaktit ovat taiteilijalle olennainen linkki Eurooppaan. Ranskan valtio myönsi Nelimarkalle Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016.

  • Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

    Arkkitehti Benito Casagrande kädenjälki näkyy Turussa.

    Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

  • Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939

    Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939.

    Kaarina Peltolan evakkomatka alkoi lähes 80 vuotta sitten, kun hän lähti perheineen Koivistosta talvisodan kynnyksellä. Kauhein muisto hänestä on se, kun evakot tulivat nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä heille annettu ruokaa.

  • Ota kerrankin rennosti ja kuuntele! Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö Pyhäinpäivänä.

    Viisi tuntia hitaita ajatuksia ja hiljaista musiikkia.

    "Kaikki ihmiskunnan ongelmat johtuvat siitä, ettemme me osaa pysyä rauhassa paikallamme, yhdessä huoneessa". Pyhäinpäivän yönä Avaruusromun erikoislähetys tarjoaa harvinaisen tapahtuman: yhtäjaksoisen viisituntisen matkan rauhallisen musiikin ja mietiskelevien ajatusten seurassa. Pitkässä ja hiljaisessa yössä ei ole kiire. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.

  • Myrskyt pitävät Lenita Airiston nuorena

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa.

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa. Hän rakastaa työtään sekä myrskyjä, jotka saavat hänet pysymään nuorena. Kurinalainen, älykäs, rohkea, huumorintajuinen, menestynyt - siinä vain muutama adjektiivi, jotka kuvaavat Lenitaa.

  • Petri Räisänen on astangajoogan ikoni

    Petri Räisänen yhdistää astangajoogaan kansanparannusta.

    Erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Nykyisin hänen luokseen tulee ohjausta ja hoitoa kaipaavia ihmisiä kaikkialta maailmasta. Myös Petri Räisäsen joogaretriitit eri puolilla maailmaa ovat suosittuja.

  • Kylillä kierretään jo viidettä kesää

    Radio Suomi tempaa jälleen kuulijat mukaan kesäretkille.

    Kyläpanimolla tuoksuvat maltaat. Hiilet hohkaavat kuumuutta ahjossa sepän pajassa ja tallissa kilisee kengittäjän vasara. Metsän reunassa räpsyy riistakamera ja ja enduropyörän pärinä lähenee, vaikka vielä ei mitään näy… Lähde matkaan kiertämään suomalaista maaseutua!